Tutkimus: Naisten ja miesten työurat eriytyvät toisistaan jo työuran alussa, naiset miehiä alemmilla tasoilla

Miesten ja naisten työurat alkavat eriytyä jo ennen työmarkkinoille tuloa, kirjoittaa Etlan tutkimusjohtaja Antti Kauhanen sosiaali- ja terveysministeriölle tehdyssä raportissa ”Naisten ja miesten työuraerot Suomen teollisuuden kuukausipalkkaisella henkilöstöllä 2002–2020 (sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2023:23)". Toukokuussa julkaistussa raportissa on selvitetty sukupuolten työuraeroja ja niiden yhteyttä miesten ja naisten palkkaeroon Suomen teollisuudessa. Tutkimuksesta on vastannut Tilastokeskuksen erikoistutkija Pekka Laine ja Etlan Antti Kauhanen on laatinut tutkimuksen kirjallisuuskatsauksen ja toiminut tieteellisen ohjauksen asiantuntijana.
Taloustieteellisen kirjallisuuden perusteella koulutusvalinnat, jotka ohjaavat ja ennustavat naisten ja miesten työuraa, eroavat sukupuolten välillä. Erilaisten koulutusvalintojen vuoksi miehet ja naiset sijoittuvat eri tehtäviin jo heti työuransa alussa. Koulutustasossa miesten ja naisten välillä ei ole suuria eroja, mutta koulutusalojen välillä erot ovat vastaavasti suuria. Naiset myös sijoittuvat alhaisemmille hierarkiatasoille heti työuran alussa ja heidän palkkansa on noin 6 prosenttia alhaisempi kuin miesten vastaavalla hierarkiatasolla.
– Tutkimuksien mukaan miehet ja naiset sijoittuvat eri tehtäviin jo heti työuran alussa, ja erot myöhemmässä urakehityksessä kasvattavat sukupuolieroa työmarkkinoilla entisestään. Tämä näkyy esimerkiksi siinä, että miehet ylenevät naisia useammin. Sukupuolten välinen palkkaero saa siis alkunsa jo heti työuran alussa ja kasvaa työuran pidentyessä entisestään, Etlan Antti Kauhanen toteaa.
Aiemmissa tutkimuksissa on tutkittu paljon työuraerojen taustalla vaikuttavia tekijöitä, kuten esimerkiksi koulutusvalintoja. Viimeaikainen tutkimus on kuitenkin osoittanut, että tekijöistä nimenomaan sosiaaliset normit ovat ratkaisevassa osassa sukupuolierojen taustalla niin työurien kuin ansioiden osalta. Esimerkiksi ensimmäisen lapsen syntymä vaikuttaa merkittävällä tavalla naisten työuraan ja ansioihin, kun taas miehillä vastaavaa vaikutusta ei ole.
Etlan Kauhanen sanoo, että tutkimusten perusteella on valitettavasti vaikea tehdä selkeitä politiikkasuosituksia. Monien työuriin vaikuttavien tekijöiden syy-yhteyttä on vaikea arvioida ja usein nämä osatekijät vielä liittyvät toisiinsa.
– Hyvin vähän on vielä tutkimusta myös itse politiikkatoimenpiteistä, jotka tähtäävät sukupuolierojen kaventamiseen. Meidän olisi erityisen tärkeää tutkia, miten voisimme vaikuttaa sosiaalisiin normeihin, kuten siihen, miksi tytöt valitsevat eri koulutuksen ja alan kuin pojat, Kauhanen sanoo.
Raportti on osa Työurat ja ammattisegregaatio sukupuolten palkkaeron taustalla-tutkimushanketta, joka kuuluu osana samapalkkaisuusohjelmaan 2020–2023. Tutkimuksen on rahoittanut sosiaali- ja terveysministeriö ja sen on toteuttanut Tilastokeskus.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Antti KauhanenTutkimusjohtaja, ETLA
Puh:050-569 7627antti.kauhanen@etla.fiTytti SulanderViestintäjohtaja, ETLA
Puh:040-505 1241tytti.sulander@etla.fiKuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Kutsu medialle 14.5. Etla-seminaariin: Cartagena – muutosta kartoittamassa8.5.2025 09:30:00 EEST | Kutsu
Monivuotinen Etlan tutkimushanke Cartagena tuottaa tietoa yritysten liiketoimintaa ja työmarkkinoita muokkaavista muutosvoimista sekä innovaatioiden ja vihreän siirtymän hyvinvointivaikutuksista. Business Finlandin rahoittamassa tutkimushankkeessa tarkastellaan niin työn tulevaisuutta, tekoälyä kuin vihreiden tukien kohdentumista. Tervetuloa 14. toukokuuta Etla-seminaariin, jossa käydään läpi osatutkimusten tuloksia.
Etla: EU-maiden yhteisiä puolustushankintoja on mahdollista tehdä ilman uutta yhteisvelkaa7.5.2025 13:00:00 EEST | Tiedote
Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tänään eduskunnan suurelle valiokunnalle antaman lausunnon mukaan EU:n yhteisvelkaa esitetään jälleen poikkeuksellisena ja väliaikaisena ratkaisuna, vaikka kyse on unionissa vakiintuneesta toimintatavasta. Etla muistuttaa, että EU:n SAFE-välineen edellyttämiä yhteisiä puolustushankintoja on mahdollista tehdä myös hallitusten välisesti, ilman EU:hun luotavaa uutta yhteisvelkarakennetta. Suuri valiokunta on pyytänyt lausuntoja valtioneuvoston selvityksestä koskien EU:n ReArm Europe -suunnitelmaa.
Etla ennustaa: rakentamisen lama jää taakse ja teollisuustuotanto kasvaa – nyt mukana myös skenaariot tullien vaikutuksista teollisuuden eri toimialoille sekä palvelualoille7.5.2025 00:01:00 EEST | Tiedote
Rakentaminen kasvaa selvästi tänä vuonna ja myös teollisuustuotantoon odotetaan kohtalaista kasvuvauhtia, ennustaa Etla. Lisäksi palvelualoilla on havaittavissa kasvun piristymistä. Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tänään julkaiseman tuoreen toimialakohtaisen ennusteen mukaan rakentamisen kasvua tukevat muun muassa korkojen lasku ja ostovoiman elpyminen. Etla on nyt myös tarkastellut eri skenaarioissa Yhdysvaltojen tullien mahdollisia vaikutuksia teollisuuden toimialoille ja palvelualoille.
Etla: Pohjoismainen vientivetoinen työmarkkinamalli vaatii Suomessa yhteistä tilannekuvaa ja ”valtion tuuppausta”28.4.2025 10:00:00 EEST | Tiedote
Jos Suomeen halutaan synnyttää pohjoismainen vientivetoinen palkkamalli, joka kattaa koko työmarkkinakentän, tarvitaan siihen samoja elementtejä kuin muissakin Pohjoismaissa, todetaan tänään julkaistussa Etla-raportissa. Vientivetoinen malli edellyttää jaettua näkemystä nykymallin ongelmista, yhteisen tilannekuvan muodostamista eli yhteisesti hyväksyttyjä tilastoja sekä ”valtion tuuppausta”. Lisäksi Suomen sovittelujärjestelmää on vahvistettava, jotta osapuolet pystytään tarvittaessa myös pakottamaan järjestelmään. Näihin olisi löydettävä ”Suomen malli”, ratkaisuja ei voi suoraan kopioida muista maista, tutkimus muistuttaa.
Muistutuskutsu medialle: Tervetuloa tänään Teams-webinaariin ”Voidaanko Suomeen luoda vientivetoinen palkkamalli, jossa julkinen sektori on mukana?”28.4.2025 08:00:00 EEST | Kutsu
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos on selvittänyt Ruotsin, Tanskan ja Norjan työmarkkinamalleja erityisesti julkisen sektorin palkanasetannan näkökulmasta. Miksi näissä maissa on onnistuttu luomaan vientivetoinen työmarkkinamalli, joka kattaa koko työmarkkinan ja mitkä instituutiot ylläpitävät koordinaatiota? Mitä Suomi voi oppia muiden Pohjoismaiden malleista? Tervetuloa kuulemaan vastauksia näihin kysymyksiin tänään maanantaina 28. huhtikuuta järjestettävään Teams-webinaariin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme