Keppiä ja porkkanaa: rakentamisen kiertotalous kaipaa selkeitä sääntöjä ja kannustimia

Kesäkuun lopulla SuomiAreenalla Porissa keskustellaan muun muassa rakentamisen kiertotaloudesta. Tampereen yliopiston tutkijoiden ideoimassa keskustelussa ytimessä ovat politiikkatoimet; miten lainsäädännöllä, sen tulkinnalla ja erilaisilla kannustimilla voidaan edistää kiertotaloutta.

Tampereen yliopistossa korjausrakentamisen tenure track -professorina työskentelevän Satu Huuhkan mukaan teknologinen kehitys on ajanut monien säädösten ohi. Huuhka johtaa mittavaa kansainvälistä ReCreate-hanketta, jossa tutkijat kehittävät käytöstä poistuvista rakennuksista irrotettaville betonielementeille uusia käyttötapoja uudisrakentamisessa.

– EU:n ja valtion säädökset luovat kehykset kiertotalousrakentamiselle. Kunnat tulkitsevat näitä säädöksiä kukin omalla tavallaan rakennuslupia myöntäessään. Keskeistä olisi, ettei lainsäädäntöön ole sisäänrakennettu esteitä kiertotalouden toteuttamiselle. Kaikilla tasoilla voitaisiin lisäksi tarjota kannustimia, jotka auttaisivat tekemään kiertotalousratkaisuista kannattavia siirtymävaiheessa lineaarisesta taloudesta kiertotalouteen, Huuhka toteaa.

Yritysten ja päättäjien näkökulmia kiertotaloudesta

Perspektiiviä SuomiAreenan kiertotalouskeskusteluun tuo se, että siihen osallistuu niin kiertotaloutta toteuttavia yrityksiä kuin EU:n, valtion ja kuntien päättäjiä. Kaikilla on kiertotalouteen oma lähestymiskulmansa ja omat keinonsa sen edistämiseen.

Keskustelun aluksi ReCreate-hankkeeseen osallistuvien yritysten edustajat kertovat, mitä hyötyä betonielementtien uudelleenkäytöstä on ja miten se käytännössä tapahtuu. Tämän jälkeen lavalle nousevat päättäjät.

Europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen vastaa esimerkiksi EU:n rakennustuoteasetusta koskeviin kysymyksiin. Asetuksen ongelmana on ollut, että se on kirjoitettu neitseellisten materiaalien näkökulmasta. Uudelleenkäytön kokeiluja on hidastanut vetoaminen siihen, ettei säädöksiä ole olemassa. Huuhkan mielestä asetusta pitäisi päivittää niin, että se toisi uudet ja uudelleenkäytettävät rakennusmateriaalit samalle viivalle.

Yliarkkitehti Harri Hakaste ympäristöministeriöstä kertoo, mitä elinkaarinäkökulmaa painottava Suomen uusi rakentamislaki, joka tulee voimaan vuoden 2025 alussa, mahdollistaa tai edellyttää kiertotalouden suhteen. Huuhka toivoo kuulevansa myös Hakasteen näkemyksiä EU-säädösten kansallisesta täytäntöönpanosta.

Elinvoima- ja työllisyysjaoston johtaja Milla Bruneau Lahden kaupungista valottaa kaupunkien konkreettisia keinoja edistää kiertotaloutta. Huuhka arvioi, että kannustimena voisivat toimia esimerkiksi tontinluovutuskilpailut.

Onko uudelleenkäytetty betonielementti jätettä vai ei?

Kiertotalous on talousmalli, joka auttaa vähentämään ilmastopäästöjä ja hillitsemään luontokatoa. Kiertotaloussiirtymää voi tässä mielessä pitää välttämättömänä, mutta se tarjoaa edelläkävijöille myös merkittäviä mahdollisuuksia kasvattaa liiketoimintaa. Talouden lisäksi kokonaisuutta värittävät geopolitiikka ja jätepolitiikka.

– Kiertotaloushan on paikallista, siinä tavoitellaan materiaaliomavaraisuutta ja sitä, että ei olla riippuvaisia rakennusmateriaalien tuonnista muista maista, Huuhka tähdentää.

EU:ssa määritellään parhaillaan, millainen teollinen toiminta on kestävän kehityksen mukaista, jotta investoinnit voidaan ohjata tällaisiin kohteisiin.

– Samanaikaisesti keskustelua käydään siitä, onko uudelleenkäytetty betonielementti jätettä vai ei. Meidän tutkimuksemme auttaa luomaan uusia sääntöjä nimenomaan uudelleenkäytettäville betonielementeille Suomessa ja EU:ssa, hän painottaa.

SuomiAreenan keskustelu Rakentamisen ympäristövaikutukset kuriin kiertotaloudella käydään tiistaina 27.6.2023 klo 16 Eetunaukion lavalla Porissa. Keskustelua voi seurata suorana tai tallenteena MTV Katsomosta.

Katso SuomiAreenan rakentamisaiheisen keskustelun ohjelma 27.6.2023.