Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan väitöskirjatutkija Christina Kuorelahden (M.Sc., LitM.) tutkimus käsitteli nuorten, urheilulukiossa opiskelevien maastohiihtäjien kehitystä ja palautumista. Tutkimuksen mukaan nuoret urheilijat voivat hyötyä unidatan, kuten unen aikaisen sydämen sykkeen ja sykevälivaihtelun sekä unen kestosta ja nukahtamisesta kertovan informaation, keräämisestä. Uni näyttäisi olevan aliarvostettu palautumiskeino, joka auttaa paitsi harjoittelusta palautumisessa, myös koetun stressin hallinnassa. 

- Yllätyin siitä, että yksi ylimääräinen tunti unta johti jopa 10–15 prosentin laskuun koehenkilön koetuissa stressipisteissä. Tämä tulos havaittiin neljän kuukauden kilpailukauteen valmistavan jakson aikana. Tulevaisuudessa olisi kiinnostavaa selvittää, lisääntyykö unen hyödyt entisestään kilpailujakson aiheuttaman stressin aikana, Kuorelahti pohtii. 

Tutkimuksessa todetaan, että sykemittaukset, jotka kerätään yöunen aikana, voivat tarjota urheilijoille hyödyllistä tietoa erityisesti harjoitusleireillä ja kilpailukaudella. Lisäksi nykyinen teknologia mahdollistaa näiden arvojen keräämisen tavalla, jossa vaaditaan vähän, tai ei lainkaan, vaivaa. 

- Kaikki tiedämme, että teknologia jatkaa kehittymistään ja se näkyy myös urheilun kontekstissa, sillä esimerkiksi unidataa voidaan kerätä nukkuessasi omassa sängyssä patjan alle laitettavalla mittalaitteella. Toki se ei ole täydellistä, ja meidän on varmistettava, että kerätty data on tarkkaa ja luotettavaa, ja myös siksi tämä tutkimus on erittäin tärkeä, Kuorelahti sanoo. 

Väitöskirja keskittyi myös urheilijoiden kehitykseen lukion aikana. Vuoden mittaisesta seurannasta saadut tulokset osoittivat progressiivista kehitystä lajispesifeissä suorituskykytesteissä, mutta muut suorituskykyyn liittyvät mittarit osoittivat vähäistä tai ei lainkaan parannusta. 

- Voisi odottaa, että nuorten urheilijoiden suorituskyky paranisi luonnostaan, mutta niin ei välttämättä ole. Nykyään nuoret urheilijat harjoittelevat erittäin korkealla tasolla, eikä muutos automaattisesti tarkoita, etteivätkö urheilijat kehittyisi. Tässä tutkimuksessa verimuuttujien ja koetun stressin lisämittaukset osoittivat, että asianmukainen ravitsemus sekä fyysinen ja henkinen terveys säilyivät, mutta parannukset olivat havaittavissa vain yhdessä lajikohtaisessa suorituskykytestissä. On tärkeää, että valmentajat ja urheilijat tietävät, etteivät suorituskykyyn liittyvät parannukset aina etene lineaarisesti, Kuorelahti korostaa. 

Väitöskirja koostui neljästä alatutkimuksesta, joissa oli yhteensä 37 nuorta urheilijaa, jotka opiskelivat Vuokatti-Ruka Urheiluakatemiassa. Työtä tuki Amerin kulttuurisäätiö. 

Christina Kuorelahden väitöskirjan "Monitoring and development of junior cross-country skiers during sports high school" julkinen tarkistustilaisuus pidetään 30.09.2023 klo 12 Sokos hotelli Vuokatin auditoriossa (Kidekuja 2, Vuokatti). Professori Thomas Losnegard (Norwegian School of Sport Sciences) toimii opponenttina and professori Vesa Linnamo (Jyväskylän yliopisto) kustoksena. Väitöstilaisuus on englanninkielinen. 

Christina Kuorelahti valmistui liikuntatieteiden kandidaatiksi Michiganin teknillisestä yliopistosta vuonna 2012 ja liikuntatieteiden maisteriksi Jyväskylän yliopistosta vuonna 2015. Kuorelahti on työskennellyt liikuntatieteellisen tiedekunnan väitöskirjatutkijana Vuokatissa Jyväskylän yliopistossa syyskuusta 2017 lähtien. 

Lisätietoja: 

Christina Kuorelahti 
christina.m.mishica@jyu.fi  
+358 40 686 0843