Uuvuttavatko etäpalaverit? Näin vältät sudenkuopat
3.8.2023 13:22:43 EEST | Jyväskylän yliopisto | Tiedote
Syksyn tullen moni löytää jälleen itsensä etäpalaverista toisensa perään. Miten etätapaamiset kannattaisi toteuttaa, jotta ne ovat osallistujille hyödyllisiä? Mikä niissä kuormittaa, ja miten rasitusta voisi vähentää? Entä tiesitkö, että etäpalaverin vetäjä kuormittuu osin eri syistä kuin palaverin osallistuja?
Näihin kysymyksiin on saatu uutta tietoa Jyväskylän ja Oulun yliopistojen yhteishankkeessa, jossa tutkittiin etäpalavereihin osallistujien kokemuksia palaverien kuormittavista ja hyödyllisistä hetkistä ja yhteistyösuhteesta sekä niihin vaikuttavista vuorovaikutuksellisista tekijöistä. Palaverien kuormittavuutta mitattiin seuraamalla osallistujien sydämen sykettä etätapaamisten aikana.
Työsuojelurahaston rahoittaman ”Työryhmien etäpalaverien kuormittavuuden vähentäminen ja hyödyllisyyden lisääminen fysiologisten mittareiden avulla” -hankkeen tuloksista kerrotaan tarkemmin loppuseminaarissa 21.8.2023 Jyväskylässä.
Aktiivinen osallistuminen keskusteluun kannattaa
Tutkimuksessa havaittiin, että etäyhteydellä syntyy hyvää vuorovaikutusta, jonka osallistujat arvioivat hyödylliseksi. Palaverin onnistumista edistää aktiivinen osallistuminen keskusteluun: osallistujat arvioivat palaverin sitä hyödyllisemmäksi, mitä enemmän he osallistuivat keskusteluun omilla puheenvuoroillaan.
”Psykologinen turvallisuus rakentuu etäyhteydellä hitaammin kuin kasvokkain”, Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksen apulaisprofessori Virpi-Liisa Kykyri huomauttaa. ”Siksi on hyödyllistä, jos tapaamisen alussa voi olla hetki kevyempää jutustelua, kuten kasvokkaisissakin tapaamisissa. Sen avulla rakennetaan yhteyttä muihin.”
Kehollinen viestintä rajallista, tekniset ongelmat rasittavat
Videoyhteydellä vuorovaikutuksen onnistumiselle tärkeät kehon viestit muuntuvat tai jäävät kokonaan välittymättä. Itsestä muille syntyvää vaikutelmaa on sen vuoksi vaikeampi arvioida ja hallita etäpalaverissa kuin kasvokkain tavattaessa. Etäpalaverit tuntuvatkin usein kuormittavilta.
Tekniset häiriöt ovat tavallisia ja niiden ratkaiseminen vie aikaa palaverin varsinaisilta asioilta. Häiriöt keskeyttävät keskustelun sujuvan etenemisen ja ovat rasittavia kaikille, mutta erityisesti palaverin vetäjälle, joka on vastuussa palaverin onnistumisesta.
Yhteinen rauhoittumishetki alensi sykettä
Hankkeessa kokeiltiin tapaamisen alun yhteistä, hiljaista rauhoittumishetkeä silmät sulkien. Jo kahdessa minuutissa osallistujien sykkeet laskivat tilastollisesti merkitsevästi. Kyselyvastausten perusteella monelle tämä rauhoittumishetki oli ollut tärkeä ja hyödyllinen.
”Etenkin, jos työtilanne on kovin kuormittava, tällaisia keinoja voi tutkimuksemme perusteella suositella”, Kykyri sanoo. Vähemmän hyödyllisiksi tapaamiset arvioitiin silloin, kun niihin tultiin valmiiksi kuormittuneina.
Palaverin vetäjillä samanlaista fysiologista muutosta ei kuitenkaan havaittu, mikä johtuu todennäköisesti vetäjän korostuneesta vastuusta tilanteen etenemisestä.
Hankkeessa on kehitetty sykkeen arviointiin myös tietokonenäköön perustuvaa teknologiaa (rPPG) sekä kasvon ilmeiden tunnistusta. Niiden avulla voidaan saada reaaliaikaista tietoa keskusteluun osallistuvien fysiologisen tilan muutoksista ja sitä kautta stressin ja vireyden vaihtelusta palaverien aikana. Näiden perusteella voidaan kehittää tulevaisuudessa sovelluksia, jotka auttavat vähentämään etätapaamisten kuormittavuutta ja lisäämään niiden hyödyllisyyttä.
Tuloksista tarkemmin loppuseminaarissa 21.8.2023 Jyväskylässä ja etänä
Hankkeen loppuseminaarissa kuullaan muun muassa
- millaisia haasteita etävälitteisyys aiheuttaa vuorovaikutukselle
- millaista vuorovaikutusta hyödyllisiksi arvioiduissa etäpalavereissa havaittiin
- millainen osallistujan aktiivisuus näyttää erityisen hyödylliseltä
- miten kuormittava työtilanne vaikuttaa kokemukseen palaverin hyödystä ja vuorovaikutuksen laadusta
- millaiset asiat ovat osallistujille ja palaverien vetäjille kuormittavia
- miten kuormittumista voidaan tulevaisuudessa mitata tietokoneen näytön välityksellä
- millaiset sovellukset voivat olla tulevaisuudessa mahdollisia etäpalaverien hyödyllisyyden lisäämiseksi ja kuormittumisen vähentämiseksi.
Tervetuloa kuuntelemaan tutkimushankkeen tarkempia tuloksia ja keskustelemaan niistä!
Aika: maanantai 21.8.2023 klo 13-16.
Paikka: Jyväskylän yliopisto, Agora, Lea Pulkkisen sali (Mattilanniemi 2, 40100 Jyväskylä). Tilaisuuteen on mahdollista osallistua myös etävälitteisesti.
Ilmoittauduthan seminaariin viimeistään 13.8.: https://link.webropolsurveys.com/s/phlngain
Ilmoittautuminen vaaditaan tarjoilujen ja laboratoriokierroksen vuoksi tai etäosallistumislinkin lähettämiseksi.
Seminaarin ohjelma on osaksi englanninkielinen. Seminaarin yhteydessä on mahdollisuus vierailuun Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksen vuorovaikutuslaboratoriossa.
Seminaari on kaikille avoin ja osallistuminen on maksutonta.
Yhteyshenkilöt
Apulaisprofessori Virpi-Liisa Kykyri, virpi-liisa.e.kykyri@jyu.fi, p. 0408053745
Projektitutkija Mikko Pohjola, mikko.j.pohjola@jyu.fi, p. 0405782289
Vesa HolmViestinnän asiantuntija
Puh:+358503374849vesa.j.holm@jyu.fiLinkit
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Aivoviikon tapahtuma Jyväskylän yliopistossa: miten oppiminen muokkaa aivojamme?13.3.2026 08:52:43 EET | Tiedote
Miten oppiminen, liike, uni ja ympäristö muovaavat aivojamme? Näihin kysymyksiin pureudutaan Jyväskylän yliopiston Aivoviikon yleisötilaisuudessa Oppivat ja muovautuvat aivot tiistaina 17.3.2026. Kaikille avoin tapahtuma järjestetään yliopiston Lähde-kirjaston Tietoniekka-tilassa sekä verkossa.
Viisaudella on oma muutosten ja kehityksen polkunsa – uusi Oxfordin kustantama kansainvälinen käsikirja julkaistu12.3.2026 13:14:02 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitoksen dosentti Eeva K. Kallio on toiminut toisena toimittajana juuri ilmestyneessä teoksessa The International Handbook of Adult Development and Wisdom. Kallion työparina on ollut Fielding Graduate Universityn psykologian emeritaprofessori Judith Stevens-Long.
Kuukautiskierron vaikutus energia-aineenvaihduntaan on vähäinen12.3.2026 09:52:41 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopistossa tehty väitöstutkimus osoittaa, että kuukautiskierron aikaiset muutokset energia-aineenvaihdunnassa ovat keskimäärin pieniä. Tutkimus on merkittävä, sillä liikuntatieteissä naisia on tutkittu perinteisesti miehiä vähemmän. Tutkimus tarkentaa käsityksiä kuukautiskierron aineenvaihdunnallisista vaikutuksista. LitM Ida Löfbergin väitöskirja tarkastetaan lauantaina 14.3.2026 klo 12.00 Jyväskylän yliopistossa.
Uusi tutkimus paljastaa, miten puolijohteet mahdollistavat vihreän vedyn tuotannon12.3.2026 07:05:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopiston tutkijat ovat kansainvälisessä yhteistyössä selvittäneet, miten puolijohdemateriaalit mahdollistavat vihreän vedyn tuotannon (valo)sähkökemiallisesti. Uudenlaiset atomitason simulaatiot ja tarkat sähkökemialliset kokeet paljastavat reaktioiden perusmekanismeja ja tukevat uusien materiaalien kehittämistä. Tutkimus myös tunnisti uuden ilmiön: ulkoisen potentiaalin synnyttämät paikalliset varaukset voivat aktivoida reaktion TiO₂‑puolijohde-elektrodien pinnalla.
Kietoutuneet molekyylit sitovat sulfaattia – tulevaisuuden ratkaisuja vedenpuhdistukseen ja ympäristön seurantaan11.3.2026 07:05:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopiston tutkijat ovat kehittäneet uudenlaisen luokan synteettisiä molekyylejä, jotka pystyvät sitomaan ennennäkemättömän tehokkaasti vedessä esiintyvää sulfaattia, joka on laajalle levinnyt teollinen ja ympäristöllinen haitta-aine. Kietoutuneita molekyylirakenteita on pitkään pidetty lähinnä kemiallisina erikoisuuksina, mutta tutkimus osoittaa, että niitä voidaan suunnitella käytännön sovelluksiin, kuten veden puhdistukseen, kemikaalien havaitsemiseen ja ympäristön seurantaan.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme