Hoitosuositukset elämän loppuvaiheen potilaan läheisten tukemiseen – tavoitteena hoidon yhteneväisyys
Hoitosuositukset palliatiivisessa hoidossa ja saattohoidossa olevan potilaan läheisten tukemiseen on julkaistu. Suosituksen tavoitteena on yhtenäistää käytäntöjä sosiaali- ja terveydenhuollossa. Elämän loppuvaiheessa palliatiivista hoitoa ja saattohoitoa tarvitsee vuodessa noin 30 000 suomalaista, joista valtaosa on aikuispotilaita.
Palliatiivisella hoidolla tarkoitetaan kuolemaan johtavaa tai elämää uhkaavaa sairautta sairastavan potilaan ja hänen läheistensä kokonaisvaltaista ja aktiivista hoitoa. Sen tarkoituksena on kärsimyksen ehkäisy, lievittäminen ja elämänlaadun vaaliminen. Saattohoito kuuluu palliatiiviseen hoitoon ja ajoittuu potilaan elämän viimeisiin viikkoihin tai päiviin.
Suomessa läheisille tarkoitetun tuen tarjoaminen vaihtelee hyvinvointialueittain, vaikka tuen saatavuuden tulisi olla yhdenvertaista riippumatta potilaan asuin- ja hoitopaikasta. Hoitosuosituksen tavoitteena on yhtenäistää käytäntöjä ja ohjausta sosiaali- ja terveydenhuollossa, kun tuetaan palliatiivisessa hoidossa tai saattohoidossa olevan potilaan läheisiä.
– Tuen lähtökohtana tulee huomioida potilaan ja läheisten yksilölliset tarpeet. Sen tulee ajoittua heti sairauden varhaisesta vaiheesta ja jatkua pitkäkestoisesti potilaan kuoleman jälkeiseen aikaan, toteaa dosentti Anna Liisa Aho Tampereen yliopistosta.
Aho toimi hoitosuosituksen laatineen työryhmän puheenjohtajana.
Läheisten kohtaamisen laatua on varaa parantaa
Hoitosuositusta voidaan hyödyntää kaikissa niissä yksiköissä, joissa hoidetaan aikuis- tai lapsipotilaita. Sitä voidaan soveltaa myös palveluiden suunnittelussa ja kehittämisessä sekä sosiaali- ja terveysalan koulutuksissa.
– Suositus antaa päättäjille tietoa läheisten tarpeista ja toiveista, mitä voidaan hyödyntää esimerkiksi saattohoitovapaan määrittämisessä. Suositus tavoittelee myös läheisten tukemisen ja kohtaamisen lisääntymistä ja sen laadun paranemista, Aho sanoo.
Anna Liisa Aho on pitkään tehnyt kansallisesti ja kansainvälisesti tutkimusta perheenjäsenten surusta, surevien tukemisesta ja selviytymistä lasten saattohoidosta. Hän myös kouluttaa eri ammattiryhmiä aihealueella. Aho tekee aktiivista yhteistyötä Surujärjestöjen ja Surevan kohtaaminen -toiminnan kanssa järjestäen myös vuosittaista Surukonferenssia.
Yhteyshenkilöt
Lisätietoa suosituksista:
Anna Liisa Aho, annaliisa.aho@tuni.fi
https://www.tuni.fi/fi/annaliisa-aho
Kuvat
Linkit
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000. Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Altistuminen myrkyllisille metalleille sota-alueilla vaarantaa lapsen varhaista kehitystä22.4.2025 11:05:04 EEST | Tiedote
Edistynyt sotateknologia altistaa siviilejä useille myrkyllisille metalleille. Uusi psykologian alan tutkimus antaa näyttöä siitä, että äidin ja vastasyntyneen altistuminen myrkyllisille metalleille sotaoloissa vaarantaa lasten motorista, kognitiivista ja emotionaalista kehitystä. Koska imetystä ensimmäisten kuukausien aikana pidetään yleisesti suotuisana lapsen terveydelle, tutkijoita kiinnosti myös imetyksen rooli metallialtistuksessa ja sen yhteydessä kehitysongelmiin.
Pasi Toivonen Tampereen yliopiston journalistiikan työelämäprofessoriksi16.4.2025 13:07:09 EEST | Tiedote
Toimittaja ja tuottaja Pasi Toivonen on valittu Tampereen yliopiston journalistiikan työelämäprofessoriksi lukuvuodelle 2025–2026. Pitkän uran Yleisradiossa tehnyt Toivonen aloittaa tehtävässä elokuussa 2025.
Biologinen ikä ennustaa sydän- ja verisuonitauteihin sairastumista sekä niihin liittyvää kuolleisuutta16.4.2025 12:35:15 EEST | Tiedote
Sydän- ja verisuonitautiin sairastumisen ja niihin kuolemisen riskiarviosta tulee tarkempi, kun perinteisten riskimittareiden – SCORE-2 ja Framinghamin riskipisteytyksen – lisäksi huomioidaan samalla tutkittavan biologisen vanhenemisen vaihe eli toisin sanoen biologinen ikä. Tieto käy ilmi juuri julkaistussa Jyväskylän, Tampereen ja Helsingin yliopistojen, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ja Karoliinisen instituutin yhteistyönä toteuttamassa monikeskustutkimuksessa.
KORJAUS: Varhainen vanhemmuuden tuki voi parantaa vanhemman hyvinvointia ja suhdetta lapseen15.4.2025 11:15:58 EEST | Tiedote
Tuore tutkimus tarjoaa arvioita siihen, miten tehokkaita vauvaperheiden tukipalvelut ovat parantamaan vanhemman hyvinvointia ja vanhempi–lapsi-suhdetta.
Varhainen vanhemmuuden tuki voi parantaa vanhemman hyvinvointia ja suhdetta lapseen15.4.2025 09:15:44 EEST | Tiedote
Perinataaliajalla eli raskausajalla ja lapsen ensimmäisellä elinvuodella on merkittäviä vaikutuksia niin vanhempien hyvinvointiin kuin lapsen kehitykseenkin. Tutkimusten mukaan 10–15 % äideistä kärsii raskausaikaisesta tai synnytyksenjälkeisestä masennuksesta, ja äidin mielenterveysongelmat voivat lisätä myös vanhempi–lapsi-suhteen vaikeuksia ja lapsen kehityksen riskejä. Tuore tutkimus tarjoaa arvioita siihen, miten tehokkaita vauvaperheiden tukipalvelut ovat parantamaan vanhemman hyvinvointia ja vanhempi–lapsi-suhdetta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme