Väitös 11.8.2023: Nuijapäiden kyky reagoida biologisiin ja ympäristön riskeihin (Fouilloux)
4.8.2023 11:00:00 EEST | Jyväskylän yliopisto | Tiedote
Chloé Fouilloux on väitöskirjassaan käyttänyt teoreettisia ja empiirisiä lähestymistapoja tutkiakseen eläinten kykyä reagoida riskeihin. Hänen tutkimuksessaan on käytetty mallina neotrooppisia myrkkysammakoita, joiden avulla on pystytty tutkimaan ympäristön ja biologisten tekijöiden vaihtelun vaikutuksia sammakoihin. Lisäksi tutkimuksessa on selvitetty, miten nuijapäät selviytyvät alati muuttuvassa ympäristössä kehitysvaiheidensa aikana.
Tuhat tapaa kuolla – joka päivä
Vaikka kohtaamme monia hengenvaarallisia tilanteita joka päivä, pystymme suurimmaksi osaksi arvioimaan meitä ympäröivää maailmaa ja tekemään päätöksiä, joilla vältämme kohtalokkaat tilanteet. Vastaavasti eläimet kohtaavat päivittäin lukemattomia vaaroja, ja niiden on tehtävä päätöksiä arvioidessaan ympäristöään ja muita eläimiä. Monien lajien aikuiset ja nuoret yksilöt ovat kehittäneet uskomattoman määrän ominaisuuksia, jotka antavat niille etulyöntiaseman hengenvaaraa vastaan: navigointikyvystä sukulaisten tunnistamiseen, monimutkaisesta sosiaalisesta dynamiikasta vanhempien voimakkaaseen hoitoviettiin. Nämä ovat vain tiettyjä esimerkkejä siitä, miten lajiyksilöt selviytyvät menestyksekkäästi vaikeista ympäristöistä, kilpailusta ja saalistajista huolimatta.
Chloé Fouilloux’n väitöskirjatyö maalaa elävän kuvan vanhemmuudesta, perheestä ja aikuistumisesta eläimen näkökulmasta. Fouilloux on tutkinut eteläamerikkalaista myrkkysammakko lajia (Dendrobates tinctorius), joka tunnetaan vanhempien voimakkaasta jälkeläistensä huolenpidosta. Toisin kuin useimmat sammakkolajit, tämä laji laskee kutunsa maalle ja isäsammakot kuljettavat vastakuoriutuneet nuijapäät selässään pieniin kasvillisuuden muodostamiin vesilammikoihin (kuten puun koloihin), jotka toimivat nuijapäiden kasvualtaina koko niiden kehityksen ajan.
Selviytyminen hetken kestävässä maailmassa
Fouilloux havaitsi, että D. tinctorius on yksi mukautuvimmista neotrooppisten alueiden kasvillisuudessa elävistä lajeista. Isäsammakot kuljettavat nuijapäät metsänpohjasta puihin yli 20 metrin korkeuteen ja jättävät poikaset kehittymään erilaisiin elinympäristöihin, joissa ne kohtaavat monenlaisia vaaroja. D. tinctorius lajin nuijapäät joutuvat muun muassa kehittymään altaissa, jotka voivat kuivua auringonpaisteen takia yhdessä iltapäivässä. Lisäksi yksi yleisimmistä D. tinctorius lajin poikasiin vaikuttavista stressitekijöistä ovat saman lajin nuijapäät – D. tinctorius nuijapäiden tiedetään olevan aggressiivisia kannibaaleja.
— Huolimatta siitä, että nämä nuijapäät ovat pahamaineisia lajitovereidensa syömisestä, ne pystyvät tunnistamaan sukulaisensa ja vähentämään aggressiivisuutta suvullisesti läheisimpiä yksilöitään kohtaan, Fouilloux toteaa.
Ekologisesta näkökulmasta Fouilloux havaitsi, että nuijapäät käyttävät näkökykyään ympäristönsä arvioimiseen ja lisäksi luottavat aistiinsa havaitessaan mahdollisia saalistajia. Näön rooli on kuitenkin epäselvä, sillä nuijapäiden kasvatusympäristön sameus vaikuttaa niiden kykyyn reagoida visuaalisiin ärsykkeisiin. Tämä viittaa siihen, että valoisuus voi vaikuttaa nuijapäiden silmien kehitykseen, millä on kauaskantoisia vaikutuksia ympäristöhäiriöiden ja peto–saalissuhteiden välisessä vuorovaikutuksessa.
Fouilloux on omistanut väitöskirjansa jälkimmäisen osan maailmanlaajuisesti levinneen Batrachochytrium dendrobatidis -sienen esiintymisen tutkimiselle, sillä laji on aiheuttanut satojen sammakkoeläinlajien taantumisen. Hän tutki erityisesti sitä, missä tämä taudinaiheuttaja leviää ja miten se voi siirtyä D. tinctorius -lajin kehitysvaiheiden välillä.
Kokonaisuudessaan Fouilloux'n väitöskirjatyö tutkii, millaisia seurauksia vanhempien valinnoilla on niiden nuoriin jälkeläisiin. Fouilloux'n tutkimuksen löydöksillä on monipuolisia sovelluksia, jotka ulottuvat teoreettisesta biologiasta aina sovellettuihin suojelutoimiin asti.
Tämä väitöskirja sisältää Fouilloux'n tutkimuksen "Visual environment of rearing sites affects larval response to perceived risk in poison frogs", joka julkaistiin artikkelina Journal of Experimental Biology aikakausijulkaisussa toukokuussa 2023. Lue artikkeli: https://doi.org/10.1242/jeb.245822.
B.Sc. Chloé Fouillouxin väitöskirja ”Facing enemies in an ephemeral world: Tadpole responses to biological and environmental risk” tarkastetaan 11.8.2023 klo 12:00 Seminaarinmäellä luentosalissa S212. Vastaväittäjänä professori Rebecca Kilner (University of Cambridge, Iso-Britannia) ja kustoksena akatemiatutkija Bibiana Rojas (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on englanti.
Julkaisutiedot:
Väitöskirja “Facing enemies in an ephemeral world: Tadpole responses to biological and environmental risk” on luettavissa JYX-julkaisuarkistossa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-9678-9
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Chloé Fouilloux, chloe.a.fouilloux@jyu.fi
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Tyypin 2 diabeteksen verensokeritasapainoa voi parantaa lihasaktivoinnilla jopa istuen13.5.2026 07:00:00 EEST | Tiedote
TtM Suvi Lambergin väitöstutkimus osoittaa, että pitkäaikaisen istumisen keskeyttäminen dynaamisella lihastyöllä — tapahtuipa se istuen tai pystyasennossa — vähentää aterianjälkeisiä glukoosi- ja insuliinivasteita noin 22 %. Suurin vaikutus havaittiin etureiden lihasten aktivoinnilla.
Tutustu maailmankaikkeuden alkuperään – fysiikkanäyttely avautuu Ruusupuiston aukiolla12.5.2026 08:05:00 EEST | Tiedote
Kansainvälinen valokuvanäyttely, joka kuvaa maailmankaikkeuden alkuperää ja ihmiskunnan paikkaa siinä, on nähtävissä Jyväskylän yliopiston Ruusupuisto-rakennuksen edustalla 18.5.-8.6.2026.
Vaihdevuodet muuttavat naisen elimistöä – arjen valinnoilla on merkitystä terveyden kannalta12.5.2026 07:00:00 EEST | Tiedote
Vaihdevuosien aikana naisen elimistössä tapahtuu merkittäviä biologisia muutoksia, jotka vaikuttavat aineenvaihduntaan ja kehonkoostumukseen. Jyväskylän yliopiston tuore väitöstutkimus osoittaa, että terveelliset elämäntavat, erityisesti säännöllinen ruokarytmi ja liikkuminen voivat lieventää näitä muutoksia ja tukea aineenvaihduntaterveyttä.
Väitös: Ikääntyvien sairaanhoitajien työurat rakentuvat monen tekijän yhteisvaikutuksesta11.5.2026 08:00:00 EEST | Tiedote
FM Sirpa Koponen tarkastelee Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulun johtamisen väitöstutkimuksessaan, miten ikääntyvät sairaanhoitajat rakentavat työuriensa loppuvaihetta ja pohtivat työssä jatkamista suhteessa eläköitymiseen. Tutkimuksen mukaan työssä jatkaminen ei riipu yhdestä tekijästä, vaan muodostuu työn merkityksellisyyden, työkyvyn, johtamisen ja työolojen yhteisvaikutuksesta.
Väitös: Kohti tarkempaa ympäristöennustamista – tutkimus tuo esiin ilmansaasteiden ja sään taustalla vaikuttavat rakenteet11.5.2026 07:05:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopistossa tehdyssä tuoreessa väitöskirjatutkimuksessa on kehitetty uusia tilastollisia menetelmiä, joiden avulla voidaan tunnistaa monimutkaisten ympäristöaineistojen taustalla vaikuttavia ilmiöitä ja parantaa ennusteiden tarkkuutta. Menetelmät tarjoavat uusia keinoja ympäristödatan analysointiin ja päätöksenteon tueksi.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme