Nelivuotias ei vielä tunnista vihaista koiraa
Kasvojen ilmeiden tunnistus on tärkeä osa sosiaalista vuorovaikutusta. Jyväskylän ja Wienin yliopistojen yhteistutkimuksessa selvitettiin, miten lapset arvioivat koirien ilmeitä aikuisiin verrattuna ja vaikuttaako arvioon koiran kanssa eläminen.
Kasvonilmeiden tunnistamiseen osallistuvat useat aivoalueet, joiden kehitys saattaa jatkua aikuisuuteen saakka. Ihmiset tunnistavat toisten ihmisten kasvonilmeet usein vaivattomasti, mutta kyvystämme tunnistaa koirien ilmeitä tiedetään vielä varsin vähän.
Iloinen, neutraali vai vihainen?
Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksen ja Wienin yliopiston yhteistyönä tehdyssä tutkimuksessa selvitettiin, miten 4- ja 6-vuotiaat lapset arvioivat koirien ilmeitä ja tunnetiloja kuvista verrattuna aikuisiin. Lisäksi tutkijat selvittivät, vaikuttaako koiran kanssa eläminen eri ikäryhmien arvioihin.
Tutkimuksen osallistujille näytettiin valokuvia koirien ja ihmisten iloisista, neutraaleista ja vihaisista tai aggressiivisista kasvonilmeistä. Osallistujat arvioivat, kuinka positiivinen tai negatiivinen eli miellyttävä tai epämiellyttävä kuvassa olevan tunnetila oli ja kuinka kiihtynyt tai voimakas tunnetila oli.
Ikä ja lemmikkikoira lisäävät arvioiden osuvuutta
Tutkimuksessa saatujen tulosten perusteella sekä vastaajan ikä että aiempi koiran kanssa eläminen vaikuttivat osallistujien vastauksiin.
”Varsinkin 4-vuotiaat lapset arvioivat aggressiiviset koiran ilmeet usein väärin. Nelivuotiaiden arviot aggressiivisten koirien kasvoista olivat merkittävästi positiivisempia kuin aikuisten arviot samoista kuvista, ja he myös arvioivat tunnetilan vähemmän voimakkaaksi kuin aikuiset”, kertoo tutkijatohtori Heini Törnqvist.
Myös osallistujat, joilla ei ollut kokemusta koiran kanssa elämisestä, aliarvioivat koiran aggressiivisia ilmeitä. Sen sijaan iloiset koiran ilmeet arvioitiin samalla tavalla riippumatta ikäryhmistä tai kokemuksesta.
Taustalla leikki-ikäisten lasten sosiaalisen ymmärryksen kehitys
Samansuuntaisia tuloksia on saatu myös aiemmissa kansainvälisissä julkaisuissa. ”Tulos on huomionarvoinen, koska se liittyy nimenomaan aggressiivisten koirien ilmeiden havaitsemiseen, joissa pienet lapset tekevät merkittävästi aikuisia enemmän virheitä. Jo 6-vuotiaiden lasten arviot olivat huomattavasti lähempänä aikuisten arvioita, joten tämä ilmeiden arvioinnin onnistuminen todennäköisesti liittyy yleiseen kasvonilmeiden ja mielen ymmärryksen kehitykseen leikki-ikäisillä lapsilla”, Törnqvist päättelee.
Tutkimus on osa Suomen Akatemian rahoittamaa BEST-projektia, joka jatkuu vuoteen 2026 saakka. Tutkimus julkaistiin 26.7.2023 PLOS ONE -tiedejulkaisussa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Tutkijatohtori Heini Törnqvist, puh. 0504736772, heini.m.j.tornqvist@jyu.fi
Akatemiatutkija Miiamaaria V. Kujala, puh. 0406411316, miiamaaria.v.kujala@jyu.fi
Vesa HolmViestinnän asiantuntija
Puh:+358503374849vesa.j.holm@jyu.fiLinkit
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Jyväskylän yliopiston uusi professori Ilkka Pölönen on tutkinut spektrikameran avulla niin ihosyöpiä, rikospaikkoja kuin taideteoksiakin13.10.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Ilkka Pölönen aloitti laskennallisen data-analyysin professorina Jyväskylän yliopiston informaatioteknologian tiedekunnassa. Hänen tutkimuksensa keskiössä ovat spektrikamerat ja niiden tuottamien kuvien analysointi koneoppimisen ja matemaattisen mallintamisen avulla.
Lantionpohjan kuntoon voi vaikuttaa elämäntavoilla13.10.2025 07:00:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston vastavalmistuneessa gerontologian ja kansanterveyden väitöskirjassa tutkittiin fyysistä aktiivisuutta, syömiskäyttäytymistä ja kehonkoostumusta lantionpohjan toimintahäiriöiden riskitekijöinä. Tutkimus osoitti, että elämäntavoilla voi vaikuttaa lantionpohjan terveyteen. Esimerkiksi runsas hedelmien kulutus ja laadukkaampi ruokavalio pienensi riskiä kokea ponnistusvirtsankarkailun oireita.
Monimuotoisuuden turvaaminen vaatii parempaa huomiointia metsänhoidossa13.10.2025 06:30:00 EEST | Tiedote
Tehometsätalous heikentää biologista monimuotoisuutta ja vähentää luonnonsuojelullisesti arvokkaiden metsien määriä maailmanlaajuisesti, myös Suomessa. Jyväskylän yliopistossa tehdyssä tutkimuksessa selvitettiin hakkuiden laajuutta biodiversiteetin kannalta eriarvoisissa metsissä Suomessa vuosien 2018–2022 aikana. Tulokset osoittavat, että hakkuita on tehty myös monimuotoisuudeltaan erityisen rikkaissa metsissä, mikä korostaa tarvetta integroida luonnonsuojelu tiiviimmin metsänhoidon käytäntöihin.
Wihurin rahasto jakoi 16,1 miljoonaa euroa – JYU:ssa suurin summa aivoterveyden tutkimukseen9.10.2025 19:05:00 EEST | Tiedote
Jenny ja Antti Wihurin rahasto tukee tieteen, taiteen ja yhteiskunnallisen toiminnan aloja. Jyväskylän yliopistoon rahaston apurahaa myönnettiin yhteensä 570 500 euroa, joista 100 000 euroa myönnettiin Eero Haapalan ja hänen työryhmänsä hankkeen tutkimukseen. Yhteensä yliopistossa apurahansaajia oli 20.
Varhaiskasvatuksen opettajien huolet lasten yksinäisyydestä ja ostrakismista ovat yleisiä9.10.2025 08:36:45 EEST | Tiedote
Kaikilla lapsilla on perustarve kuulua joukkoon ja luoda myönteisiä vertaissuhteita. Tuore tutkimus selvitti varhaiskasvatuksen opettajien havaintoja 5-vuotiaiden lasten yksinäisyyden ja ostrakismin eli sosiaalisen ulossulkemisen kokemuksista.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme