Kysely: Rekrytoinneilla korvataan poistumaa - osaajatarve kaikilla koulutustasoilla
Yleisimmät syyt yritysten rekrytoinneille ovat poistuman korvaaminen (87 % vastaajista), lisääntynyt työvoiman tarve (60 %) ja tarve uudenlaiselle osaamiselle (45 %). Työpaikan vaihtaminen, uusiin tehtäviin siirtyminen, eläköityminen ja muut vastaavat syyt ovat säilyneet nyt neljättä kertaa tehdyn kyselyn merkittävimpänä tekijänä uudelle rekrytoinnille.
Kyselyssä tiedusteltiin jäsenyritysten odotuksia osaajatarpeen muutoksesta seuraavan viiden vuoden aikana koulutustasoittain. Voimakkaimmin rekrytointitarpeen ennakoidaan lisääntyvän ammatillisen ja ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden osalta. Noin 15 prosenttia vastanneista yrityksistä ennakoi ammatillisesti koulutettujen rekrytointitarpeen kasvavan merkittävästi seuraavan viiden vuoden aikana. Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden osalta rekrytointitarpeen arvelee kasvavan merkittävästi 8 prosenttia ja yliopistojen perustutkintojen osalta 7 prosenttia vastanneista yrityksistä.
”Kyselyn tulokset vahvistavat käsitystä siitä, että osaajapula koskettaa kaikkia koulutustasoja. Julkisuudessa on puhuttu paljon korkeakoulutettujen määrän lisäämisestä, mutta yritysten rekrytointitarpeet koskevat vähintään yhtä lailla ammatillisesti koulutettuja”, sanoo EK:n asiantuntija Mikko Vieltojärvi.
Osaajatarvetta ei ole kuitenkaan mahdollista paikata pelkästään kotimaisella työvoimalla. Reilu neljännes kyselyyn vastanneista yrityksistä suunnittelee rekrytointia ulkomailta. Kyselyn perusteella suurimmaksi haasteeksi ulkomailta rekrytoimisessa vastanneet yritykset nostivat maahantuloon liittyvän byrokratian (58 % vastaajista), sopivien työntekijöiden löytämisen (48 %) ja Suomen houkuttelevuuden ulkomaisen työvoiman näkökulmasta (40 %).
”Suomella ei ole varaa antaa yhtään tasoitusta kilpailussa kansainvälisistä osaajista. Suomen on panostettava voimakkaasti työhön johtavaan maahanmuuttoon liittyvän byrokratian vähentämiseen ja Suomen maakuvan vahvistamiseen. Tämä on elintärkeää maamme tulevaisuuden ja hyvinvointivaltion turvaamisen kannalta”, Vieltojärvi teroittaa.
EK:n Osaamisavaimen tiedonkeruu toteutettiin toukokuussa 2023. Siihen vastasi 820 EK:n jäsenyritystä. Kysely on toteutettu puolivuosittain nyt neljä kertaa.
Lisätietoja:
asiantuntija Mikko Vieltojärvi, p. 044 534 5294
Tietoja julkaisijasta
Elinkeinoelämän keskusliitto EK on suomalaisten yritysten merkittävin puolestapuhuja. Välitämme elinkeinoelämän yhteisiä viestejä ja ratkaisuehdotuksia politiikan päättäjille ja yhteiskunnalliseen keskusteluun.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän keskusliitto EK
EK julkaisi kymmenen ratkaisevaa kysymystä: Seuraavan hallituksen on pystyttävä vastaamaan näihin talouskasvun ja hyvinvoinnin kohtalonkysymyksiin17.11.2025 16:17:45 EET | Tiedote
Seuraava hallituskausi tulee väistämättä sisältämään mittavia talouden sopeutustoimia. Päätöksillä on vaikutuksia jokaisen suomalaisen arkeen, ja siksi äänestäjillä on oikeus tietää, millä tavoin eri puolueet ovat valmiita vahvistamaan julkista taloutta, tukemaan kasvua ja rakentamaan kestävää hyvinvointia.
Aaro Cantell jatkaa EK:n hallituksen puheenjohtajana vuonna 202617.11.2025 14:46:28 EET | Tiedote
Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n edustajisto valitsi syyskokouksessaan 17.11.2025 Aaro Cantellin jatkamaan EK:n hallituksen puheenjohtajana. Cantell on Normet Group Oy:n omistaja ja hallituksen puheenjohtaja. Hän toimii myös Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiön ja Tana Oy:n hallitusten puheenjohtajana. EK:n hallituksen puheenjohtajana hän on toiminut vuoden 2025.
Minna Helle on valittu EK:n seuraavaksi toimitusjohtajaksi17.11.2025 13:01:33 EET | Tiedote
Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n hallitus on tänään valinnut EK:n seuraavaksi toimitusjohtajaksi Minna Helteen. Hän aloittaa tehtävässään 1.4.2026.
EU-rahoitus 2028–2034: Kilpailukykyrahoitusta halutaan kaksinkertaistaa – rahoitus on kohdennettava parhaille hankkeille13.11.2025 06:00:00 EET | Tiedote
Lähes kolmannes tulevasta monivuotisesta EU-budjetista halutaan kohdentaa kilpailukykyyn. Jotta nämä investoinnit kääntyvät talouskasvuksi, tulee EU-rahoituksen saaminen ratkaista aidon kilpailun ja hankkeiden paremmuuden perusteella. Tärkeää kaupallistamisvaihetta on rahoitettava nykyistä vahvemmin. Elinkeinoelämän keskusliitto EK tarjoaa Brysselin päättäjille malliksi Business Finlandin veturihankerahoitusta, josta on Suomessa saatu erinomaiset kokemukset. EU-komissio ehdottaa, että kilpailukykyyn kohdistuva rahoitus yli kaksinkertaistettaisiin vuosien 2028–2034 monivuotisessa rahoituskehyksessä (MFF, Multiannual Financial Framework). Tutkimusta, tuotekehitystä ja innovaatiotoimintaa rahoitettaisiin seuraavien ohjelmien kautta: Suunnitteilla on täysin uusi kilpailukykyrahasto (ECF, European Competitiveness Fund), jolla rahoitettaisiin Euroopan strategisia investointeja erityisesti teknologioissa ja puolustusteollisuudessa. Rahasto sisältää merkittäviä mahdollisuuksia myös suomalaisyr
EK:n selvitys: Sääntely maksaa suomalaisyrityksille jopa kuusi miljardia euroa vuodessa6.11.2025 10:34:38 EET | Tiedote
Yrityksiin kohdistuva sääntely aiheuttaa yrityksille miljardiluokan kustannukset vuosittain. Luvut osoittavat, että sääntelyn sujuvoittamiseen on tartuttava niin kotimassa kuin EU:ssa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme