Nelivuotias ei vielä tunnista vihaista koiraa
Kasvojen ilmeiden tunnistus on tärkeä osa sosiaalista vuorovaikutusta. Jyväskylän ja Wienin yliopistojen yhteistutkimuksessa selvitettiin, miten lapset arvioivat koirien ilmeitä aikuisiin verrattuna ja vaikuttaako arvioon koiran kanssa eläminen.
Kasvonilmeiden tunnistamiseen osallistuvat useat aivoalueet, joiden kehitys saattaa jatkua aikuisuuteen saakka. Ihmiset tunnistavat toisten ihmisten kasvonilmeet usein vaivattomasti, mutta kyvystämme tunnistaa koirien ilmeitä tiedetään vielä varsin vähän.
Iloinen, neutraali vai vihainen?
Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksen ja Wienin yliopiston yhteistyönä tehdyssä tutkimuksessa selvitettiin, miten 4- ja 6-vuotiaat lapset arvioivat koirien ilmeitä ja tunnetiloja kuvista verrattuna aikuisiin. Lisäksi tutkijat selvittivät, vaikuttaako koiran kanssa eläminen eri ikäryhmien arvioihin.
Tutkimuksen osallistujille näytettiin valokuvia koirien ja ihmisten iloisista, neutraaleista ja vihaisista tai aggressiivisista kasvonilmeistä. Osallistujat arvioivat, kuinka positiivinen tai negatiivinen eli miellyttävä tai epämiellyttävä kuvassa olevan tunnetila oli ja kuinka kiihtynyt tai voimakas tunnetila oli.
Ikä ja lemmikkikoira lisäävät arvioiden osuvuutta
Tutkimuksessa saatujen tulosten perusteella sekä vastaajan ikä että aiempi koiran kanssa eläminen vaikuttivat osallistujien vastauksiin.
”Varsinkin 4-vuotiaat lapset arvioivat aggressiiviset koiran ilmeet usein väärin. Nelivuotiaiden arviot aggressiivisten koirien kasvoista olivat merkittävästi positiivisempia kuin aikuisten arviot samoista kuvista, ja he myös arvioivat tunnetilan vähemmän voimakkaaksi kuin aikuiset”, kertoo tutkijatohtori Heini Törnqvist.
Myös osallistujat, joilla ei ollut kokemusta koiran kanssa elämisestä, aliarvioivat koiran aggressiivisia ilmeitä. Sen sijaan iloiset koiran ilmeet arvioitiin samalla tavalla riippumatta ikäryhmistä tai kokemuksesta.
Taustalla leikki-ikäisten lasten sosiaalisen ymmärryksen kehitys
Samansuuntaisia tuloksia on saatu myös aiemmissa kansainvälisissä julkaisuissa. ”Tulos on huomionarvoinen, koska se liittyy nimenomaan aggressiivisten koirien ilmeiden havaitsemiseen, joissa pienet lapset tekevät merkittävästi aikuisia enemmän virheitä. Jo 6-vuotiaiden lasten arviot olivat huomattavasti lähempänä aikuisten arvioita, joten tämä ilmeiden arvioinnin onnistuminen todennäköisesti liittyy yleiseen kasvonilmeiden ja mielen ymmärryksen kehitykseen leikki-ikäisillä lapsilla”, Törnqvist päättelee.
Tutkimus on osa Suomen Akatemian rahoittamaa BEST-projektia, joka jatkuu vuoteen 2026 saakka. Tutkimus julkaistiin 26.7.2023 PLOS ONE -tiedejulkaisussa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Tutkijatohtori Heini Törnqvist, puh. 0504736772, heini.m.j.tornqvist@jyu.fi
Akatemiatutkija Miiamaaria V. Kujala, puh. 0406411316, miiamaaria.v.kujala@jyu.fi
Vesa HolmViestinnän asiantuntija
Puh:+358503374849vesa.j.holm@jyu.fiLinkit
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Väitöstutkimus: Nykykirjallisuuden queer-kerronta voi vastustaa kertojan sukupuolittamista7.11.2025 07:58:00 EET | Tiedote
FM Joonas Säntin väitöskirja käsittelee nykykirjallisuuden poikkeusilmiöitä, mutta yhdistää ne laajempaan analyysiin kertojien sukupuolittamisesta ja yhteiskuntakriittisen kertomustieteen haasteista. Sukupuolettomat kertojat haastavat ja vastustavat lukijoiden tulkinnallisia kehyksiä.
Väitöstutkimus: Yritysten kiertotaloussiirtymää jarruttavat ristiriidat taloudellisen ja ympäristöön liittyvän arvonluonnin välillä - ristiriidoissa piilee myös muutosvoimaa6.11.2025 09:33:59 EET | Tiedote
KTM Noora Piila tutki Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulun yritysten ympäristöjohtamisen väitöskirjassaan kiertotalousmaturiteetin eri vaiheissa olevien suomalaisyritysten pyrkimyksiä ja haasteita kiertotaloussiirtymään liittyen. Tulosten valossa yritysten toimenpiteet jäävät pienipiirteisiksi johtuen taloudellisen ja ympäristöön liittyvän arvonluonnin välillä koetuista ristiriidoista, eli paradokseista. Näissä paradokseissa piilee kuitenkin myös positiivista muutosvoimaa, jonka valjastaminen yrityksissä edellyttää yhteiskunnan tukea ja vahvaa sidosryhmäyhteistyötä.
Digitaalisia ratkaisuja iäkkäiden kuntoutukseen ja terveydenhuoltoon - Timo Hinrichs liikuntalääketieteen professoriksi6.11.2025 07:00:00 EET | Tiedote
Lääkäri Timo Hinrichs aloitti 1.10.2025 Jyväskylän yliopiston liikunta- ja urheilulääketieteen professorina, vahvistaen alan tutkimusta ja koulutusta. Hinrichs tutkii liikunnan ja fyysisen aktiivisuuden merkitystä terveyden ylläpitämisessä, kuntoutuksen tukemisessa ja elämänlaadun edistämisessä. Hänen tutkimuksensa keskiössä on digitaalisten ratkaisujen hyödyntäminen ja käyttöönotto iäkkäiden liikkuvuuden ja terveyden tukemisessa.
Väitöstutkimus: ikääntyneet oppivat digitaitoja parhaiten vertaisiltaan, ei kiireessä läheisten opastamana6.11.2025 06:59:00 EET | Tiedote
FM Viivi Korpela tarkastelee yhteiskuntapolitiikan väitöskirjassaan ikääntyneiden digiosallisuutta, arjen digitaitojen oppimista ja Keski-Suomen hyvinvointialueen digipalveluita. Tulosten mukaan läheisten antama digituki ei aina johda oppimiseen, kun taas vertaisohjauksessa taidot ja osallisuuden tunne vahvistuvat. Lisäksi tutkimus osoittaa, että Keski-Suomen hyvinvointialueen digipalvelut jäävät usein irrallisiksi ikääntyneiden käyttäjien arjesta. Tutkimus haastaa pohtimaan, kenen ehdoilla digitaalista yhteiskuntaa rakennetaan.
Kahdelle JYU:n hankkeelle rahoitusta Suomen Akatemialta tutkimustulosten hyödyntämiseen5.11.2025 15:03:07 EET | Tiedote
Suomen Akatemia on myöntänyt vuoden 2025 Tutkimuksen hyödyntämisen rahoitushaussa yhteensä 9,7 miljoonaa euroa 27 hankkeelle. Jyväskylän yliopistossa rahoitusta sai kaksi hanketta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme