Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA

Tutkimus: Suomessa toimii ainakin 1500 kriittisen teknologian yritystä – yritykset enimmäkseen kotimaisessa omistuksessa

Jaa
Tuoreen tutkimuksen mukaan Suomessa on ainakin 1500 yritystä, jotka omistavat tai kehittävät kriittistä teknologiaa. Kriittistä teknologiaa yrityksissä edustavat esimerkiksi turvallisuus- ja mobiiliteknologiat. Suurin osa näistä yrityksistä on kotimaisessa omistuksessa. Tutkimuksessa ei havaittu kriittisen teknologian erityisesti lisäävän yritysten joutumista ulkomaisen yrityskaupan kohteeksi. Yritysostojen turvallisuusvaikutuksiin tulisi silti jatkossa kiinnittää enemmän huomiota.
Tutkimuksen ovat Etlasta tehneet tutkijat Mika Pajarinen (vas.) ja hankkeesta vastannut Ilkka Ylhäinen sekä tutkimusjohtajat Heli Koski ja Jyrki Ali-Yrkkö.
Tutkimuksen ovat Etlasta tehneet tutkijat Mika Pajarinen (vas.) ja hankkeesta vastannut Ilkka Ylhäinen sekä tutkimusjohtajat Heli Koski ja Jyrki Ali-Yrkkö.

Kriittiselle aineettomalle omaisuudelle ei ole yksiselitteistä määritelmää. Yleisimmin sillä viitataan kriittisiin, nouseviin tai perustavanlaatuisiin teknologioihin. Tällaisia ovat esimerkiksi turvallisuus- ja mobiiliteknologia sekä mikro- ja nanoelektroniikka. Kriittiset teknologiat on myös mahdollista liittää konkreettisiin patenttiluokituksiin. Teknologiavetoinen määritelmä jättää kuitenkin ulkopuolelle esimerkiksi osaamisen ja liikesalaisuudet.

Suomessa toimii tällä hetkellä vajaa 1500 kriittisen teknologian yritystä. Tämä ilmenee vasta julkaistusta valtioneuvostolle tehdystä tutkimuksesta. Tulosten mukaan kriittistä teknologiaa omaavat yritykset ovat kooltaan keskimääräistä suurempia ja harjoittavat usein kansainvälistä kauppaa. Lisäksi lähes viidesosa yrityksistä on saanut pääomasijoituksia ja kaksi kolmasosaa rahoitusta myös Business Finlandilta.

Tutkimuksessa lasketusta 1500 yrityksen joukosta saattaa tutkijoiden mukaan kuitenkin puuttua joitakin kriittisen teknologian yrityksiä.

– Laskemaamme lukua kannattaa pitää alarajana. Tutkimuksemme lähtökohtana käytettiin Euroopan komission patenttiluokkiin perustuvaa määritelmää kehittyneistä teknologioista. Osa kriittisen teknologian yrityksistä on kuitenkin oletettavasti suojannut osaamistaan muilla keinoilla kuin patentoimalla. Tällaiset yritykset jäävät siten laskelmiemme ulkopuolelle, huomauttaa tutkimuksesta vastannut Etlan tutkija Ilkka Ylhäinen.

Suurin osa kriittisen teknologian yrityksistä on kotimaisessa omistuksessa, ja ulkomaisessa omistuksessa on vain 13 prosenttia yrityksistä. Kriittinen teknologia ei tutkijoiden mukaan lisää todennäköisyyttä, että ulkomainen yritys ostaisi sen.

– Tutkimuksessamme emme havainneet kriittisen teknologian lisäävän todennäköisyyttä, että yritys joutuisi ulkomaisen yrityskaupan kohteeksi. Kotimaisen yrityskaupan kohteeksi kriittisen teknologian yritykset päätyvät jopa muita harvemmin, Etlan Ylhäinen toteaa.

Yritysostojen turvallisuusvaikutuksiin kiinnitettävä jatkossa enemmän huomiota

Ulkomaalaisten tahojen ostamat suomalaisyritykset hakivat enemmän patentteja kriittistä teknologiaa sisältäville ideoilleen verrattuna suomalaisomistukseen päätyneisiin yrityksiin. Vajaa neljä prosenttia ulkomaalaisten ostamista yrityksistä haki patenttia vähintään yhdellä kriittisellä teknologia-alueella. Vastaava osuus kotimaiseen omistukseen päätyneillä yrityksillä oli kaksi prosenttia.

Mikäli kriittisen aineettoman omaisuuden käsitettä aiotaan jatkossa käyttää yhteiskunnallisessa päätöksenteossa, on määritelmää tarkennettava. Lisäksi olisi vahvistettava yritysten kykyä tunnistaa niiden kriittistä aineetonta omaisuutta.

Kriittisen teknologian tai niitä kehittävien yritysten myyntiä koskevaa lainsäädäntöä voidaan arvioida yritysostolain uudistuksen yhteydessä. Näin voitaisiin esimerkiksi puuttua kriittiseen teknologiaan kohdistuviin ulkomaisiin investointeihin, jos yritysostolla nähtäisiin olevan kielteisiä turvallisuusvaikutuksia.

Hankkeen toteutuksesta vastasivat Etlatieto Oy ja IPR University Center (Hanken Svenska handelshögskolan).

Ylhäinen, Ilkka - Ali-Yrkkö, Jyrki – Koski, Heli – Pajarinen, Mika – Heikkilä, Jussi – Mylly, Tuomas – Rajavuori, Mikko: Ulkomaiset investoinnit ja kriittinen aineeton omaisuus (valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2023:51)

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Tutkimuksen ovat Etlasta tehneet tutkijat Mika Pajarinen (vas.) ja hankkeesta vastannut Ilkka Ylhäinen sekä tutkimusjohtajat Heli Koski ja Jyrki Ali-Yrkkö.
Tutkimuksen ovat Etlasta tehneet tutkijat Mika Pajarinen (vas.) ja hankkeesta vastannut Ilkka Ylhäinen sekä tutkimusjohtajat Heli Koski ja Jyrki Ali-Yrkkö.
Lataa
Tutkija Ilkka Ylhäinen, Etla.
Tutkija Ilkka Ylhäinen, Etla.
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Arkadiankatu 23 B
00100 HELSINKI

09 609 900http://www.etla.fi

ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA

Suomen avaimet vihreään siirtymään: päästöille hintalappu, tervettä kilpailua ja pitkäjänteisiä investointeja4.12.2023 09:59:27 EET | Tiedote

Suomen menestyminen vihreässä siirtymässä edellyttää tehokkaampaa hiilidioksidipäästöjen hinnoittelua ja sääntelyä, kilpailun edistämistä vihreän teknologian aloilla sekä pitkäjänteistä investointistrategiaa. Tuoreen Etla-tutkimuksen mukaan Suomen on myös osallistuttava kansainväliseen yhteistyöhön hiilivuodon estämiseksi ja huolehdittava, että jatkossa on saatavissa riittävästi osaavaa vihreää työvoimaa. Muutoksen vaikutukset tuottavuuteen tulisi tunnistaa, kun politiikkatoimista päätetään.

Etla: Suomen palveluviennin kirjoa syytä laajentaa kaupan kasvaessa, nyt viemme ulkomaille lähinnä IT-palveluja30.11.2023 09:00:00 EET | Tiedote

Suomen palveluviennistä liki puolet tulee IT-palveluiden ja ohjelmistojen viennistä, ilmenee tänään julkaistuista Etla-tutkimuksista. Tietotekniikkapalveluiden lisäksi yritykset vievät liike-elämän palveluita, tavaramerkkejä ja patentteja. Palvelukauppa on kasvussa Suomessakin, mutta kasvu on hitaampaa kuin muualla EU-alueella. Lisäksi Suomen palveluvienti on varsin keskittynyttä verrattuna moniin muihin maihin. Palveluviennin kirjoa olisikin syytä laajentaa tulevaisuudessa, arvioi Etla.

Etla julkaisi uuden päästöennusteen: kasvihuonekaasupäästöt vähenevät neljän prosentin vuosivauhtia27.11.2023 00:01:00 EET | Tiedote

Suomen kasvihuonekaasupäästöt alenevat Etlan tuoreen ennusteen mukaan keskipitkällä aikavälillä noin neljän prosentin vuosivauhtia. Vuosikymmenen aikana tapahtunut päästöjen aleneminen on vastannut maankäyttösektorin hiilinielujen supistumista. Siitä syystä Suomen nettopäästöt eivät ole vähentyneet eikä hiilineutraalisuustavoite ole toteutumassa. Jatkossa tulisikin edelleen vähentää fossiilisten polttoaineiden käyttöä, muuttaa tuotantoteknologiaa muutenkin vähäpäästöisemmäksi sekä vahvistaa hiilinieluja.

Etla Erikoisartikkeli: Mitä Suomi voi oppia Ruotsin mallista?22.11.2023 10:00:00 EET | Tiedote

Keskustelua uudesta työmarkkinamallista on käyty Suomessa aika ajoin viidentoista viime vuoden aikana. Vientivetoinen palkanmuodostusmalli on yksi tapa koordinoida eri alojen työehtosopimusneuvotteluita, ja Ruotsissa tällaista mallia on noudatettu vuodesta 1997. Etlan tänään julkaistun Erikoisartikkelin mukaan Suomen uutta työmarkkinamallia tulisi tarkastella kokonaisuutena ja pyrkiä löytämään malli, joka sopii suomalaiseen kontekstiin. Virikkeitä voi ottaa muualta, mutta valmiita ratkaisuja ei muista maista löydy, kirjoittaa tutkimusjohtaja Antti Kauhanen.

Etla-tutkimus: Tiukka sääntely ja halu välttää velkaantumista kutistavat suomalaisyrityksiä ja jarruttavat kasvua13.11.2023 08:00:00 EET | Tiedote

Yritykset siirtyvät ennemmin pienempään kokoluokkaan kuin kasvavat suurempaan, käy ilmi tuoreesta Etla-tutkimuksesta. Noin viidesosa yrityksistä kokee kasvun esteiksi tuotteiden ja palveluiden uudistustarpeet sekä vaikeudet saada rakennus- ja viranomaislupia. Pienillä tai keskikokoisilla yrityksillä esteet liittyvät usein myös kilpailijoita korkeampaan kustannustasoon. Eniten kasvun esteitä koetaan kaikkein pienimmissä mikroyrityksissä, vähiten kasvun jarruista raportoivat suuryritykset.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme