Kaupunkilaisilta korkea arvosana asuinalueille — toiveissa lisää kahviloita ja ulkokuntoiluvälineitä
Suomalaiset kaupunkilaiset ovat pääosin tyytyväisiä omaan asuinalueeseensa, kertoo Asukasbarometri 2022. Tärkeimpiä viihtyvyystekijöitä ovat luonnonympäristö, keskeinen sijainti ja rauhallisuus. Lisää kaivataan kahviloita, lajittelupisteitä ja ulkokuntoiluvälineitä.
Asukasbarometri on kuuden vuoden välein toteutettava kyselytutkimus asuinympäristön laadusta suomalaisille, jotka asuvat yli 10 000 asukkaan taajamissa. Vuoden 2022 kyselyyn vastasi 2 975 satunnaisesti valittua 15–84-vuotiasta. Heidän mukaansa kaupunkien asuinalueet ovat pääosin viihtyisiä ja laadukkaita. Asuinalue saa keskimäärin kouluarvosanaksi 8,3, eikä tuloksissa ole suuria eroja alueiden tai väestöryhmien välillä.
Tyytyväisyys palveluihin kasvanut
Asukkaiden tärkeimmät viihtyvyystekijät kaupunkien asuinalueilla ovat luonnonympäristö, keskeinen sijainti ja rauhallisuus. Epäviihtyvyyttä aiheuttavat eniten melu ja ilmansaasteet, pysäköintipaikkojen puute sekä palvelujen puute.
Erityisen tyytyväisiä asukkaat ovat asuinalueensa päivähoito- ja peruskoulupalveluihin. Niihin on tyytyväisiä yhdeksän kymmenestä lapsiperhevastaajasta. Eniten tyytymättömyyttä herättävät asukkaiden kokoontumis- ja yhteistilat tai niiden puuttuminen.
Tyytyväisyys asuinalueen kaupallisiin ja julkisiin palveluihin on kasvanut verrattuna edelliseen vuoden 2016 barometriin, lukuun ottamatta asuinalueen terveyspalveluja, joihin tyytymättömyys on kasvanut.
Tiivistyminen parantaa liikkumismahdollisuuksia
Asukasbarometrin pitkäaikaisissa trendeissä vuodesta 1998 lähtien näkyvät kaupungistuminen, kaupunkien tiivistyminen, väestön ikääntyminen, ilmastonmuutos ja digitalisaatio. Ne ovat aiheuttaneet niin fyysisen ympäristön, asenteiden kuin käyttäytymisen muutoksia, jotka heijastuvat asuinalueiden koettuun laatuun, palvelutarpeisiin ja asumistoiveisiin.
Kaupungistuminen ja kaupunkien tiivistyminen ovat parantaneet palveluja sekä liikkumismahdollisuuksia myös ilman autoa. Kaupungeissa autottomuus yleistyy etenkin nuorilla aikuisilla.
Suomen ympäristökeskuksen vanhempi tutkija Anna Strandell muistuttaa, että kaupungistumisesta seuraava runsas rakentaminen on tuonut mukanaan myös epäviihtyvyyteen liittyviä haasteita, kuten meluhaittoja ja keskeneräistä ympäristöä.
— Täydennysrakentamisen ansiosta on pystytty tiivistämään olemassa olevia alueita, mikä parantaa esimerkiksi palveluiden saatavuutta, mutta samalla se on tuonut monivuotisia rakennustyömaita keskelle olemassa olevia asuinalueita.
Viime vuosina asumista ovat leimanneet koronapandemia sekä energiakriisi ja kustannusten nousu. Ne ovat vaikuttaneet osittain ristiriitaisesti etenkin asuntojen tilatoiveisiin, Strandell arvioi.
— Pandemia kasvatti luonnonympäristön roolia asuinalueella ja esimerkiksi etätyötilan tärkeyttä asunnossa
— Toisaalta pientaloasunnoista toivotaan nykyistä pienempiä energiakulujen hillitsemiseksi.
Kierrätyksestä osa kaupunkilaisten arkea
Palvelutarpeet ovat muuttuneet asukasbarometrin mittaushistoriassa. Peruspalvelujen sijaan toivotaan nyt aiempaa enemmän palveluja vapaa-ajan viettoon, kuten kahviloita ja ravintoloita. Palvelujen digitalisaatio on vähentänyt tarvetta pankki- ja postipalveluille asuinalueella. Myös ruuan verkko-ostaminen on yleistynyt etenkin Helsingin seudulla.
Jätteiden lajittelu ja kierrätys ovat vakiintuneet osaksi kaupunkilaisten arkea, ja niihin liittyviä palveluja toivotaan enemmän asuinalueille.
Ulkoilualue- ja liikuntapaikkatoiveista kysyttiin erikseen, ja niistä suosituimmiksi nousivat ulkokuntoiluvälineet ja kävelyreitit, joita toivoi 15 ja 14 prosenttia vastaajista. Molempia toivotaan nyt enemmän kuin vuonna 2016. Myös uimarantojen ja avantouintipaikkojen suosio on kasvanut selvästi vuodesta 2016: neljänneksi toivotuimmaksi liikuntapalveluksi sijalta 12. Sen sijaan uimahallia toivotaan aiempaa vähemmän.
Uutena kysymyksenä vuoden 2022 Asukasbarometrissa kysyttiin, kuinka tärkeinä vastaajat pitävät erilaisia yhteiskäyttöpalveluja asuinalueellaan. Tärkeimpinä pidetään julkisten sähköautojen latauspisteiden sekä yhteiskäyttöisten kaupunkipyörien lisäämistä, mutta myös yhteiskäyttöisiä työkaluja toivotaan. Vähemmän toivotaan yhteiskäyttöisiä autoja, sähköpotkulautoja ja yhteisiä työtiloja.
Tietoa asuinympäristöstä kuuden vuoden välein
Asukasbarometri 2022 on kyselytutkimus kaupunkimaisten asuinympäristöjen laadusta ja asumistoiveista yli 10 000 asukkaan taajamissa. Tällaisia taajamia on Suomessa 50 kappaletta. Niistä pienin on 10 300 asukkaan Uudenkaupungin keskustaajama ja suurin yli 1,3 miljoonan asukkaan Helsingin keskustaajama. Yli 10 000 asukkaan taajamissa asui 68 % suomalaisista vuonna 2021.
Valtakunnallinen seurantatutkimus toteutettiin nyt viidennen kerran ja se tarjoaa pitkäaikaista seurantatietoa vuodesta 1998 lähtien. Tutkimus toteutettiin posti- ja internet-kyselynä loka–joulukuussa 2022 ja siihen vastasi 2 975 tilastollisella satunnaisotoksella valittua 15–84-vuotiasta. Tutkimuksen rahoittivat ympäristöministeriö ja Suomen ympäristökeskus ja sen toteutuksesta vastasi Suomen ympäristökeskus.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Anna StrandellVanhempi tutkijaSuomen ympäristökeskus (Syke)
Puh:0295251657anna.strandell@syke.fiMediapalvelu Suomen ympäristökeskuksessa
Suomen ympäristökeskuksen mediapalvelu välittää tietoa ympäristökeskuksessa tehtävästä tutkimuksesta, auttaa toimittajia löytämään asiantuntijoita haastateltaviksi ja tarjoaa valokuvia median käyttöön.
Yhteydenottoihin vastaavat viestintäasiantuntijat. Palvelemme arkisin klo 9-16.
Kuvat
Linkit
On aika siirtyä yksittäisten ympäristöongelmien ratkaisemisesta koko yhteiskunnan läpileikkaavaan kestävyysmurrokseen. Suomen ympäristökeskus (Syke) vaikuttaa tutkimuksella, tiedolla ja palveluilla kestävän yhteiskunnan rakentamiseen. Suomen ympäristökeskus on valtion tutkimuslaitos, jossa työskentelee noin 700 asiantuntijaa ja tutkijaa Helsingissä, Oulussa, Jyväskylässä ja Joensuussa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen ympäristökeskus
Fiskredskap bort från naturen!17.5.2024 09:55:54 EEST | Tiedote
Re:Fish-projektet samlar in i sommar förlorade spöknät och andra fiskeredskap från fritidsfisket genom draggning och dykning. Dessutom arrangeras en kampanj i Skärgårdshavet där man samlar in gamla nät och annan plast innehållande fiskeutrustning från fritidsfiskare och sommarstugarnas lager.
Kalanpyydykset pois luonnosta17.5.2024 09:19:45 EEST | Tiedote
Re:Fish-hanke kerää tänä kesänä vapaa-ajan kalastuksesta peräisin olevia kadonneita haamuverkkoja ja muita kalanpyydyksiä haraamalla ja sukeltamalla. Lisäksi Saaristomerellä järjestetään kampanja, jossa kerätään käytöstä poistettuja pyydyksiä vapaa-ajan kalastajien ja mökkiläisten varastoista.
Spana in pollinerare! Pollinerarveckoslutet inspirerar att göra observationer16.5.2024 11:20:38 EEST | Tiedote
Pollinerarveckoslutet är ett evenemang med låg tröskel, som är avsett för alla som är intresserade av naturen och där man observerar pollinerare. Observationer görs under en halv timme på en blomsteräng eller på din egen gård antingen lördag eller söndag 15.–16.6. Syftet med pollinerarveckoslutet är att kartlägga pollinerande arter som förekommer särskilt på urbana ängar och gårdar, främst fjärilar och humlor, samt att inspirera medborgarna att observera och skydda pollinerare i sin närmiljö.
Bongaa pölyttäjä! Pölyttäjäviikonloppu innostaa tekemään havaintoja16.5.2024 10:46:10 EEST | Tiedote
Pölyttäjäviikonloppu on kaikille luonnosta kiinnostuneille tarkoitettu matalan kynnyksen tapahtuma, jossa havainnoidaan pölyttäjiä. Havaintoja tehdään puolen tunnin ajan kukkaniityllä tai omalla pihalla joko lauantaina tai sunnuntaina 15.–16.6. Pölyttäjäviikonlopun tavoitteena on kartoittaa etenkin kaupunkiniityillä ja -pihoilla esiintyvää pölyttäjälajistoa, lähinnä perhosia ja kimalaisia, sekä innostaa kansalaisia pölyttäjien tarkkailuun ja suojeluun lähiympäristössään.
Municipal climate emissions down 36 per cent from peak years of 2000s16.5.2024 09:00:33 EEST | Press release
According to the Finnish Environment Institute, the combined greenhouse gas emissions of municipalities in 2022 continued to decline. Since the peak year of 2006, emissions fell by 36 per cent.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme