Hallitus panostaa liikenneverkkoon – Lapille tärkeitä hankkeita mukana

Eilen päättyneestä budjettiriihestä julkaistujen tietojen mukaan Tornio–Kolari-radan sähköistämisen suunnittelu voi käynnistyä. Olemme tyytyväisiä siihen, että hallitusohjelmaan kirjattua Tornio–Kolari-radan sähköistystä nyt edistetään. Se on luonnollinen jatkumo Laurila–Tornio sähköistykselle ja tukee Lapin matkailun kestävää kasvua.

Valtion lentoliikenneostoille on talousarvioesityksessä varattu 38 miljoonaa euroa. Tämä tarkoittanee sitä, että myös Kemi-Tornion lentoliikenne olisi varmistumassa kevääseen 2026 saakka. Alueen elinkeinoelämän kehityksen kannalta se on äärimmäisen tärkeää. Uusi biotuotetehdas käynnisti toimintansa tällä viikolla ja alueelle on suunnitteilla muitakin investointeja. Lentoyhteyden jatko on tärkeä viesti siitä, että investointien toteuttamista halutaan tukea varmistamalla saavutettavuutta. 

Lisätalousarviokäsittelyn osalta Lapin kauppakamari on pitänyt keskeisimpänä pohjoisen sotilaallisen liikkuvuuden hankkeista päättämistä. Suomi hakee Euroopan unionilta CEF-rahoitusta usealle hankkeelle, joiden on todettu olevan ehdollisia lisätalousarviorahoitukselle. Pohjoisessa näitä hankkeita ovat Oulu–Laurila-radan peruskorjaus, Torniojoen sillan peruskorjaus, Valtatie 4 parantaminen Hirvas–Rovaniemi–Vikajärvi välillä ja Kantatie 82 parantamiseen Kalliosalmen sillan kohdalla. 

Nyt saatujen tietojen mukaan Oulu–Laurila-radan korjaus ja Hirvas–Rovaniemi–Vikajärvi parantamisen suunnittelu ovat mukana lisätalousarviossa. 

”Tämä on positiivinen signaali siitä, että huoltovarmuuden kannalta tärkeitä yhteyksiä kehitetään. Valtio täten pyrkii hyödyntämään CEF-rahoitusta mahdollisimman hyvin. Odotamme vielä tietoja siitä missä vaiheessa pohjoisen muista CEF-rahoituskelpoisista hankkeista tehdään päätöksiä”, kommentoi Lapin kauppakamarin edunvalvontapäällikkö Hanna Baas.

Lapin kauppakamari on esittänyt Valtioneuvostolle myös vt 21 korjaamisen kiirehtimistä. Lyhyelle osuudelle Ailakkalahti–Kilpisjärvi on jo olemassa rakentamissuunnitelma, jolloin se olisi valmis käynnistettäväksi. Palojoensuu–Maunu välille on tiesuunnitelma, mutta rakentamissuunnitelma vaatisi vielä eduskunnan valtuuspäätöksen. 

Valtatie 21 korjaaminen on nostettu myös väyläverkon investointiohjelmaan, joka on Väyläviraston esitys rahoitettavista hankkeista. Vt 21 ei täytä pääväylille asetettuja vaatimuksia ja on huonon kunnon sekä runsaan raskaan liikenteen vuoksi altis onnettomuuksille. Tie on merkittävässä asemassa ulkomaankaupan kuljetuksissa, jos liikenne Itämerellä olisi häiriintynyt. 

Lapin matkailun edellytyksiä nakerretaan pala kerrallaan

Lapin kauppakamari kiittää arvonlisäveron korotuksen lykkäämistä. Matkailussa esimerkiksi yöpymisissä ja maan sisäisissä matkoissa käytetään 10 % arvonlisäveroluokkaa, jota hallitusohjelman mukaan ollaan nostamassa 14 %:iin. 

Matkailuyrityksissä odotettiin talousarvioehdotusta kauhulla, koska tuleva talvi ehdittiin jo myydä voimassa olevilla arvonlisäverokannoilla. Jos arvonlisäverokantaa nostetaan, se tulee olla hyvissä ajoin matkailuyritysten tiedossa, jotta kohoavat kustannukset voidaan siirtää asiakashintoihin. Lapin kauppakamari huomauttaa, että ALV:n korottaminen tulevaisuudessa heikentää Lapin matkailuyritysten kansainvälistä kilpailukykyä.

Aiemmassa valtiovarainministeriön budjettiesityksessä Metsähallituksen julkisista hallintotehtävistä ollaan leikkaamassa ja poistamassa aiempien vuosien lisäykset retkeilyalueiden matkailupalvelujen kehittämisestä. Aiemmat lisäykset ovat olleet erittäin tarpeellisia retkeilyalueiden kunnon parantamisessa. Kasvaneet kustannukset tarkoittavat myös sitä, että vanhalla määrärahatasolla palveluita ei voida ylläpitää.

“Elokuussa annettu esitys heikentäisi myös matkailumarkkinointia. Business Finlandin rahoitus matkailun edistämiseksi on vain 9,8 miljoonaa euroa, joka on vähemmän kuin aiempina vuosina. Rahoituksen heikko taso tarkoittaa sitä, että lappilaisten kuntien sekä yritysten on jatkossa kaivettava entistä enemmän kuvetta yhteiseen brändimarkkinointiin, vaikka taloustilanne on jo entisestään hankala”, toteaa kauppakamarin toimitusjohtaja Liisa Ansala.

Hallituksen esitys budjetiksi julkaistaan kokonaisuudessaan lokakuun alussa.