Talousennuste vuosille 2023–2025: Täytettä suhdannekuoppaan – sopiva viritys ei merkitse menoleikkausten sopivuutta
28.9.2023 00:01:00 EEST | Työn ja talouden tutkimus LABORE | Tiedote
Suomen kansantalous ajautuu suhdannekuoppaan. Paluu kasvu-uralle alkaa ensi vuonna. Viennin kasvu jäänee maltilliseksi, ja korkeat korot supistavat kulutusta ja investointeja. Suhdannekuoppaan vajotessa kannattaa lopettaa kuopan syventäminen. Myöhemmässä sopeutuksessa tulisi käyttää myös tuloja lisääviä toimia.

Suomi on ajautumassa suhdannekuoppaan, josta se todennäköisesti toipuu ensi vuonna. Ennustamme bruttokansantuotteen kasvun olevan -0,3 prosenttia tänä vuonna, 0,8 prosenttia ensi vuonna ja 1,7 prosenttia vuonna 2025. Laboren viimekeväistä ennustetta on näin ollen päivitetty jonkin verran synkemmäksi: viime kevään ennusteessamme vastaavat luvut olivat -0,2 prosenttia, 1,0 prosenttia ja 2,7 prosenttia.
Talouskasvu hidastuu tänä vuonna myös globaalisti, mutta Saksaa lukuun ottamatta Suomen tärkeimpien vientimaiden talouskasvu tuskin pysähtyy kokonaan, ja kasvu nopeutuu jälleen ensi vuonna. Korkeat korot rajoittavat Suomessa ja koko euroalueella sekä investointeja että yksityistä kulutusta vielä pitkään.
Työn tuottavuuden kasvu on tänä vuonna vähäistä, mutta se voimistuu ensi vuonna orastavan nousukauden myötä. Arvioimme, että hallituksen työllisyystoimista huolimatta työllisyysaste ei ennustejaksolla kohoa nykyiseltä, jo valmiiksi melko korkealta tasoltaan. Toisaalta tilapäinen suhdannekuoppa ei myöskään luultavasti näy suurempana työttömyysasteen kasvuna muun muassa siksi, että työnantajat eivät useinkaan ole valmiita luopumaan työntekijöistään työvoiman tarpeen vähetessä vain lyhytaikaisesti.
Palkansaajien ansiotason nousu on tänä vuonna inflaatiota hitaampaa. Kohonnut työn tuottavuus ja melko hyvä työllisyystilanne nopeuttavat ansiotason nousua myöhemmin, ja palkansaajien ostovoima kääntyy ensi vuonna jälleen nousuun.
Viennin kasvu on ollut alkuvuodesta vähäistä, ja heikon kehityksen ensisijaisena selityksenä on hiipunut vientikysynnän kasvu. Arvioimme, että ennustejaksolla vienti palaa hitaasti maltilliseen kasvuun kansainvälisen suhdannetilanteen kohenemisen myötä.
Tänä vuonna yksityinen kulutus supistuu ennusteessamme hivenen, mutta kääntyy ensi vuonna nousuun kasvavan ostovoiman ja vähitellen alenevan korkotason myötä. Kuluvana vuonna investoinnit supistuvat rakentamisen vähetessä romahdusmaisesti korkean korkotason johdosta. T&k-toiminta ja julkiset investoinnit kääntävät yhteenlasketut investoinnit kasvuun vuosiksi 2024 ja 2025. Julkinen kulutus supistuu, mutta julkinen talous jää vahvasti alijäämäiseksi hallituksen säästötoimista huolimatta.
Nykyinen hallitus on suunnitellut huomattavia alijäämää supistavia sopeutustoimia, mutta ne ovat painottuneet yksipuolisesti menoleikkauksiin tuloja lisäävien toimien sijasta. Hallituksen budjettipolitiikan onnistuneisuudesta ja suhdannetilanteeseen soveltuvuudesta julkisuudessa käydyssä keskustelussa ei ole aina riittävän selvästi tuotu ilmi, onko arvioinnin kohteena hallituksen esittämien menoleikkausten vai vain sen harjoittaman politiikan virityksen (menojen ja tulojen eron kehityksen) onnistuneisuus.
Voimakkaat elvytystoimet eivät ole perusteltuja talouden ajautuessa tilapäiseen suhdannekuoppaan, vaan elvytykseksi saattaisi riittää se, että vähäksi aikaa lakattaisiin kaivamasta kuoppaa syvemmäksi. Monet hallituksen ehdottamista leikkauksista alkaisivat vaikuttaa jo ensi vuonna, ja ne saattaisivat syventää kuoppaa. Toisaalta hallitus on esittänyt myös liikenneväyläinvestointeja, joiden pitkän tähtäimen kasvuvaikutukset ovat kyseenalaisia, ja joiden elvyttävä vaikutus ajoittuisi myöhempään, todennäköisesti nousukauden käynnistymisen jälkeiseen aikaan.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Ilkka Kiemaennustepäällikkö, tutkimusohjaajaMakrotalous ja ennustetoiminta
Puh:040 940 2287ilkka.kiema@labore.fiLiitteet
Työn ja talouden tutkimus LABORE (ent. Palkansaajien tutkimuslaitos) on vuonna 1971 perustettu itsenäinen taloudellinen tutkimuslaitos, jossa tehdään tieteen kansainväliset laatukriteerit täyttävää soveltavaa taloustieteellistä tutkimusta. Tutkimuksen painopistealueet ovat työn ja koulutuksen taloustiede, julkistaloustiede sekä makrotaloustiede.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Työn ja talouden tutkimus LABORE
Suomalaisia koulutusmyyttejä: Kun otos ei riitä13.11.2026 06:30:00 EET | Blogi
Suomessa oppimistuloksia seurataan pääosin otoksiin perustuvilla arvioinneilla. Ne kertovat hyvin koko maan keskimääräisestä osaamiskehityksestä, mutta Laboren tutkimusohjaaja Hannu Karhunen osoittaa uudessa blogikirjoituksessaan, miksi otokset eivät riitä koulutusuudistusten vaikutusten arviointiin. Samalla hän pohtii, voiko tämä olla yksi syy siihen, miksi tiedämme Suomessa niin vähän siitä, mitkä toimenpiteet todella parantavat oppimistuloksia.
Suomella on edellytykset hyötyä tekoälystä – osaamisen ylläpito ja työmarkkinoiden dynamiikka ratkaisevat kasvuvaikutukset, OSA I12.11.2026 06:30:00 EET | Tiedote
Tekoälyä käytetään Suomessa selvästi EU:n keskiarvoa yleisemmin, ja yritysten digitaaliset valmiudet sekä työvoiman osaaminen ovat Euroopan kärkeä. Yritysten panostukset kurssimuotoiseen henkilöstökoulutukseen ovat kuitenkin vertailumaita pienemmät, ja joka viides työllinen kokee osaamisensa riittämättömäksi. Tekoälyn kasvuvaikutukset riippuvat siitä, uudistuuko osaaminen työuran aikana ja siirtyykö työvoima tuottavampiin yrityksiin, todetaan Laboren tänään julkaistussa analyysissä.
Alkuvuodesta syntyneillä naisilla parempi mielenterveys aikuisuudessa – koulunaloitusiän vaikutukset voivat ulottua vuosikymmenten päähän11.11.2026 06:30:00 EET | Tiedote
Alkuvuodesta syntyneet naiset ostavat aikuisiässä vähemmän masennuslääkkeitä ja joutuvat harvemmin sairaalahoitoon masennuksen vuoksi kuin vuoden lopussa syntyneet ikätoverinsa. Tämä selviää Laboren ja Jyväskylän yliopiston tutkimuksesta, jossa seurattiin yli 650 000 suomalaista 18 ikävuodesta 32 ikävuoteen. Vaikutukset alkavat näkyä 23 ikävuoden jälkeen, ja ne ovat selvimmät naisilla, jotka lähestyvät 30 vuoden ikää. Miehillä vastaavia vaikutuksia ei havaittu. Tulokset osoittavat, että koulunaloitusiän erot voivat näkyä mielenterveydessä pitkälle aikuisuuteen.
Suomalaisia koulutusmyyttejä: Kyse ei ole kasvatustieteen ja taloustieteen vastakkainasettelusta3.11.2026 18:07:01 EET | Blogi
Kasvatustieteen ja taloustieteen vastakkainasettelu johtaa suomalaista koulutuskeskustelua harhaan, kirjoittaa Laboren tutkimusohjaaja Hannu Karhunen. Hänen mukaansa todellinen kiista koskee sitä, millaista tutkimusnäyttöä tarvitaan, kun halutaan arvioida koulutuspoliittisten päätösten vaikutuksia – ja millä perusteella väitteitä siitä, mikä toimii, voidaan pitää uskottavina.
Kehittävän arvioinnin hyödyistä tarvitaan tutkimusta – vastaus Karville28.10.2026 06:30:00 EET | Blogi
Mistä tiedämme, parantaako kehittävä arviointi koulutusta? Laboren tutkimusohjaaja Hannu Karhunen vastaa Karvin Mira Huuskon blogikirjoitukseen ja tarkentaa, miksi arvioinnin vaikutuksista tarvitaan tutkimusta. Arvioinnin pitkä historia ja osallistujien myönteiset kokemukset eivät vielä kerro, miten se vaikuttaa koulutuksen tuloksiin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme