Sadetta, myrskyjä, lämpötilan nousua, talviolosuhteiden muutosta ja luontokatoa - Pohjois-Savossa arvioitiin ilmastonmuutoksen riskejä
Riskianalyysissa merkittävimmiksi ilmastonmuutoksen ilmiöiksi tunnistettiin sateisuus, talviolosuhteiden muutos, myrskyt, lämpötilan nousu ja luontokato. Lisääntyvä sateisuus ja talviolosuhteiden muutokset aiheuttavat riskejä muun muassa tiestön kunnolle, kiinteistöille sekä viemäri- ja hulevesiverkoston kuormitukselle. Voimistuvat myrskyt voivat tuoda mukanaan rankkasateita ja tulvia sekä aiheuttaa haittaa liikenteelle ja sähkön jakelulle. Myrskyt voivat aiheuttaa myös laajoja metsätuhoja. Lämpötilan nousu lisää ja voimistaa hellejaksoja, mistä aiheutuu erityisryhmille, ikäihmisille ja lapsille terveydellistä haittaa. Kuivuus ja kuumuus haittaavat myös ruoantuotantoa maataloudessa. Ilmaston lämmetessä eliöiden elinympäristöt muuttuvat ja vieraslajit sekä tuholaiset voivat levitä aiempaa nopeammin.
– Kunnilla on vastuu ilmastonmuutoksen sopeutumis- ja varautumistyössä, sillä se on osa kuntien riskienhallintaa. Sään ääri-ilmiöt, kuten myrskyt, aiheuttavat merkittävää taloudellista haittaa ja pahimmillaan vaaratilanteita ihmisille. Tärkeintä on tunnistaa toimenpiteitä, joilla voidaan estää merkittävimmät vahingot ja varautua ääri-ilmiöiden yleistymiseen, Pohjois-Savon ELY-keskuksen ilmastoasiantuntija Tapio Kettunen muistuttaa.
Ilmastonmuutokseen sopeutuminen osaksi kuntien riskienhallintaa
Selvitystyössä yhdeksi merkittäväksi toimenpiteeksi tunnistettiin sopeutumis- ja varautumistyön osaamisen lisääminen kunnissa ja maakunnallisesti. Hyvien käytänteiden ja tiedon jakaminen on tärkeää, jotta tietoisuus ilmastoriskeistä ja osaaminen riskien hallinnoinnista kasvaa. Kunnilla on ilmastolain mukainen velvoite laatia ilmastosuunnitelma, johon sopeutumisen teemavoidaan sisällyttää.
– Ilmastonmuutos tulee huomioida johdonmukaisesti kunnan varautumissuunnitelmissa, jos se ei vielä ole siellä mukana. Nyt tehdyt riskikortit on jo otettu osassa kuntia työvälineeksi, kun käydään varautumisasioita läpi esimerkiksi pelastustoimen kanssa, kertoo Hiilineutraali Pohjois-Savo -hankkeen ympäristöasiantuntija Minna Kokkonen.
Seuraavassa vaiheessa tarkennetaan toimenpiteitä kunnissa ja maakuntatasolla. Samalla tiivistetään alueellisten toimijoiden yhteistyötä sopeutumisessa. Riskianalyysissa nostettiin esiin myös erilaiset paikkatietoanalyysit, joiden avulla voidaan tunnistaa lisää riskikohteita alueelta.
Hiilineutraali Pohjois-Savo -hankkeessa tuetaan kuntien ilmastotyötä
Ilmastonmuutoksen riskianalyysityö kuntakortteineen on tiettävästi ensimmäinen laatuaan Suomessa.Pohjois-Savon ELY-keskuksen Ramboll Finland Oy:ltä tilaamassa Ilmastonmuutoksen riskianalyysit -työssä tunnistettiin ilmastonmuutoksen aiheuttamat riskit maakunnassa ja kunnissa. Raportissa esitellään Pohjois-Savoa koskevat riskikortit, joissa esitetyt riskit ja vaikutukset koskevat kaikkia maakunnan kuntia. Lisäksi jokaiselle kunnalle on luotu oma tarkempi riskikortti.
Tietoa maakuntaa koskevaan riskianalyysiin ja kuntakohtaisiin riskikortteihin saatiin laajassa yhteistyössä kuntien, maakuntaliiton, Pohjois-Savon ELY-keskuksen, tutkimus- ja koulutuslaitosten, alueellisten kehitysyhtiöiden sekä paikallisten yritysten kanssa. Riskianalyysityö on hankittu Hiilineutraali Pohjois-Savo -hankkeessa, joka on saanut rahoitusta Pohjois-Savon liitolta Euroopan aluekehitysrahastosta sekä Pohjois-Savon maakunnan kehittämisrahastosta.
Linkit:
- Kuntien riskikortit (hiilineutraalipohjoissavo.fi)
- Ilmastonmuutoksen riskianalyysi Pohjois-Savon kunnille -loppuraportti (hiilineutraalipohjoissavo.fi)
- Hiilineutraali Pohjois-Savo -hanke
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Tapio Kettunen, Ilmastoasiantuntija, puh. 0295 026 710, tapio.kettunen@ely-keskus.fi
Pohjois-Savon ELY-keskus
Minna Kokkonen, ympäristöasiantuntija, puh. 0295 026 688, minna.kokkonen@ely-keskus.fi
Hiilineutraali Pohjois-Savo -hanke, Pohjois-Savon ELY-keskus
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Pohjois-Savon ELY-keskusPL 2000, Kallanranta 11
70101 Kuopio
0295 026 500http://www.ely-keskus.fi/web/ely/ely-pohjois-savo
Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) on valtion viranomainen, joka edistää alueellista kehittämistä hoitamalla elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen sekä liikenteeseen ja infrastruktuuriin että ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Pohjois-Savon ELY-keskus
Pohjois-Savossa syyskuussa 12 921 työtöntä työnhakijaa21.10.2025 08:07:06 EEST | Tiedote
Työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli Pohjois-Savossa syyskuussa 11,4 %. Työttömien työnhakijoiden määrä kasvoi Pohjois-Savossa koko maata voimakkaammin.
Avustushakuja auki ELY-keskuksissa17.10.2025 10:00:00 EEST | Tiedote
ELY-keskuksissa avautuu 17.10.2025 useita rakennettuun ja luonnonympäristöön liittyviä avustushakuja. Haettavissa on avustuksia muun muassa rakennusperinnön hoitoon, luonnonhoitoon ja vesistöjen kunnostamiseen. Hakuajat päättyvät 1.12.2025.
Kunnostustoimenpiteitä Kehvontiellä10.10.2025 13:01:28 EEST | Tiedote
Tien kunnostustoimenpiteet alkavat Kehvontiellä (maantie 16279) Siilinjärvellä viikolla 42.
Yhteenveto päättyneestä levätilanteen seurannasta Kallavedellä ja muilla Pohjois-Savon järvillä2.10.2025 11:05:06 EEST | Tiedote
Läpi kesän jatkuneen viikoittaisen levätilanneseurannan viimeisellä viikolla syyskuun lopussa viikolla 39 ei havaittu sinileväesiintymiä yhdelläkään Pohjois-Savon vakioseurantapaikoista, eivätkä myöskään kansalaiset ilmoittaneet levähavaintoja. Vuoden 2025 viikottainen leväseuranta päättyi ja jatkuu taas vuoden 2026 kesäkuussa.
Pohjois-Savon vesitilannekatsaus 25.9.202525.9.2025 12:26:43 EEST | Tiedote
Kallaveden vedenpinta Itkonniemen asteikolla on N2000+ 81,70. Taso on 22 cm alle ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvon. Pinta on noussut 3 cm kesän alimmasta tasosta. Virallisten vesiväylien kulkusyvyydet ovat rajoittuneet hieman, sillä Kallaveden väylät on mitoitettu tason 81,75 mukaan. Tavalliset huviveneilijät saavat olla tarkkana riittävän kulkusyvyyden kanssa merkitsemättömillä vesillä. Useimmat tämän tarkastelun järvet ovat olleet tämänhetkistä pintaa alempana vuonna 2019. Iisalmen reitillä säännöstellyissä Kiuruvedessä, Porovedessä ja Onkivedessä virtaamat ovat edelleen pieniä. Näissä järvissä kaikki lähtevä virtaama menee patoluukkujen kautta, joten pinnan taso ei pääse samalla tavalla laskemaan kuin luonnon koskien kautta purkavissa järvissä. Iisalmen reitin kaikki säännöstelyt selvisivät niukasti lupa-alarajojen yläpuolella kuivuusjakson yli. Nyt on noustu noin 5 cm. Nilsiän reitin vedenpinnat ovat noin 10 cm keskimääräistä alemmat, mutta Juojärvi on jo 5 cm yli ajankohdan keskiar
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme