Ohjearvot eivät ota huomioon kaikkia sisäilman laatuun vaikuttavia tekijöitä – tutkijat korostavat terveyden ja energiankulutuksen huomioimista

Hyvän sisäilman ja oikean lämpötilan saavuttaminen edellyttää rakennus-, lämmitys-, ilmanvaihto- ja ilmastointitekniikoita, jotka kuluttavat energiaa. Oulun yliopiston hyvän sisäilman ja rakennusterveyden tutkimusryhmän tutkijoita on mukana tuoreessa kansainvälisessä tutkimuksessa, joka valaisee tasapainoa rakennusten energiatehokkuustavoitteiden ja terveyden, tuottavuuden ja hyvinvoinnin välillä suhteessa kansallisiin ja kansainvälisiin ohjearvoihin. Tutkimus on julkaistu vaikutusvaltaisessa Environment International -lehdessä.

Tutkijat peräänkuuluttavat tieteellisesti perusteltuja ohjearvoja erilaisille sisäilman epäpuhtauksille ja sisäympäristötekijöille, jotka vaikuttavat suoraan ja välillisesti ihmisten terveyteen, tuottavuuteen ja rakennusten energiankulutukseen. Tutkimus perustuu avoimeen tietokantaan, jonka on kehittänyt kansainvälisen sisäilmayhdistyksen (International Society of Indoor Air Quality and Climate) tieteellistekninen komitea Oulun yliopiston professorin Ulla Haverinen-Shaughnessyn johdolla. Jatkuvasti kasvavassa avoimessa tietokannassa on ohjearvoja jo yli 30 maasta.

Viime talven energiansäästötoimet saivat ihmiset pohtimaan, mikä vaikutus asuntojen lämpötilan laskulla on ihmisten terveyteen, hyvinvointiin ja rakennusten kuntoon. ”Myös ilmanvaihtoon liittyvät kysymykset ovat olleet paljon esillä koronapandemian eri vaiheissa, ja on selvää, että terveysperusteisille sisäilman ohjearvoille on suuri tarve”, Haverinen-Shaughnessy kertoo.

Tutkimuksessa keskitytään useisiin sisäilman epäpuhtauksiin sekä lämpötilaan ja kosteuteen. Hiilidioksidi, formaldehydi, pienhiukkaset, typpidioksidi, hiilimonoksidi ja radon ovat yhteydessä rakennusten käyttäjien terveyteen. Sisälämpötila ja suhteellinen kosteus ovat tärkeitä lämpöviihtyvyyden kannalta, ja ne voivat vaikuttaa myös kosteuteen liittyvien ongelmien, kuten homeen kasvun ja muiden mikrobiologisten tekijöiden hallintaan rakennuksissa.

Tietokanta toimii arvokkaana resurssina, kun tavoitellaan maailmanlaajuisesti kattavampia ja yhdenmukaisempia sisäilman laadun ohjearvoja. ”Suomessa tilanne on ohjearvojen osalta hyvin kattava eli Suomessa on ohjearvoja keskimääräistä useammille altisteille. Ohjearvot ovat pääsääntöisesti myös tieteellisesti perusteltuja, ja muun muassa WHO:n terveysperusteisia ohjearvoja kunnioitetaan”, Haverinen-Shaughnessy sanoo.

Lakien ja asetusten lisäksi Suomessa on laajasti käytössä Sisäilmayhdistyksen laatima Sisäilmastoluokitus, jonka luokat S1 ja S2 ohjaavat suunnittelemaan perustasoa korkeampaa sisäilmaston laatutasoa.

Tutkijat korostavat, että on tärkeää löytää oikea tasapaino sisäympäristön laadun ja energiankulutuksen välillä tilanteessa, jossa maailma kamppailee ilmastonmuutoksen asettamien haasteiden kanssa ja yhteiskunnat pyrkivät luomaan kestäviä rakennettuja ympäristöjä. Tutkimus tähtää kohti terveellisempiä rakennuksia ja kestävämpää tulevaisuutta.

Tutkimusartikkeli Indoor air quality guidelines from across the world: An appraisal considering energy saving, health, productivity, and comfort.