Nelivuotias ei vielä tunnista vihaista koiraa

Kasvonilmeiden tunnistamiseen osallistuvat useat aivoalueet, joiden kehitys saattaa jatkua aikuisuuteen saakka. Ihmiset tunnistavat toisten ihmisten kasvonilmeet usein vaivattomasti, mutta kyvystämme tunnistaa koirien ilmeitä tiedetään vielä varsin vähän.

Iloinen, neutraali vai vihainen?

Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksen ja Wienin yliopiston yhteistyönä tehdyssä tutkimuksessa selvitettiin, miten 4- ja 6-vuotiaat lapset arvioivat koirien ilmeitä ja tunnetiloja kuvista verrattuna aikuisiin. Lisäksi tutkijat selvittivät, vaikuttaako koiran kanssa eläminen eri ikäryhmien arvioihin.

Tutkimuksen osallistujille näytettiin valokuvia koirien ja ihmisten iloisista, neutraaleista ja vihaisista tai aggressiivisista kasvonilmeistä. Osallistujat arvioivat, kuinka positiivinen tai negatiivinen eli miellyttävä tai epämiellyttävä kuvassa olevan tunnetila oli ja kuinka kiihtynyt tai voimakas tunnetila oli.

Ikä ja lemmikkikoira lisäävät arvioiden osuvuutta

Tutkimuksessa saatujen tulosten perusteella sekä vastaajan ikä että aiempi koiran kanssa eläminen vaikuttivat osallistujien vastauksiin.

”Varsinkin 4-vuotiaat lapset arvioivat aggressiiviset koiran ilmeet usein väärin. Nelivuotiaiden arviot aggressiivisten koirien kasvoista olivat merkittävästi positiivisempia kuin aikuisten arviot samoista kuvista, ja he myös arvioivat tunnetilan vähemmän voimakkaaksi kuin aikuiset”, kertoo tutkijatohtori Heini Törnqvist.

Myös osallistujat, joilla ei ollut kokemusta koiran kanssa elämisestä, aliarvioivat koiran aggressiivisia ilmeitä. Sen sijaan iloiset koiran ilmeet arvioitiin samalla tavalla riippumatta ikäryhmistä tai kokemuksesta.

Taustalla leikki-ikäisten lasten sosiaalisen ymmärryksen kehitys

Samansuuntaisia tuloksia on saatu myös aiemmissa kansainvälisissä julkaisuissa. ”Tulos on huomionarvoinen, koska se liittyy nimenomaan aggressiivisten koirien ilmeiden havaitsemiseen, joissa pienet lapset tekevät merkittävästi aikuisia enemmän virheitä. Jo 6-vuotiaiden lasten arviot olivat huomattavasti lähempänä aikuisten arvioita, joten tämä ilmeiden arvioinnin onnistuminen todennäköisesti liittyy yleiseen kasvonilmeiden ja mielen ymmärryksen kehitykseen leikki-ikäisillä lapsilla”, Törnqvist päättelee.

Tutkimus on osa Suomen Akatemian rahoittamaa BEST-projektia, joka jatkuu vuoteen 2026 saakka. Tutkimus julkaistiin 26.7.2023 PLOS ONE -tiedejulkaisussa.