Nelivuotias ei vielä tunnista vihaista koiraa
7.8.2023 10:49:05 EEST | Jyväskylän yliopisto | Tiedote
Kasvojen ilmeiden tunnistus on tärkeä osa sosiaalista vuorovaikutusta. Jyväskylän ja Wienin yliopistojen yhteistutkimuksessa selvitettiin, miten lapset arvioivat koirien ilmeitä aikuisiin verrattuna ja vaikuttaako arvioon koiran kanssa eläminen.
Kasvonilmeiden tunnistamiseen osallistuvat useat aivoalueet, joiden kehitys saattaa jatkua aikuisuuteen saakka. Ihmiset tunnistavat toisten ihmisten kasvonilmeet usein vaivattomasti, mutta kyvystämme tunnistaa koirien ilmeitä tiedetään vielä varsin vähän.
Iloinen, neutraali vai vihainen?
Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksen ja Wienin yliopiston yhteistyönä tehdyssä tutkimuksessa selvitettiin, miten 4- ja 6-vuotiaat lapset arvioivat koirien ilmeitä ja tunnetiloja kuvista verrattuna aikuisiin. Lisäksi tutkijat selvittivät, vaikuttaako koiran kanssa eläminen eri ikäryhmien arvioihin.
Tutkimuksen osallistujille näytettiin valokuvia koirien ja ihmisten iloisista, neutraaleista ja vihaisista tai aggressiivisista kasvonilmeistä. Osallistujat arvioivat, kuinka positiivinen tai negatiivinen eli miellyttävä tai epämiellyttävä kuvassa olevan tunnetila oli ja kuinka kiihtynyt tai voimakas tunnetila oli.
Ikä ja lemmikkikoira lisäävät arvioiden osuvuutta
Tutkimuksessa saatujen tulosten perusteella sekä vastaajan ikä että aiempi koiran kanssa eläminen vaikuttivat osallistujien vastauksiin.
”Varsinkin 4-vuotiaat lapset arvioivat aggressiiviset koiran ilmeet usein väärin. Nelivuotiaiden arviot aggressiivisten koirien kasvoista olivat merkittävästi positiivisempia kuin aikuisten arviot samoista kuvista, ja he myös arvioivat tunnetilan vähemmän voimakkaaksi kuin aikuiset”, kertoo tutkijatohtori Heini Törnqvist.
Myös osallistujat, joilla ei ollut kokemusta koiran kanssa elämisestä, aliarvioivat koiran aggressiivisia ilmeitä. Sen sijaan iloiset koiran ilmeet arvioitiin samalla tavalla riippumatta ikäryhmistä tai kokemuksesta.
Taustalla leikki-ikäisten lasten sosiaalisen ymmärryksen kehitys
Samansuuntaisia tuloksia on saatu myös aiemmissa kansainvälisissä julkaisuissa. ”Tulos on huomionarvoinen, koska se liittyy nimenomaan aggressiivisten koirien ilmeiden havaitsemiseen, joissa pienet lapset tekevät merkittävästi aikuisia enemmän virheitä. Jo 6-vuotiaiden lasten arviot olivat huomattavasti lähempänä aikuisten arvioita, joten tämä ilmeiden arvioinnin onnistuminen todennäköisesti liittyy yleiseen kasvonilmeiden ja mielen ymmärryksen kehitykseen leikki-ikäisillä lapsilla”, Törnqvist päättelee.
Tutkimus on osa Suomen Akatemian rahoittamaa BEST-projektia, joka jatkuu vuoteen 2026 saakka. Tutkimus julkaistiin 26.7.2023 PLOS ONE -tiedejulkaisussa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Tutkijatohtori Heini Törnqvist, puh. 0504736772, heini.m.j.tornqvist@jyu.fi
Akatemiatutkija Miiamaaria V. Kujala, puh. 0406411316, miiamaaria.v.kujala@jyu.fi
Vesa HolmViestinnän asiantuntija
Puh:+358503374849vesa.j.holm@jyu.fiLinkit
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Mediakutsu: Taskukokoinen sydäniskuri tuo henkeä pelastavan teknologian arkeen – toimiva laite esitellään Jyväskylän yliopistossa26.10.2026 09:00:00 EET | Tiedote
Taskukokoinen sydäniskuri voidaan ottaa käyttöön jo sydänkohtauksen oireiden ilmetessä. Jyväskylän yliopiston ja yhdysvaltalaisen USAMedical Electronix -yrityksen kehittämä laite analysoi sydämen rytmin ja antaa tarvittaessa hengen pelastavan sähköiskun automaattisesti. Esituotantosarjan laite esitellään Jyväskylän yliopistossa järjestettävässä mediatilaisuudessa 12. marraskuuta 2026.
Uusi professori Virpi-Liisa Kykyri tutkii, miten vuorovaikutus voi tukea hyvinvointia ja muutosta22.10.2026 08:46:28 EEST | Tiedote
Psykoterapian onnistumisessa ei ole kyse vain käytetyistä menetelmistä. Onnistumisen kannalta olennaista on myös se, mitä psykoterapeutin ja asiakkaan väillä tapahtuu. Jyväskylän yliopiston uusi psykologian professori Virpi-Liisa Kykyri tutkii, miten vuorovaikutus rakentuu terapiassa ja miten se voi tukea ihmisen hyvinvointia, osallisuutta sekä psykologista muutosta.
Tarve alanvaihtoon lähtee harvoin pelkästään työstä – taustalla usein halu sovittaa työ paremmin muuhun elämään21.10.2026 12:00:00 EEST | Tiedote
Kasvatustieteiden maisteri Leena Ikonen tutkii väitöskirjassaan alanvaihtamista ja siihen johtavia syitä. Tutkimus osoittaa, että alanvaihto liittyy usein laajempiin muutoksiin elämässä, kuten hyvinvointiin, arvoihin tai elämäntilanteeseen. Samalla muuttuvat myös käsitykset työstä, omista tavoitteista ja hyvästä elämästä.
Raakut ja metsätalous kohtaavat kansallisessa raakkuseminaarissa Oulussa21.10.2026 07:10:00 EEST | Tiedote
Miten metsätalous ja uhanalaisen jokihelmisimpukan eli raakun suojelu voidaan sovittaa yhteen? Kansallinen raakkuseminaari kokoaa 29.10.2026 Ouluun tutkijoita, viranomaisia, metsätalouden toimijoita ja muita asiantuntijoita keskustelemaan ratkaisuista raakkukantojen turvaamiseksi. Mahdollista on osallistua myös etänä.
Uusi menetelmä ohjaa molekyylit tarkasti haluttuun muotoon19.10.2026 07:10:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston tutkijat ovat kehittäneet uuden menetelmän, jonka avulla synteettisiä molekyylejä voidaan ohjelmoida järjestäytymään itsestään tarkasti määritellyiksi kolmiulotteisiksi rakenteiksi. Tutkimus vie keinotekoisten molekyylien suunnittelua lähemmäksi luonnossa esiintyvää molekyylien hienopiirteistä järjestäytymistä ja voi tulevaisuudessa avata uusia mahdollisuuksia toiminnallisten materiaalien kehittämiseen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme