Helsingin seudun kauppakamari selvittää Suhdannepulssissa yritysten arvioita suhdannetilanteesta kolmen kuukauden päähän. Suhdannepulssi toteutetaan kyselynä, jossa yritykset arvioivat suhdanteita arvoasteikolla 1–5. Suhdannepulssin yhteydessä julkaistaan erikoisteema, tällä kertaa Helsingin seudun väestökatsaus. 

Helsingin seudun yritysten näkymät syksyä kohti näyttävät huonommalta kuin viime keväänä. Yritysten arviot kolmen kuukauden päähän ovat seuraavat: liikevaihdon kehitys (2,9), kannattavuus (2,7), työllisyyden kehitys (2,9) ja suhdannenäkymät kokonaisuudessaan (2,7). Toimialoista vaikeimmalta näyttää rakennusalalla (2,6), kuljetuksessa ja varastoinnissa (2,7) ja kaupan alalla (2,7). 

”Suhdannenäkymät kokonaisuudessaan ovat heikentyneet viime keväästä. Huolestuttavaa on yritysten aikaisempaa hieman synkemmät arviot työllisyyden kehityksestä, mikä saattaa lisätä kuluttajien varovaisuutta investoida asuntoihin, käyttää palveluita ja ostaa kulutushyödykkeitä”, Helsingin seudun kauppakamarin johtaja Markku Lahtinen arvioi.

Yrityksiltä kysyttiin sitä, miten kuluttajien kohonneet asuntolainakustannukset heijastuvat liiketoimintaan. Peräti kaksi viidesosaa arvioi tilanteen heikentävän yrityksensä liiketoimintamahdollisuuksia. Puolet vastaajista ei nähnyt kuluttajien korkokustannuksilla olevan mitään vaikutuksia. 

”Kohonneet korkokustannukset vaikuttavat myös yrityksiin välillisesti, vaikka oman liiketoiminnan ydin ei olisikaan kuluttajille suunnatuissa palveluissa. Yksi tekijä on asumisen hinnan nousu, mikä vaikeuttaa entisestään työvoiman saatavuutta ja liikkuvuutta Helsingin seudulla”, arvioi Lahtinen 

Väestönkasvu ennätyksellistä maahanmuuton ansiosta: kuntien välillä isoja eroja  

Helsingin seudun alueiden välillä on suuria eroja väestökehityksen trendeissä. Pääkaupunkiseudun suurten kaupunkien (Espoo, Helsinki, Vantaa) väestönkasvu hidastui tuntuvasti pandemian aikana, ja vastaavasti KUUMA-seudun kasvu kiihtyi. Suunta kääntyi vuonna 2022, jolloin Espoon ja Helsingin väestönkasvu kiihtyi voimakkaasti ja myös Vantaan trendi kääntyi nousuun, kun puolestaan KUUMA-seudulla kasvu hiipui. Toisin kuin suurimmassa osassa muuta Suomea, Helsingin seudulla työikäinen väestö kasvaa edelleen.  

”Väestönkasvu keskittyy taas suurin kaupunkeihin, Helsinkiin, Vantaalle sekä Espooseen, jossa väestönmuutos oli poikkeuksellista, lähes 3 prosenttia viimeksi kuluneen vuoden aikana”, Lahtinen toteaa.

Uudenmaan maakunnan nettomaahanmuutto nousi vuonna 2022 ennätykselliselle tasolle, yli 16 000 henkeen. Virosta muuttaneita oli 2010-luvun alkupuolella useana vuonna lähes puolet nettomuutosta, mutta viime vuosina huomattavasti vähemmän. Venäjältä muuttaneiden määrä moninkertaistui aikaisemmasta viime vuonna kuten myös ukrainalaisten määrä. 

”Maahanmuutosta on hyvä muistaa, että Aasiasta saapuneiden osuus oli jo lähes puolet nettomaahanmuutosta. Sieltä suurimmat muuttovirrat tulivat viime vuonna Intiasta ja Filippiineiltä. Aasiassa on jatkossakin osaamista, jota Suomen yritykset tarvitsevat”, sanoo Lahtinen.          

Elokuun ja huhtikuun Suhdannepulssit löytyvät kokonaisuudessaan Helsingin seudun kauppakamarin nettisivuilta.

Katso Suhdannepulssin julkistamistilaisuuden lähetys tästä. Tilaisuudessa tuloksia esittelivät Helsingin seudun kauppakamarin johtaja Markku Lahtinen, Kaupunkitutkimus TA:n tutkija Seppo Laakso ja Eilakaislan toimitusjohtaja Antti Soro.