Rahoitusta keskisuomalaisten yritysten sivu- ja jätevirtojen kierrätyspotentiaalin arvioimiseksi
13.9.2023 07:30:00 EEST | Jyväskylän yliopisto | Tiedote
Keski-Suomen liitto on myöntänyt Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR) rahoitusta Jyväskylän yliopistolle kiertotalouden ratkaisujen edistämiseen. Kriittiset raaka-aineet tietoon, talteen ja kiertoon -hankkeen tavoitteena on edistää Keski-Suomen strategian tavoitetta kiertotalouden vauhdittamisesta ja ilmastonmuutoksen hillitsemisestä ja on osaltaan edistämässä uusien innovaatioiden syntymistä.

Kriittiset raaka-aineet tietoon, talteen ja kiertoon -hankkeesta (KRIIT) tekee erityisen se, että keskisuomalaisten yritysten sivu- ja jätevirtojen koostumus määritetään erityisesti Euroopan komission luokittelemien kriittisten raaka-aineiden osalta ja niiden kierrätyspotentiaali arvioidaan.
- Yksi keskeinen syy materiaalien kierrätyksen vähäisyyteen on se, ettei materiaalien koostumusta tunneta riittävällä tarkkuudella. Sivu- ja jätevirrat voivat sisältää ennalta arvaamattomia, teollisuuden kipeästi kaipaamia raaka-aineita kuten telluuria, galliumia tai harvinaisia maametalleja, kertoo Jyväskylän yliopiston kiertotalouden professori Ari Väisänen.
Kriittisten raaka-aineiden saatavuuden varmistaminen
Euroopan komissio arvioi vuonna 2020 teollisuuden raaka-aineista 30 olevan unionin teollisen toiminnan kannalta kriittisiä, koska niiden saatavuuteen ja korvattavuuteen sisältyy merkittäviä riskejä. Siirtyminen energiaintensiivisestä yhteiskunnasta materiaali-intensiiviseen yhteiskuntaan on nostanut entisestään kriittisten metallien, kuten harvinaisten maametallien kysyntää ja hintaa.
- Lisäksi on ennustettu, että harvinaisten maametallien ja joidenkin muiden kriittisten raaka-aineiden tarve tulee vain kasvamaan tulevaisuudessa, sillä ne ovat elintärkeitä sähköisessä liikenteessä, tuulivoimassa, robotiikassa, sähkömoottoreissa, valaisussa, sotateknologiassa ja digitalisaatiossa, toteaa Väisänen.
Ravinnekierrätyksen tehostaminen
Ravinteiden osalta Suomi on asettanut kunnianhimoiset tavoitteet olla ravinnekierrätyksen ehdotonta kärkeä vuoteen 2030 mennessä.
- Tämä vaatii huomattavaa tutkimuspanosta fosforin, typen ja kaliumin kierrätysasteen nostamiseksi. Kaliumin kierrätys on noussut keskiöön vasta viimeisen vuoden aikana, sillä Suomessa toimiva lannoiteteollisuus on ollut riippuvainen Venäjältä tuotavasta kalium-pitoisesta raaka-aineesta, sanoo Väisänen.
Uusi laite tukee kiertotaloutta ja vahvistaa yhteistyötä
Raaka-aineiden kasvavaan kysyntään tuleekin vastata talteenottoa kehittämällä. Sekundääristen raaka-ainelähteiden etsiminen on välttämätöntä ja tämä vaatii tehokkuutta analytiikalta, jotta potentiaaliset raaka-ainelähteet kyetään havaitsemaan.
- Keskeisessä asemassa KRIIT:n kehitys- ja investointihankkeissa on alkuaineanalysointiin soveltuvan röntgenfluoresenssispektrometrisen laitteen (XRF) hankinta ja sen käyttöönotto kiinteiden jätemateriaalien sekä sivuvirtojen analytiikassa. Analyysimenetelmien kehitystyön jälkeen valitaan materiaalit, joissa on lähtökohtaisesti huomattavia määriä kriittisiä raaka-aineita, kertoo Jyväskylän yliopiston epäorgaanisen kemian lehtori Manu Lahtinen.
Uusi laitetekniikka mahdollistaa erittäin tehokkaan ja nopean kiinteiden ja nestemäisten näytteiden kvantitatiivisen analytiikan. Yhdistämällä tehokas analytiikka olemassa olevaan analyyttisen kemian osaamiseen sekä kiertotalouden tutkimusalustan muihin analyysitekniikoihin voidaan luoda ainutlaatuinen kiertotalouden toimintaympäristö.
- Laitehankinta tulee varmasti edistämään myös yritysten ja yliopiston välisiä kiertotalousratkaisuja ja teollisten symbioosien kehittymistä Jyväskylän yliopiston kemian laitoksen koordinoiman tutkimusorganisaatioiden ja yritysten välisen kiertotalouden osaamiskeskittymän puitteissa (CECE). Laitehankinta vahvistaa laajemminkin rakenne- ja materiaalikemian tutkimusta Jyväskylän yliopistossa, toteaa Lahtinen.
Hankkeen aikana keskitytään erityisesti suurimpiin yksittäisiin jätejakeisiin. Näille tullaan tekemään talteenottokokeita Jyväskylän yliopistolla kehitettyjä innovatiivisia teknologioita ja talteenottoon suunniteltua mini-pilot-laitteistoa hyödyntäen. Hanketta rahoittavat Keski-Suomen liiton lisäksi Jyväskylän yliopisto, Alva-yhtiöt, Business Jyväskylä, Ääneseudun Kehitys Oy ja Weeefiner Oy. Hankkeen kokonaisbudjetti on noin 690 000 euroa ja hankeaika 1.3.2023-30.4.2025.
Lisätietoa:
-
Kriittiset raaka-aineet tietoon, talteen ja kiertoon (KRIIT): https://www.jyu.fi/science/fi/kemia/tutkimus/kemian-kiertotalous/kriit-fi
-
Kiertotalouden osaamiskeskittymä: https://www.jyu.fi/science/fi/kiertotalouden-osaamiskeskittyma
Yhteyshenkilöt
Lehtori Manu Lahtinen, manu.k.lahtinen@jyu.fi, +358408053696
Professori Ari Väisänen, ari.o.vaisanen@jyu.fi, +358408053719
Elina LeskinenViestinnän asiantuntija
Puh:+358 50 461 7880elina.leskinen@jyu.fiKuvat
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Aivoviikon tapahtuma Jyväskylän yliopistossa: miten oppiminen muokkaa aivojamme?13.3.2026 08:52:43 EET | Tiedote
Miten oppiminen, liike, uni ja ympäristö muovaavat aivojamme? Näihin kysymyksiin pureudutaan Jyväskylän yliopiston Aivoviikon yleisötilaisuudessa Oppivat ja muovautuvat aivot tiistaina 17.3.2026. Kaikille avoin tapahtuma järjestetään yliopiston Lähde-kirjaston Tietoniekka-tilassa sekä verkossa.
Viisaudella on oma muutosten ja kehityksen polkunsa – uusi Oxfordin kustantama kansainvälinen käsikirja julkaistu12.3.2026 13:14:02 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitoksen dosentti Eeva K. Kallio on toiminut toisena toimittajana juuri ilmestyneessä teoksessa The International Handbook of Adult Development and Wisdom. Kallion työparina on ollut Fielding Graduate Universityn psykologian emeritaprofessori Judith Stevens-Long.
Kuukautiskierron vaikutus energia-aineenvaihduntaan on vähäinen12.3.2026 09:52:41 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopistossa tehty väitöstutkimus osoittaa, että kuukautiskierron aikaiset muutokset energia-aineenvaihdunnassa ovat keskimäärin pieniä. Tutkimus on merkittävä, sillä liikuntatieteissä naisia on tutkittu perinteisesti miehiä vähemmän. Tutkimus tarkentaa käsityksiä kuukautiskierron aineenvaihdunnallisista vaikutuksista. LitM Ida Löfbergin väitöskirja tarkastetaan lauantaina 14.3.2026 klo 12.00 Jyväskylän yliopistossa.
Uusi tutkimus paljastaa, miten puolijohteet mahdollistavat vihreän vedyn tuotannon12.3.2026 07:05:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopiston tutkijat ovat kansainvälisessä yhteistyössä selvittäneet, miten puolijohdemateriaalit mahdollistavat vihreän vedyn tuotannon (valo)sähkökemiallisesti. Uudenlaiset atomitason simulaatiot ja tarkat sähkökemialliset kokeet paljastavat reaktioiden perusmekanismeja ja tukevat uusien materiaalien kehittämistä. Tutkimus myös tunnisti uuden ilmiön: ulkoisen potentiaalin synnyttämät paikalliset varaukset voivat aktivoida reaktion TiO₂‑puolijohde-elektrodien pinnalla.
Kietoutuneet molekyylit sitovat sulfaattia – tulevaisuuden ratkaisuja vedenpuhdistukseen ja ympäristön seurantaan11.3.2026 07:05:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopiston tutkijat ovat kehittäneet uudenlaisen luokan synteettisiä molekyylejä, jotka pystyvät sitomaan ennennäkemättömän tehokkaasti vedessä esiintyvää sulfaattia, joka on laajalle levinnyt teollinen ja ympäristöllinen haitta-aine. Kietoutuneita molekyylirakenteita on pitkään pidetty lähinnä kemiallisina erikoisuuksina, mutta tutkimus osoittaa, että niitä voidaan suunnitella käytännön sovelluksiin, kuten veden puhdistukseen, kemikaalien havaitsemiseen ja ympäristön seurantaan.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme


