Uuvuttavatko etäpalaverit? Näin vältät sudenkuopat
3.8.2023 13:22:43 EEST | Jyväskylän yliopisto | Tiedote
Syksyn tullen moni löytää jälleen itsensä etäpalaverista toisensa perään. Miten etätapaamiset kannattaisi toteuttaa, jotta ne ovat osallistujille hyödyllisiä? Mikä niissä kuormittaa, ja miten rasitusta voisi vähentää? Entä tiesitkö, että etäpalaverin vetäjä kuormittuu osin eri syistä kuin palaverin osallistuja?
Näihin kysymyksiin on saatu uutta tietoa Jyväskylän ja Oulun yliopistojen yhteishankkeessa, jossa tutkittiin etäpalavereihin osallistujien kokemuksia palaverien kuormittavista ja hyödyllisistä hetkistä ja yhteistyösuhteesta sekä niihin vaikuttavista vuorovaikutuksellisista tekijöistä. Palaverien kuormittavuutta mitattiin seuraamalla osallistujien sydämen sykettä etätapaamisten aikana.
Työsuojelurahaston rahoittaman ”Työryhmien etäpalaverien kuormittavuuden vähentäminen ja hyödyllisyyden lisääminen fysiologisten mittareiden avulla” -hankkeen tuloksista kerrotaan tarkemmin loppuseminaarissa 21.8.2023 Jyväskylässä.
Aktiivinen osallistuminen keskusteluun kannattaa
Tutkimuksessa havaittiin, että etäyhteydellä syntyy hyvää vuorovaikutusta, jonka osallistujat arvioivat hyödylliseksi. Palaverin onnistumista edistää aktiivinen osallistuminen keskusteluun: osallistujat arvioivat palaverin sitä hyödyllisemmäksi, mitä enemmän he osallistuivat keskusteluun omilla puheenvuoroillaan.
”Psykologinen turvallisuus rakentuu etäyhteydellä hitaammin kuin kasvokkain”, Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksen apulaisprofessori Virpi-Liisa Kykyri huomauttaa. ”Siksi on hyödyllistä, jos tapaamisen alussa voi olla hetki kevyempää jutustelua, kuten kasvokkaisissakin tapaamisissa. Sen avulla rakennetaan yhteyttä muihin.”
Kehollinen viestintä rajallista, tekniset ongelmat rasittavat
Videoyhteydellä vuorovaikutuksen onnistumiselle tärkeät kehon viestit muuntuvat tai jäävät kokonaan välittymättä. Itsestä muille syntyvää vaikutelmaa on sen vuoksi vaikeampi arvioida ja hallita etäpalaverissa kuin kasvokkain tavattaessa. Etäpalaverit tuntuvatkin usein kuormittavilta.
Tekniset häiriöt ovat tavallisia ja niiden ratkaiseminen vie aikaa palaverin varsinaisilta asioilta. Häiriöt keskeyttävät keskustelun sujuvan etenemisen ja ovat rasittavia kaikille, mutta erityisesti palaverin vetäjälle, joka on vastuussa palaverin onnistumisesta.
Yhteinen rauhoittumishetki alensi sykettä
Hankkeessa kokeiltiin tapaamisen alun yhteistä, hiljaista rauhoittumishetkeä silmät sulkien. Jo kahdessa minuutissa osallistujien sykkeet laskivat tilastollisesti merkitsevästi. Kyselyvastausten perusteella monelle tämä rauhoittumishetki oli ollut tärkeä ja hyödyllinen.
”Etenkin, jos työtilanne on kovin kuormittava, tällaisia keinoja voi tutkimuksemme perusteella suositella”, Kykyri sanoo. Vähemmän hyödyllisiksi tapaamiset arvioitiin silloin, kun niihin tultiin valmiiksi kuormittuneina.
Palaverin vetäjillä samanlaista fysiologista muutosta ei kuitenkaan havaittu, mikä johtuu todennäköisesti vetäjän korostuneesta vastuusta tilanteen etenemisestä.
Hankkeessa on kehitetty sykkeen arviointiin myös tietokonenäköön perustuvaa teknologiaa (rPPG) sekä kasvon ilmeiden tunnistusta. Niiden avulla voidaan saada reaaliaikaista tietoa keskusteluun osallistuvien fysiologisen tilan muutoksista ja sitä kautta stressin ja vireyden vaihtelusta palaverien aikana. Näiden perusteella voidaan kehittää tulevaisuudessa sovelluksia, jotka auttavat vähentämään etätapaamisten kuormittavuutta ja lisäämään niiden hyödyllisyyttä.
Tuloksista tarkemmin loppuseminaarissa 21.8.2023 Jyväskylässä ja etänä
Hankkeen loppuseminaarissa kuullaan muun muassa
- millaisia haasteita etävälitteisyys aiheuttaa vuorovaikutukselle
- millaista vuorovaikutusta hyödyllisiksi arvioiduissa etäpalavereissa havaittiin
- millainen osallistujan aktiivisuus näyttää erityisen hyödylliseltä
- miten kuormittava työtilanne vaikuttaa kokemukseen palaverin hyödystä ja vuorovaikutuksen laadusta
- millaiset asiat ovat osallistujille ja palaverien vetäjille kuormittavia
- miten kuormittumista voidaan tulevaisuudessa mitata tietokoneen näytön välityksellä
- millaiset sovellukset voivat olla tulevaisuudessa mahdollisia etäpalaverien hyödyllisyyden lisäämiseksi ja kuormittumisen vähentämiseksi.
Tervetuloa kuuntelemaan tutkimushankkeen tarkempia tuloksia ja keskustelemaan niistä!
Aika: maanantai 21.8.2023 klo 13-16.
Paikka: Jyväskylän yliopisto, Agora, Lea Pulkkisen sali (Mattilanniemi 2, 40100 Jyväskylä). Tilaisuuteen on mahdollista osallistua myös etävälitteisesti.
Ilmoittauduthan seminaariin viimeistään 13.8.: https://link.webropolsurveys.com/s/phlngain
Ilmoittautuminen vaaditaan tarjoilujen ja laboratoriokierroksen vuoksi tai etäosallistumislinkin lähettämiseksi.
Seminaarin ohjelma on osaksi englanninkielinen. Seminaarin yhteydessä on mahdollisuus vierailuun Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksen vuorovaikutuslaboratoriossa.
Seminaari on kaikille avoin ja osallistuminen on maksutonta.
Yhteyshenkilöt
Apulaisprofessori Virpi-Liisa Kykyri, virpi-liisa.e.kykyri@jyu.fi, p. 0408053745
Projektitutkija Mikko Pohjola, mikko.j.pohjola@jyu.fi, p. 0405782289
Vesa HolmViestinnän asiantuntija
Puh:+358503374849vesa.j.holm@jyu.fiLinkit
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Väitöstutkimus: Odotusaikana luodaan pohja yhteisvanhemmuuden ensiaskelille9.3.2026 13:11:11 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopistossa tarkastettava väitöstutkimus osoittaa, että vanhempien odotukset toimivat tärkeinä varhaisina ennusmerkkeinä siitä, millaiseksi yhteisvanhemmuus lapsen syntymän jälkeen muotoutuu. Tulokset korostavat, että perheille tulisi tarjota tukea toimivan yhteisvanhemmuuden rakentamiseen jo ennen lapsen syntymää. Yhteisvanhemmuudella viitataan tapoihin, joilla aikuiset toimivat yhdessä vanhemman rooleissaan, perhemuodosta riippumatta. KM Emmi Lindroosin väitöskirjassa tutkittiin suomalaisten pariskuntien odotuksia ja kokemuksia yhteisvanhemmuudesta vanhemmuuden alkutaipaleella.
Yhteishaku 2026 alkaa: Tarjolla uusia diplomi-insinöörikoulutuksia ja S2-väyliä9.3.2026 11:47:52 EET | Tiedote
Korkeakoulujen kevään toinen yhteishaku on käynnissä 10.–24.3.2026. Jyväskylän yliopistossa on tarjolla yli 2 800 aloituspaikkaa 106 hakukohteessa kuudessa tiedekunnassa ja Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksessa. Suosituimpia koulutusalojamme ovat olleet kauppatieteet, psykologia, luokanopettajankoulutus, liikuntapedagogiikka ja liikuntabiologia.
Vuosijuhla 2026: tunnustuksia yliopistoyhteisön huipputekijöille4.3.2026 19:00:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopisto vietti vuosijuhlaa 4.3. jakamalla tunnustuksia tieteen ja opetuksen saralla ansioituneille yliopistolaisille. Jyväskylän yliopistosäätiö myönsi yhdeksän palkintoa, kaikki arvoltaan 3 000 euroa. Lisäksi jaettiin Ellen ja Artturi Nyyssösen säätiön tunnustuspalkinto 5 000 euroa.
Lohikalat paljastavat kylmän totuuden ihmisen vaikutuksista Pohjois-Euroopan järvissä4.3.2026 07:05:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopiston johtama suurtutkimus paljasti ihmistoiminnan muuttavan Pohjois-Euroopan järvien ekosysteemejä johdonmukaisesti. Tutkimus osoittaa, että vesivoima ja valuma‑alueiden ihmistoiminta muokkaavat subarktisten ja alpiinisten järvien ravintoverkkoja Tutkimus haastaakin käsityksen siitä, että kaukaiset ja karut pohjoiset vesistöt olisivat turvassa ihmisen vaikutuksilta.
Kuinka luemme koiran ilmeitä? Tutkimus valottaa, kuinka lajit tulkitsevat toistensa tunteita4.3.2026 06:55:00 EET | Tiedote
Ihmiset ja koirat tarkkailevat oman lajinsa tunteita silmistä, mutta suun alue tarjoaa tärkeimmät vihjeet lajienvälisessä tunteiden tunnistamisessa. Näin osoittaa Jyväskylän yliopiston ja Plymouthin yliopiston tutkimus, jossa verrattiin ihmisten ja koirien tapaa katsoa kasvoja.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme