Tutkimus: Suomessa toimii ainakin 1500 kriittisen teknologian yritystä – yritykset enimmäkseen kotimaisessa omistuksessa

Kriittiselle aineettomalle omaisuudelle ei ole yksiselitteistä määritelmää. Yleisimmin sillä viitataan kriittisiin, nouseviin tai perustavanlaatuisiin teknologioihin. Tällaisia ovat esimerkiksi turvallisuus- ja mobiiliteknologia sekä mikro- ja nanoelektroniikka. Kriittiset teknologiat on myös mahdollista liittää konkreettisiin patenttiluokituksiin. Teknologiavetoinen määritelmä jättää kuitenkin ulkopuolelle esimerkiksi osaamisen ja liikesalaisuudet.

Suomessa toimii tällä hetkellä vajaa 1500 kriittisen teknologian yritystä. Tämä ilmenee vasta julkaistusta valtioneuvostolle tehdystä tutkimuksesta. Tulosten mukaan kriittistä teknologiaa omaavat yritykset ovat kooltaan keskimääräistä suurempia ja harjoittavat usein kansainvälistä kauppaa. Lisäksi lähes viidesosa yrityksistä on saanut pääomasijoituksia ja kaksi kolmasosaa rahoitusta myös Business Finlandilta.

Tutkimuksessa lasketusta 1500 yrityksen joukosta saattaa tutkijoiden mukaan kuitenkin puuttua joitakin kriittisen teknologian yrityksiä.

– Laskemaamme lukua kannattaa pitää alarajana. Tutkimuksemme lähtökohtana käytettiin Euroopan komission patenttiluokkiin perustuvaa määritelmää kehittyneistä teknologioista. Osa kriittisen teknologian yrityksistä on kuitenkin oletettavasti suojannut osaamistaan muilla keinoilla kuin patentoimalla. Tällaiset yritykset jäävät siten laskelmiemme ulkopuolelle, huomauttaa tutkimuksesta vastannut Etlan tutkija Ilkka Ylhäinen.

Suurin osa kriittisen teknologian yrityksistä on kotimaisessa omistuksessa, ja ulkomaisessa omistuksessa on vain 13 prosenttia yrityksistä. Kriittinen teknologia ei tutkijoiden mukaan lisää todennäköisyyttä, että ulkomainen yritys ostaisi sen.

– Tutkimuksessamme emme havainneet kriittisen teknologian lisäävän todennäköisyyttä, että yritys joutuisi ulkomaisen yrityskaupan kohteeksi. Kotimaisen yrityskaupan kohteeksi kriittisen teknologian yritykset päätyvät jopa muita harvemmin, Etlan Ylhäinen toteaa.

Yritysostojen turvallisuusvaikutuksiin kiinnitettävä jatkossa enemmän huomiota

Ulkomaalaisten tahojen ostamat suomalaisyritykset hakivat enemmän patentteja kriittistä teknologiaa sisältäville ideoilleen verrattuna suomalaisomistukseen päätyneisiin yrityksiin. Vajaa neljä prosenttia ulkomaalaisten ostamista yrityksistä haki patenttia vähintään yhdellä kriittisellä teknologia-alueella. Vastaava osuus kotimaiseen omistukseen päätyneillä yrityksillä oli kaksi prosenttia.

Mikäli kriittisen aineettoman omaisuuden käsitettä aiotaan jatkossa käyttää yhteiskunnallisessa päätöksenteossa, on määritelmää tarkennettava. Lisäksi olisi vahvistettava yritysten kykyä tunnistaa niiden kriittistä aineetonta omaisuutta.

Kriittisen teknologian tai niitä kehittävien yritysten myyntiä koskevaa lainsäädäntöä voidaan arvioida yritysostolain uudistuksen yhteydessä. Näin voitaisiin esimerkiksi puuttua kriittiseen teknologiaan kohdistuviin ulkomaisiin investointeihin, jos yritysostolla nähtäisiin olevan kielteisiä turvallisuusvaikutuksia.

Hankkeen toteutuksesta vastasivat Etlatieto Oy ja IPR University Center (Hanken Svenska handelshögskolan).

Ylhäinen, Ilkka - Ali-Yrkkö, Jyrki – Koski, Heli – Pajarinen, Mika – Heikkilä, Jussi – Mylly, Tuomas – Rajavuori, Mikko: Ulkomaiset investoinnit ja kriittinen aineeton omaisuus (valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2023:51)