Jyväskylän yliopisto

Rahoitusta keskisuomalaisten yritysten sivu- ja jätevirtojen kierrätyspotentiaalin arvioimiseksi

Jaa

Keski-Suomen liitto on myöntänyt Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR) rahoitusta Jyväskylän yliopistolle kiertotalouden ratkaisujen edistämiseen. Kriittiset raaka-aineet tietoon, talteen ja kiertoon -hankkeen tavoitteena on edistää Keski-Suomen strategian tavoitetta kiertotalouden vauhdittamisesta ja ilmastonmuutoksen hillitsemisestä ja on osaltaan edistämässä uusien innovaatioiden syntymistä.

Kriittiset raaka-aineet tietoon, talteen ja kiertoon -hankkeen tavoitteena on edistää Keski-Suomen strategian tavoitetta kiertotalouden vauhdittamisesta ja ilmastonmuutoksen hillitsemisestä ja on osaltaan edistämässä uusien innovaatioiden syntymistä.
Kriittiset raaka-aineet tietoon, talteen ja kiertoon -hankkeen tavoitteena on edistää Keski-Suomen strategian tavoitetta kiertotalouden vauhdittamisesta ja ilmastonmuutoksen hillitsemisestä ja on osaltaan edistämässä uusien innovaatioiden syntymistä.

Kriittiset raaka-aineet tietoon, talteen ja kiertoon -hankkeesta (KRIIT) tekee erityisen se, että keskisuomalaisten yritysten sivu- ja jätevirtojen koostumus määritetään erityisesti Euroopan komission luokittelemien kriittisten raaka-aineiden osalta ja niiden kierrätyspotentiaali arvioidaan.  

- Yksi keskeinen syy materiaalien kierrätyksen vähäisyyteen on se, ettei materiaalien koostumusta tunneta riittävällä tarkkuudella. Sivu- ja jätevirrat voivat sisältää ennalta arvaamattomia, teollisuuden kipeästi kaipaamia raaka-aineita kuten telluuria, galliumia tai harvinaisia maametalleja, kertoo Jyväskylän yliopiston kiertotalouden professori Ari Väisänen.  

Kriittisten raaka-aineiden saatavuuden varmistaminen 

Euroopan komissio arvioi vuonna 2020 teollisuuden raaka-aineista 30 olevan unionin teollisen toiminnan kannalta kriittisiä, koska niiden saatavuuteen ja korvattavuuteen sisältyy merkittäviä riskejä. Siirtyminen energiaintensiivisestä yhteiskunnasta materiaali-intensiiviseen yhteiskuntaan on nostanut entisestään kriittisten metallien, kuten harvinaisten maametallien kysyntää ja hintaa.  

- Lisäksi on ennustettu, että harvinaisten maametallien ja joidenkin muiden kriittisten raaka-aineiden tarve tulee vain kasvamaan tulevaisuudessa, sillä ne ovat elintärkeitä sähköisessä liikenteessä, tuulivoimassa, robotiikassa, sähkömoottoreissa, valaisussa, sotateknologiassa ja digitalisaatiossa, toteaa Väisänen.  

Ravinnekierrätyksen tehostaminen 

Ravinteiden osalta Suomi on asettanut kunnianhimoiset tavoitteet olla ravinnekierrätyksen ehdotonta kärkeä vuoteen 2030 mennessä.  

- Tämä vaatii huomattavaa tutkimuspanosta fosforin, typen ja kaliumin kierrätysasteen nostamiseksi. Kaliumin kierrätys on noussut keskiöön vasta viimeisen vuoden aikana, sillä Suomessa toimiva lannoiteteollisuus on ollut riippuvainen Venäjältä tuotavasta kalium-pitoisesta raaka-aineesta, sanoo Väisänen. 

Uusi laite tukee kiertotaloutta ja vahvistaa yhteistyötä 

Raaka-aineiden kasvavaan kysyntään tuleekin vastata talteenottoa kehittämällä. Sekundääristen raaka-ainelähteiden etsiminen on välttämätöntä ja tämä vaatii tehokkuutta analytiikalta, jotta potentiaaliset raaka-ainelähteet kyetään havaitsemaan. 

- Keskeisessä asemassa KRIIT:n kehitys- ja investointihankkeissa on alkuaineanalysointiin soveltuvan röntgenfluoresenssispektrometrisen laitteen (XRF) hankinta ja sen käyttöönotto kiinteiden jätemateriaalien sekä sivuvirtojen analytiikassa. Analyysimenetelmien kehitystyön jälkeen valitaan materiaalit, joissa on lähtökohtaisesti huomattavia määriä kriittisiä raaka-aineita, kertoo  Jyväskylän yliopiston epäorgaanisen kemian lehtori Manu Lahtinen.  

Uusi laitetekniikka mahdollistaa erittäin tehokkaan ja nopean kiinteiden ja nestemäisten näytteiden kvantitatiivisen analytiikan. Yhdistämällä tehokas analytiikka olemassa olevaan analyyttisen kemian osaamiseen sekä kiertotalouden tutkimusalustan muihin analyysitekniikoihin voidaan luoda ainutlaatuinen kiertotalouden toimintaympäristö.  

- Laitehankinta tulee varmasti edistämään myös yritysten ja yliopiston välisiä kiertotalousratkaisuja ja teollisten symbioosien kehittymistä Jyväskylän yliopiston kemian laitoksen koordinoiman tutkimusorganisaatioiden ja yritysten välisen kiertotalouden osaamiskeskittymän puitteissa (CECE). Laitehankinta vahvistaa laajemminkin rakenne- ja materiaalikemian tutkimusta Jyväskylän yliopistossa, toteaa Lahtinen. 

Hankkeen aikana keskitytään erityisesti suurimpiin yksittäisiin jätejakeisiin. Näille tullaan tekemään talteenottokokeita Jyväskylän yliopistolla kehitettyjä innovatiivisia teknologioita ja talteenottoon suunniteltua mini-pilot-laitteistoa hyödyntäen. Hanketta rahoittavat Keski-Suomen liiton lisäksi Jyväskylän yliopisto, Alva-yhtiöt, Business Jyväskylä, Ääneseudun Kehitys Oy ja Weeefiner Oy. Hankkeen kokonaisbudjetti on noin 690 000 euroa ja hankeaika 1.3.2023-30.4.2025

Lisätietoa:

Yhteyshenkilöt

Lehtori Manu Lahtinen, manu.k.lahtinen@jyu.fi, +358408053696
Professori Ari Väisänen, ari.o.vaisanen@jyu.fi, +358408053719

Kuvat

Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto

It’s not just about trying hard: Forced migrants face structural barriers to well-being in Finland17.1.2026 08:30:00 EET | Tiedote

Finland ranks among the world’s happiest countries, but not all residents share this experience. Recent research shows that migrants, especially those forced to flee their homes, often report lower levels of well-being in Finnish society. Areen Nassar´s doctoral dissertation reveals why: forced migrants face multiple structural barriers, even with their best efforts.

Jyväskylän yliopisto sai 240 000 euron rahoituksen SOTE-palveluiden toiminnan tehostamiseen – hanke selvittää tekoälyn käyttöä palveluiden laadun ja johtamisen parantamisessa13.1.2026 16:00:35 EET | Tiedote

Jyväskylän yliopisto sai Suomen Akatemialta 240 000 euron rahoituksen tietoon perustuvan päätöksenteon ja johtamisen tukemiseen sosiaali- ja terveydenhuollossa tekoälyä ja data-analytiikkaa hyödyntäen. Hanketta johtaa Pohjois-Savon hyvinvointialue ja siinä on mukana kaikkiaan viisi toimijaa.

Nopeasti kehittyvä digitaalinen teknologia lisää tarvetta opettajien digipedagogiselle osaamiselle13.1.2026 10:29:49 EET | Tiedote

Tekoäly, virtuaalitodellisuus ja digitaaliset oppimisympäristöt yleistyvät kouluissa paikoin nopeammin, kuin opettajille on tarjolla tukea niiden pedagogiseen käyttöön. Vaikka suomalaisten opettajien digitaidot ovat viime vuosina kehittyneet nopeasti, etenee opetuksen digitalisaatio kouluissa edelleen epätasaisesti. Ilman riittävää täydennyskoulutusta uudet teknologiat voivat lisätä opettajien kuormitusta ja heikentää oppilaiden yhdenvertaisuutta.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye