Pohjoisen ohjelman kirjaus riemuvoitto Lapin edunvalvonnalle

Hallitusohjelman suurin riemuvoitto on kirjaus Pohjoisen ohjelman laatimisesta valtioneuvoston kanslian johdolla. Ohjelma tukee suorien investointien syntymistä alueellisilla kumppanuusmenettelyillä.

“Pohjoinen ohjelma on ollut Lapin edunvalvojien kärkitavoite ja on todella hienoa nähdä, että kirjaus löytyy nyt myös hallitusohjelmasta. Tämä on mahdollisuus luoda kiihdytyskaista Pohjois-Suomien kasvulle, joka puolestaan turvaa esimerkiksi koko Suomen turvallisuutta”, toteaa Lapin kauppakamarin toimitusjohtaja Liisa Ansala.

Pohjoisen ohjelmaa edistää myös suuri joukko pienempiä kirjauksia, joita on ripoteltu eri puolille hallitusohjelmaa. Tällaisia kirjauksia ovat esimerkiksi Naton kautta tapahtuva logistisen yhteyden tiivistyminen Ruotsin ja Norjan kanssa, teollisuuspoliittisen ohjelman laatiminen, puhtaan energian edelläkävijyys ja liikenneinvestoinnit. Pohjoista ohjelmaa tukee myös kirjaus brändityöstä kansainvälisten rekrytointien toteuttamiseksi yhdessä Ruotsin ja Norjan kanssa.

“Hallituksella ei kuitenkaan ole ollut uskallusta tarttua esimerkiksi alueellisiin verotuskokeiluihin, jotka voitaisiin esimerkiksi harvaanasutuilla alueilla toteuttaa energiaverotuksen huojennuksilla. Tämä puolestaan olisi omiaan parantamaan pohjoisten investointien toteutumista”, toteaa Ansala.

Teollisuuspoliittinen strategia erityisen tervetullut

Hallituksen kirjaus teollisuuspoliittisesta strategiasta on erittäin tervetullut. Pitkäjänteinen ja selkeästi sanoitettu teollisuuspolitiikka avittaa pohjoisen investointipolitiikan realisoitumista. Tämän toivotamme erityisen lämpimästi tervetulleeksi.

Teollisuuspolitiikkaa edistävät uuden strategian lisäksi luvitusprosessien parantaminen sekä puhtaan energian saatavuuden ja toimitusvarmuuden lisääminen.

“Pohjoisen tulevaisuuden kannalta tärkeäksi nostoksi näemme luvitusprosessin uudistukset. 

Näemme luvituksen organisaatiouudistuksen sekä ministeriöiden hallinnonrajojen ylittämisen mahdollisuutena nopeuttaa nykyisiä kankeita prosesseja”, linjaa Ansala.

Energiapolitiikan osalta huomionarvoista on, että hallitus on sitoutunut edistämään pumppuvoiman rakentamista, näitä hankkeita on mahdollista toteuttaa erityisesti Lapissa.

Lapin osalta takapakkina voidaan pitää ennustamattomuutta, jota tulee lisää kaivosmineraaliverotuksen kiristämisen myötä. Sinällään summissa puhutaan pienistä korotuksista, mutta kaivosveron avaaminen nostoille ennen sen käyttöönottoa on lyhytnäköistä.

Matkailuyrityksille kylmää kyytiä

Lapin elinkeinojen yhtä tukijalkaa, matkailua, ei tunnisteta Suomen kasvun ja kehityksen kannalta keskeiseksi kohteeksi. Kaikista ongelmallisinta on esimerkiksi majoituksen, ohjelmapalvelujen ja hiihtokeskusten arvonlisäveron nosto neljällä prosentilla.

“Tämä on myrkkyä Lapin matkailun kilpailukyvylle, joka on kasvu-uralla koronan jälkeen. Tällainen veronnosto tuntuu kohtuuttomalta kuritukselta alalle, joka vientialoista ainoana maksaa arvonlisäveroa Suomeen. Naapurimaissa, Ruotsissa ja Norjassa, vastaava vero on 12 %. Suomella tämä vero ei voi olla tiukempi: verokannan nosto heikentää Lapin matkailun kilpailukykyä”, toteaa Ansala.

Toinen matkailulle koituva ongelma on työnantajabyrokratian lisääntyminen. Laissa tullaan säätämään, että työnantajien on ilmoitettava työperäisellä oleskeluluvalla Suomessa työskentelevien työsuhteiden loppumisesta Maahanmuuttovirastolle. Merkittävä osa Lapin matkailun työntekijöistä on kansainvälistä työvoimaa, joka työskentelee sesonkiluontoisesti.

Matkailun osalta luontoarvojen turvaamisen osalta hallitus mahdollistaa kansallispuistojen ulkopuolisten tuottojen nostamisen. Yritysten maksuosuuksien nosto voi vaikeuttaa kansallispuistojen hyödyntämistä matkailukäytössä. Tavoite on ristiriidassa matkailuelinkeinon toimintaedellytysten korottamisen kanssa.

Kolarin radan sähköistys positiivinen valopilkku liikenneinvestointien joukossa

Liikenneinvestointien tason korottaminen on tärkeä toimi alueiden elinvoiman parantamiseksi. Hallituksen tavoite korjausvelan taittamisesta on tärkeä.

Pohjoisen näkökulmasta kiitettävää on Tornio-Kolari –radan sähköistys ja pääradan investoinnit.

Maakuntalentojen turvaaminen todennäköisesti tarkoittaa ostopalveluliikenteen jatkumista Kemi-Tornion lentoasemalle. Myös vinjettimaksun käyttöönotto on mahdollisuus helpottaa vt 21 liittyvää rekkarallia. Tässä on kuitenkin huomioitava, että ulkomaisen rekkaliikenteen maksut on kohdennettava tiestön kunnossapitoon eikä vinjetti saa koskea kotimaista rekkaliikennettä.

“Joudun kuitenkin ikäväkseni toteamaa, että konkreettisia kirjauksia pohjoisen liikenneinvestoinneista on liian vähän: vain Kolarin radan sähköistäminen on mainittu. Hallitusohjelmaan on kirjattu, että Suomi tavoittelee EU:n ja Naton investointeja pohjoisen logistiikan parantamiseksi. Tässä voi piillä viimeinen valttikortti myös pohjoisille yhteyksille, kuten sille, että huoltovarmuuden nimissä meriliikenteelle suunnitellaan vaihtoehtoinen reitti Pohjois-Norjan satamiin”, Ansala summaa liikenneinvestointien kohtaa.

Hallitusohjelmaan kirjattu Vaasa-Uumaja –yhteys on huomattavasti vaikeampi toteuttaa kuin olemassa olevien maayhteyksien kehittäminen. Lapin kauppakamari ihmettelee, miten tämä kiinteä yhteys aiotaan toteuttaa.