Etla: Jo lähes kolmasosa Suomen tuonnista on palveluita

Keskustelu kansainvälisestä kaupasta rajoittuu Suomessa usein vain vientiin. Keskustelusta unohtuu tuonti, vaikka erityisesti Suomen kaltaisille pienemmille maille tuonti on yhtä tärkeää kuin vientikin. Pienen maan ei kannata tehdä kaikkea itse, koska se tulee kalliiksi ja johtaa tehottomuuteen.
Palvelujen tuonti Suomeen on kasvanut selvästi kymmenen viime vuoden aikana ja Suomen kokonaistuonnista jo lähes kolmasosa onkin palveluita. Tämä ilmenee aiemmin keväällä julkaistusta Etla-tutkimuksesta ”Palvelutuonti ja palvelujen siirrot ulkomaille (Etla Raportti 137)”. Tutkimuksen ovat tehneet Etlan tutkimusjohtaja Jyrki Ali-Yrkkö ja tutkimuspäällikkö Natalia Kuosmanen ja tutkimus on tehty osana Palta ry:n rahoittamaa laajempaa tutkimuskokonaisuutta.
Suomen palvelutuonnin osuus kokonaistuonnista on suurin piirtein samaa tasoa kuin muissa Pohjoismaissa, lukuun ottamatta Tanskaa, jossa palvelutuonnin osuus yltää 40 prosenttiin.
Tutkimuksen mukaan myös yhä suurempi osa ulkomailta Suomeen hankituista välituotteista on palveluita, nykyään kaikista välituotteista yli 45 prosenttia on jo palveluita. Välituotteilla tarkoitetaan tuotteita, jotka tulevat osaksi jotain suurempaa kokonaisuutta tai niitä jatkojalostetaan eteenpäin. Palveluluonteisia välituotteita ovat esimerkiksi markkinatutkimus-, arkkitehti- ja taloushallintopalvelut.
Palvelutkin ovat alttiita kansainväliselle kilpailulle
Erityisesti digitalisaation ja globaalien tietoverkkojen takia osa palveluista on muuttunut myös sellaisiksi, että niitä voidaan viedä ja tuoda samaan tapaan kuin fyysisiä tavaroita. Tämäntyyppiset palvelut ovat siis tulleet alttiiksi kansainväliselle kilpailulle, huomauttaa Etlan tutkimusjohtaja Jyrki Ali-Yrkkö.
– Tällaisia palveluja tarjoavat yritykset voivat laajentua kansainvälisille markkinoille viemällä niihin palveluitaan. Toisaalta tämä avaa mahdollisuuden myös tuonnille, jolloin paikallisesta kilpailusta tuleekin globaalia kilpailua. Mikäli kotimaiset toimijat pärjäävät tässä kilpailussa huonommin, näiden palvelujen tuonti Suomeen kasvaa, Ali-Yrkkö toteaa.
Palvelujen tuonnissa kyse voi tutkijoiden mukaan olla siitä, että kyseisiä palveluita ei Suomessa ole juuri edes tuotettu. Tällöin kasvu johtuu niiden lisääntyneestä käyttötarpeesta, kuten pilvipalvelujenkin yleistyminen osoittaa. Toisaalta yritykset ovat voineet siirtää palvelujen tuottamisen muihin maihin. Vuosina 2018–2020 reilut 6 prosenttia keskisuurista tai suurista palveluyrityksistä siirsi toimintojaan ulkomaille, nyt määrä on vähenemässä, tutkimus kertoo.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Jyrki Ali-YrkköTutkimusjohtaja, ETLA, Toimitusjohtaja, Etlatieto
Puh:046 851 0501jyrki.ali-yrkko@etla.fiNatalia KuosmanenTutkimuspäällikkö, ETLA
Puh:045 163 9660natalia.kuosmanen@etla.fiTytti SulanderViestintäjohtaja, ETLA
Puh:040-505 1241tytti.sulander@etla.fiKuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Kutsu medialle 14.5. Etla-seminaariin: Cartagena – muutosta kartoittamassa8.5.2025 09:30:00 EEST | Kutsu
Monivuotinen Etlan tutkimushanke Cartagena tuottaa tietoa yritysten liiketoimintaa ja työmarkkinoita muokkaavista muutosvoimista sekä innovaatioiden ja vihreän siirtymän hyvinvointivaikutuksista. Business Finlandin rahoittamassa tutkimushankkeessa tarkastellaan niin työn tulevaisuutta, tekoälyä kuin vihreiden tukien kohdentumista. Tervetuloa 14. toukokuuta Etla-seminaariin, jossa käydään läpi osatutkimusten tuloksia.
Etla: EU-maiden yhteisiä puolustushankintoja on mahdollista tehdä ilman uutta yhteisvelkaa7.5.2025 13:00:00 EEST | Tiedote
Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tänään eduskunnan suurelle valiokunnalle antaman lausunnon mukaan EU:n yhteisvelkaa esitetään jälleen poikkeuksellisena ja väliaikaisena ratkaisuna, vaikka kyse on unionissa vakiintuneesta toimintatavasta. Etla muistuttaa, että EU:n SAFE-välineen edellyttämiä yhteisiä puolustushankintoja on mahdollista tehdä myös hallitusten välisesti, ilman EU:hun luotavaa uutta yhteisvelkarakennetta. Suuri valiokunta on pyytänyt lausuntoja valtioneuvoston selvityksestä koskien EU:n ReArm Europe -suunnitelmaa.
Etla ennustaa: rakentamisen lama jää taakse ja teollisuustuotanto kasvaa – nyt mukana myös skenaariot tullien vaikutuksista teollisuuden eri toimialoille sekä palvelualoille7.5.2025 00:01:00 EEST | Tiedote
Rakentaminen kasvaa selvästi tänä vuonna ja myös teollisuustuotantoon odotetaan kohtalaista kasvuvauhtia, ennustaa Etla. Lisäksi palvelualoilla on havaittavissa kasvun piristymistä. Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tänään julkaiseman tuoreen toimialakohtaisen ennusteen mukaan rakentamisen kasvua tukevat muun muassa korkojen lasku ja ostovoiman elpyminen. Etla on nyt myös tarkastellut eri skenaarioissa Yhdysvaltojen tullien mahdollisia vaikutuksia teollisuuden toimialoille ja palvelualoille.
Etla: Pohjoismainen vientivetoinen työmarkkinamalli vaatii Suomessa yhteistä tilannekuvaa ja ”valtion tuuppausta”28.4.2025 10:00:00 EEST | Tiedote
Jos Suomeen halutaan synnyttää pohjoismainen vientivetoinen palkkamalli, joka kattaa koko työmarkkinakentän, tarvitaan siihen samoja elementtejä kuin muissakin Pohjoismaissa, todetaan tänään julkaistussa Etla-raportissa. Vientivetoinen malli edellyttää jaettua näkemystä nykymallin ongelmista, yhteisen tilannekuvan muodostamista eli yhteisesti hyväksyttyjä tilastoja sekä ”valtion tuuppausta”. Lisäksi Suomen sovittelujärjestelmää on vahvistettava, jotta osapuolet pystytään tarvittaessa myös pakottamaan järjestelmään. Näihin olisi löydettävä ”Suomen malli”, ratkaisuja ei voi suoraan kopioida muista maista, tutkimus muistuttaa.
Muistutuskutsu medialle: Tervetuloa tänään Teams-webinaariin ”Voidaanko Suomeen luoda vientivetoinen palkkamalli, jossa julkinen sektori on mukana?”28.4.2025 08:00:00 EEST | Kutsu
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos on selvittänyt Ruotsin, Tanskan ja Norjan työmarkkinamalleja erityisesti julkisen sektorin palkanasetannan näkökulmasta. Miksi näissä maissa on onnistuttu luomaan vientivetoinen työmarkkinamalli, joka kattaa koko työmarkkinan ja mitkä instituutiot ylläpitävät koordinaatiota? Mitä Suomi voi oppia muiden Pohjoismaiden malleista? Tervetuloa kuulemaan vastauksia näihin kysymyksiin tänään maanantaina 28. huhtikuuta järjestettävään Teams-webinaariin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme