Talousennuste vuosille 2023–2025: Täytettä suhdannekuoppaan – sopiva viritys ei merkitse menoleikkausten sopivuutta

Suomi on ajautumassa suhdannekuoppaan, josta se todennäköisesti toipuu ensi vuonna. Ennustamme bruttokansantuotteen kasvun olevan -0,3 prosenttia tänä vuonna, 0,8 prosenttia ensi vuonna ja 1,7 prosenttia vuonna 2025. Laboren viimekeväistä ennustetta on näin ollen päivitetty jonkin verran synkemmäksi: viime kevään ennusteessamme vastaavat luvut olivat -0,2 prosenttia, 1,0 prosenttia ja 2,7 prosenttia.

Talouskasvu hidastuu tänä vuonna myös globaalisti, mutta Saksaa lukuun ottamatta Suomen tärkeimpien vientimaiden talouskasvu tuskin pysähtyy kokonaan, ja kasvu nopeutuu jälleen ensi vuonna. Korkeat korot rajoittavat Suomessa ja koko euroalueella sekä investointeja että yksityistä kulutusta vielä pitkään.

Työn tuottavuuden kasvu on tänä vuonna vähäistä, mutta se voimistuu ensi vuonna orastavan nousukauden myötä. Arvioimme, että hallituksen työllisyystoimista huolimatta työllisyysaste ei ennustejaksolla kohoa nykyiseltä, jo valmiiksi melko korkealta tasoltaan. Toisaalta tilapäinen suhdannekuoppa ei myöskään luultavasti näy suurempana työttömyysasteen kasvuna muun muassa siksi, että työnantajat eivät useinkaan ole valmiita luopumaan työntekijöistään työvoiman tarpeen vähetessä vain lyhytaikaisesti.

Palkansaajien ansiotason nousu on tänä vuonna inflaatiota hitaampaa. Kohonnut työn tuottavuus ja melko hyvä työllisyystilanne nopeuttavat ansiotason nousua myöhemmin, ja palkansaajien ostovoima kääntyy ensi vuonna jälleen nousuun. 

Viennin kasvu on ollut alkuvuodesta vähäistä, ja heikon kehityksen ensisijaisena selityksenä on hiipunut vientikysynnän kasvu.  Arvioimme, että ennustejaksolla vienti palaa hitaasti maltilliseen kasvuun kansainvälisen suhdannetilanteen kohenemisen myötä. 

Tänä vuonna yksityinen kulutus supistuu ennusteessamme hivenen, mutta kääntyy ensi vuonna nousuun kasvavan ostovoiman ja vähitellen alenevan korkotason myötä. Kuluvana vuonna investoinnit supistuvat rakentamisen vähetessä romahdusmaisesti korkean korkotason johdosta. T&k-toiminta ja julkiset investoinnit kääntävät yhteenlasketut investoinnit kasvuun vuosiksi 2024 ja 2025. Julkinen kulutus supistuu, mutta julkinen talous jää vahvasti alijäämäiseksi hallituksen säästötoimista huolimatta. 

Nykyinen hallitus on suunnitellut huomattavia alijäämää supistavia sopeutustoimia, mutta ne ovat painottuneet yksipuolisesti menoleikkauksiin tuloja lisäävien toimien sijasta. Hallituksen budjettipolitiikan onnistuneisuudesta ja suhdannetilanteeseen soveltuvuudesta julkisuudessa käydyssä keskustelussa ei ole aina riittävän selvästi tuotu ilmi, onko arvioinnin kohteena hallituksen esittämien menoleikkausten vai vain sen harjoittaman politiikan virityksen (menojen ja tulojen eron kehityksen) onnistuneisuus.

Voimakkaat elvytystoimet eivät ole perusteltuja talouden ajautuessa tilapäiseen suhdannekuoppaan, vaan elvytykseksi saattaisi riittää se, että vähäksi aikaa lakattaisiin kaivamasta kuoppaa syvemmäksi. Monet hallituksen ehdottamista leikkauksista alkaisivat vaikuttaa jo ensi vuonna, ja ne saattaisivat syventää kuoppaa. Toisaalta hallitus on esittänyt myös liikenneväyläinvestointeja, joiden pitkän tähtäimen kasvuvaikutukset ovat kyseenalaisia, ja joiden elvyttävä vaikutus ajoittuisi myöhempään, todennäköisesti nousukauden käynnistymisen jälkeiseen aikaan.