Kysely: Rekrytoinneilla korvataan poistumaa - osaajatarve kaikilla koulutustasoilla
29.8.2023 12:20:57 EEST | Elinkeinoelämän keskusliitto EK | Tiedote
Yleisimmät syyt yritysten rekrytoinneille ovat poistuman korvaaminen (87 % vastaajista), lisääntynyt työvoiman tarve (60 %) ja tarve uudenlaiselle osaamiselle (45 %). Työpaikan vaihtaminen, uusiin tehtäviin siirtyminen, eläköityminen ja muut vastaavat syyt ovat säilyneet nyt neljättä kertaa tehdyn kyselyn merkittävimpänä tekijänä uudelle rekrytoinnille.
Kyselyssä tiedusteltiin jäsenyritysten odotuksia osaajatarpeen muutoksesta seuraavan viiden vuoden aikana koulutustasoittain. Voimakkaimmin rekrytointitarpeen ennakoidaan lisääntyvän ammatillisen ja ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden osalta. Noin 15 prosenttia vastanneista yrityksistä ennakoi ammatillisesti koulutettujen rekrytointitarpeen kasvavan merkittävästi seuraavan viiden vuoden aikana. Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden osalta rekrytointitarpeen arvelee kasvavan merkittävästi 8 prosenttia ja yliopistojen perustutkintojen osalta 7 prosenttia vastanneista yrityksistä.
”Kyselyn tulokset vahvistavat käsitystä siitä, että osaajapula koskettaa kaikkia koulutustasoja. Julkisuudessa on puhuttu paljon korkeakoulutettujen määrän lisäämisestä, mutta yritysten rekrytointitarpeet koskevat vähintään yhtä lailla ammatillisesti koulutettuja”, sanoo EK:n asiantuntija Mikko Vieltojärvi.
Osaajatarvetta ei ole kuitenkaan mahdollista paikata pelkästään kotimaisella työvoimalla. Reilu neljännes kyselyyn vastanneista yrityksistä suunnittelee rekrytointia ulkomailta. Kyselyn perusteella suurimmaksi haasteeksi ulkomailta rekrytoimisessa vastanneet yritykset nostivat maahantuloon liittyvän byrokratian (58 % vastaajista), sopivien työntekijöiden löytämisen (48 %) ja Suomen houkuttelevuuden ulkomaisen työvoiman näkökulmasta (40 %).
”Suomella ei ole varaa antaa yhtään tasoitusta kilpailussa kansainvälisistä osaajista. Suomen on panostettava voimakkaasti työhön johtavaan maahanmuuttoon liittyvän byrokratian vähentämiseen ja Suomen maakuvan vahvistamiseen. Tämä on elintärkeää maamme tulevaisuuden ja hyvinvointivaltion turvaamisen kannalta”, Vieltojärvi teroittaa.
EK:n Osaamisavaimen tiedonkeruu toteutettiin toukokuussa 2023. Siihen vastasi 820 EK:n jäsenyritystä. Kysely on toteutettu puolivuosittain nyt neljä kertaa.
Lisätietoja:
asiantuntija Mikko Vieltojärvi, p. 044 534 5294
Tietoja julkaisijasta
Elinkeinoelämän keskusliitto EK on suomalaisten yritysten merkittävin puolestapuhuja. Välitämme elinkeinoelämän yhteisiä viestejä ja ratkaisuehdotuksia politiikan päättäjille ja yhteiskunnalliseen keskusteluun.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän keskusliitto EK
Suomen kansainväliset liikenneyhteydet kärkihankkeeksi seuraavaan hallitusohjelmaan – katseet vuoteen 206030.9.2026 12:00:00 EEST | Tiedote
Elinkeinoelämän järjestöt kannustavat Suomea ottamaan johtajuutta EU:n pohjoisista liikenneyhteyksistä: seuraavan hallituksen tulee käynnistää suunnittelu siitä, kuinka Suomesta ja sen eri alueilta pystytään jatkossa kytkeytymään kansainvälisille markkinoille ja liikenneverkostoihin. Suomen tulevaa saavutettavuusstrategiaa koskeva valmistelutyö aloitetaan EK:n ja sen toimialaliittojen johdolla. Selvityksen toteuttavat Destia, Ramboll ja Miltton. Geotalouden uusi aikakausi siirtää Suomen painopistettä entistä enemmän länteen – myös fyysisesti ja liikenteellisesti. Elinkeinoelämä vetoaa, että tulevaan hallitusohjelmaan nostetaan pääministeritasoiseksi kärkihankkeeksi ja EU-politiikan keskeiseksi tavoitteeksi Suomen kansainvälinen saavutettavuus - meriliikenteen, lentoyhteyksien sekä tie- ja ratayhteyksien kehittäminen vaiheittain kohti vuotta 2060. Saavutettavuudessa ei ole kyse vain liikenneväylistä, vaan talouden kasvumahdollisuuksista. Kyse on siitä, kuinka Suomesta päästään tulevaisu
Polttoaineiden hintakriisiin on haettava ratkaisut maltilla28.9.2026 14:31:51 EEST | Tiedote
Polttoaineiden hintavaihteluihin ei ole tehokasta kansallista vaikutustapaa. Jakeluvelvoitteen kautta kriisiä ei ratkaista, mutta sen sijaan ammattidiesel ja työmatkakulujen verovähennys voisivat olla osaratkaisu. Tieliikenteen polttoaineiden hintakehitykseen on esitetty viime päivinä monenlaisia ratkaisuja. Tilanne on tukala niin yritysten kuin kansalaisten kannalta. EK peräänkuuluttaa malttia, sillä nopeita tai helppoja ratkaisuja ei valitettavasti ole. Polttoaineiden hintakehitykseen vaikuttaa ennen kaikkea Lähi-Idän kriisi, globaalit pullonkaulat tuotannossa ja jakelussa sekä riippuvuus fossiilienergiasta. Haitat ylittävät hyödyt, jos jakeluvelvoitteeseen puututaan Jakeluvelvoite ei ole akuutin hintakriisin taustalla. Se on liikenteen tärkeimpiä ilmastotoimia, joiden osalta EK korostaa pitkän tähtäimen ennakoitavuutta. Jakeluvelvoitteeseen puuttumisella olisi vain rajallinen ja hidas vaikutus pumppuhintaan, mutta haitta investointiympäristön ennakoitavuuteen olisi suuri ja pitkävai
Luottamusindikaattoreissa pientä laskua korkealta tasolta28.9.2026 08:00:00 EEST | Tiedote
Suomen elinkeinoelämän luottamus oli syyskuun kyselyssä hyvällä tasolla, vaikka osa luottamusindikaattoreista laski edelliskuun huipusta. Rakentamisessa luottamus vahvistui elokuuhun nähden.
Suomalaiset suuromistajat tekevät yhteisen kasvulupauksen: ”Nyt on aika painaa kaasua”17.9.2026 06:00:00 EEST | Tiedote
Joukko Suomen merkittävimpiä omistajia lupaa vauhdittaa omistamiensa yritysten kasvua ja uudistumista. Omistajat ovat allekirjoittaneet yhteisen kasvulupauksen, jossa he henkilökohtaisesti lupaavat nostaa kasvutavoitteita, investoida, uudistua nopeammin ja ottaa nykyistä rohkeammin riskiä. Samalla he haastavat kaikki Suomessa toimivat yrittäjät ja yritykset mukaan.
EK:n dataikkuna: Energiamurros ja datakeskukset kasvattavat investointilukuja, 5 miljardin hankkeet valmistumassa 202615.9.2026 09:30:00 EEST | Tiedote
Vihreän siirtymän ja puhtaan energian investointien määrä on jatkanut kasvuaan ja hankkeet myös etenevät hyvää vauhtia. Vuoden 2026 aikana jo valmistuneet hankkeet liittyvät eritoten akkuteollisuuteen, aurinkovoimaan, kiertotalouslaitoksiin ja lämmityksen sähköistymiseen. Uusissa tänä vuonna vireille tulleissa hankkeissa korostuvat erityisesti datakeskukset ja sähkövarastot. Datakeskusten buumi vauhdittaa investointeja sähkön tuotantoon, kun taas sähkövarastot auttavat tasapainottamaan uusiutuvan energian tehovaihteluita. Tiedot ilmenevät EK:n dataikkunasta (www.ek.fi/dataikkuna). EK:n ennakkoarvion mukaan vuoden 2026 aikana tulee valmistumaan yhteensä 4,9 miljardin euron hankkeet, kun vuonna 2025 ylittyi 8 miljardin euron taso. Tänä vuonna on jo alkusyksyyn mennessä saatu valmiiksi 110 hanketta, yhteensä 2,7 miljardin euron arvosta: Akkuteollisuus: 800 miljoonaa euroa Aurinkovoima: noin 435 miljoonaa euroa Kiertotalous (kierrätyslaitos- ja jalostusinvestointeja mm. muovi- ja elektroni
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme