Nelivuotias ei vielä tunnista vihaista koiraa
7.8.2023 10:49:05 EEST | Jyväskylän yliopisto | Tiedote
Kasvojen ilmeiden tunnistus on tärkeä osa sosiaalista vuorovaikutusta. Jyväskylän ja Wienin yliopistojen yhteistutkimuksessa selvitettiin, miten lapset arvioivat koirien ilmeitä aikuisiin verrattuna ja vaikuttaako arvioon koiran kanssa eläminen.
Kasvonilmeiden tunnistamiseen osallistuvat useat aivoalueet, joiden kehitys saattaa jatkua aikuisuuteen saakka. Ihmiset tunnistavat toisten ihmisten kasvonilmeet usein vaivattomasti, mutta kyvystämme tunnistaa koirien ilmeitä tiedetään vielä varsin vähän.
Iloinen, neutraali vai vihainen?
Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksen ja Wienin yliopiston yhteistyönä tehdyssä tutkimuksessa selvitettiin, miten 4- ja 6-vuotiaat lapset arvioivat koirien ilmeitä ja tunnetiloja kuvista verrattuna aikuisiin. Lisäksi tutkijat selvittivät, vaikuttaako koiran kanssa eläminen eri ikäryhmien arvioihin.
Tutkimuksen osallistujille näytettiin valokuvia koirien ja ihmisten iloisista, neutraaleista ja vihaisista tai aggressiivisista kasvonilmeistä. Osallistujat arvioivat, kuinka positiivinen tai negatiivinen eli miellyttävä tai epämiellyttävä kuvassa olevan tunnetila oli ja kuinka kiihtynyt tai voimakas tunnetila oli.
Ikä ja lemmikkikoira lisäävät arvioiden osuvuutta
Tutkimuksessa saatujen tulosten perusteella sekä vastaajan ikä että aiempi koiran kanssa eläminen vaikuttivat osallistujien vastauksiin.
”Varsinkin 4-vuotiaat lapset arvioivat aggressiiviset koiran ilmeet usein väärin. Nelivuotiaiden arviot aggressiivisten koirien kasvoista olivat merkittävästi positiivisempia kuin aikuisten arviot samoista kuvista, ja he myös arvioivat tunnetilan vähemmän voimakkaaksi kuin aikuiset”, kertoo tutkijatohtori Heini Törnqvist.
Myös osallistujat, joilla ei ollut kokemusta koiran kanssa elämisestä, aliarvioivat koiran aggressiivisia ilmeitä. Sen sijaan iloiset koiran ilmeet arvioitiin samalla tavalla riippumatta ikäryhmistä tai kokemuksesta.
Taustalla leikki-ikäisten lasten sosiaalisen ymmärryksen kehitys
Samansuuntaisia tuloksia on saatu myös aiemmissa kansainvälisissä julkaisuissa. ”Tulos on huomionarvoinen, koska se liittyy nimenomaan aggressiivisten koirien ilmeiden havaitsemiseen, joissa pienet lapset tekevät merkittävästi aikuisia enemmän virheitä. Jo 6-vuotiaiden lasten arviot olivat huomattavasti lähempänä aikuisten arvioita, joten tämä ilmeiden arvioinnin onnistuminen todennäköisesti liittyy yleiseen kasvonilmeiden ja mielen ymmärryksen kehitykseen leikki-ikäisillä lapsilla”, Törnqvist päättelee.
Tutkimus on osa Suomen Akatemian rahoittamaa BEST-projektia, joka jatkuu vuoteen 2026 saakka. Tutkimus julkaistiin 26.7.2023 PLOS ONE -tiedejulkaisussa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Tutkijatohtori Heini Törnqvist, puh. 0504736772, heini.m.j.tornqvist@jyu.fi
Akatemiatutkija Miiamaaria V. Kujala, puh. 0406411316, miiamaaria.v.kujala@jyu.fi
Vesa HolmViestinnän asiantuntija
Puh:+358503374849vesa.j.holm@jyu.fiLinkit
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Ikääntyneet käyttävät digitaalisia teknologioita monipuolisesti – arjen käytännöt ratkaisevat enemmän kuin ikä28.9.2026 09:30:54 EEST | Tiedote
FT Riitta Hännisen väitöstutkimus tarkastelee ikääntyneiden digitaalisten teknologioiden käytön monimuotoisuutta ja sen yhteyttä arjen hyvinvointiin.
Kristian Meissnerin tavoitteena entistä avoimempi Konneveden tutkimusasema28.9.2026 07:05:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston Konneveden tutkimusaseman uutena johtajana aloitti elokuun alussa Kristian Meissner. Pitkän uran ympäristöhallinnossa ja ympäristöseurannan kehittämisessä tehnyt Meissner haluaa vahvistaa Konneveden tutkimusaseman verkostoja, tunnettuutta ja monitieteistä yhteistyötä sekä avata sen palveluja entistä laajemmin tutkimuksen, opetuksen ja yhteistyöhankkeiden käyttöön.
Elintavat ja -olot voivat vauhdittaa biologista vanhenemista jo varhaisaikuisuudessa24.9.2026 07:00:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan tutkijat havaitsivat, että biologinen vanheneminen voi kiihtyä jo varhaisaikuisuudessa. Vanhenemista voivat vauhdittaa elintapojen lisäksi elinympäristöön liittyvät tekijät. Tutkimuksessa lapsuuden ja nuoruuden elintapa- ja ympäristöaltisteet selittivät noin 28 prosenttia biologisen iän vaihtelusta 22-vuotiaana.
Euroopan vanhat metsät puntarissa Brysselissä: Tutkijat ja EU-päättäjät saman pöydän ääressä keskustelemassa23.9.2026 07:05:00 EEST | Tiedote
Miten Euroopan jäljellä olevat vanhat metsät tunnistetaan ja miten niiden suojelu voidaan varmistaa? Tervetuloa seuraamaan etänä 29.9.2026 järjestettävää tilaisuutta, jossa pohjoismaiset ja baltialaiset tutkijat esittelevät uuden tutkimukseen perustuvan viitekehyksen vanhojen metsien tunnistamiseen Pohjois-Euroopassa. Tilaisuudessa tarkastellaan myös Euroopan unionin mahdollisuuksia varmistaa, että jäsenmaat toteuttavat unionin biodiversiteettitavoitteita yhdenmukaisesti ja tieteelliseen näyttöön perustuen.
Jyväskylän yliopisto kutsuu keskisuomalaiset mukaan laajaan terveystutkimukseen23.9.2026 07:00:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopisto on käynnistänyt laajan tutkimuksen, jossa kerätään tietoa keskisuomalaisten elämäntavoista. Kutsu kyselytutkimukseen lähetetään kaikille Keski-Suomen Biopankkiin näytteen ja yhteydenottoluvan antaneille henkilöille syksyn aikana. Tutkimukseen voi edelleen tulla mukaan antamalla biopankkinäytteen syksyn aikana. Erityisesti tutkimukseen toivotaan mukaan lisää työikäisiä ja nuoria aikuisia.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme