Paperiliiton Petri Vanhala: Suomi tarvitsee yhteisen tarinan metsistä
Paperiliiton puheenjohtaja Petri Vanhala on seurannut huolestuneena Suomessa käytävää metsäkeskustelua. – Meidän pitäisi löytää yhteinen tarina metsistämme EU:n suuntaan. Nyt keskustelun äärilaidat ovat kaukana toisistaan, ja Brysseliin menee liian monta erilaista viestiä. Komissio voi aina valita oman linjansa, kun meillä ei ole yhtenäistä näkemystä.

–Meillä on kansallinen velvollisuus luoda yhteinen tarina Suomen metsistä, josta käytävää keskustelua on ohjattava Suomesta.
Metsätalouden arvoketju alkaen metsänomistajista ja motokuskeista tehdaspäähän kokee Vanhalan mukaan, että heitä syyllistetään. – Nyt monimuotoisuudella ja luontokadolla lyödään kaikkia metsän ja sen parissa töitä tekeviä, vaikka ilmastomuutoksen ongelma on fossiilisten käytössä. Jos metsillä halutaan vaikuttaa ilmastomuutokseen, niitä pitää istuttaa muualle, muistuttaa Vanhala.
–EU:n metsäaloitteisiin tulee Suomen vaikuttaa jo valmisteluvaiheessa. Me vaikutamme liittona SAK:n kautta ja yhteisenä rintamana Metsäteollisuuden ja MTK:n kanssa. Se, että pystymme esiintymään yhdessä rintamassa, on Suomen vahvuus.
Äärilaidat hallitsevat metsäkeskustelua
Vanhalan mukaan äärilaidat hallitsevat metsäkeskustelua. – Uskon että elokapinan kaltaiset liikkeet ovat tulleet jäädäkseen. Toisessa päässä ovat ne, jotka näkevät puussa pelkän raaka-ainearvon. Ymmärrys metsien ja sen varassa olevien työpaikkojen merkityksestä tuntuu unohtuvan siellä, missä työpaikka tai toimeentulo ei ole suoraan vaan näkymättömän välillisesti kiinni metsätaloudesta.
–Kun minulla on ollut tilaisuus tutustua metsätalouteen ja metsäteollisuuteen eri puolilla maailmaa, voin sanoa, että meillä on maailman parasta metsänhoitoa ja vastuullista teollisuutta. Tässä tuntuu olevan paljon tietovajetta, mikä näkyy metsäkeskustelussa. Medialla on iso vastuu oikean tiedon tuottamisessa, kun keskusteluun tarvitaan tunteiden sijaan faktoja.
Vanhala kysyy, montako päivää me tulisimme toimeen ilman metsäteollisuuden arjen tuotteita. – Onko parempi hallita niiden tekeminen täällä hyvin, vai tuoda maailmalta. Tuotteiden kysyntä ei häviä, mutta työpaikat ja vientitulot häviävät Suomesta, jos ajamme teollisuutta alas.
–Myös ilmastotavoitteiden kannalta metsäteollisuuden pysyminen Suomessa on parempi kuin hiilivuoto maailmalle. Esimerkiksi massiivisesti eukalyptuspuuta viljelevässä Uruguayssa on valtava vesipula.
Vanhala pitää hakkuita rajoittavia poliittisia päätöksiä mahdottomina. – Uskon, että hakkuumäärät asettuvat tulevaisuudessakin nykyiselle kestävälle tasolle. Vapaaehtoisuus on ainoa mahdollisuus hakkuiden rajoittamiseen ja suojelun lisäämiseen. Sillä pitää olla myös maksaja.
Puupula saattaa johtaa uusien tehtaiden sulkemiseen
Vanhala muistuttaa, mitä metsäteollisuudessa on tapahtunut vuoden 2006 jälkeen, jolloin Voikkaan tehdas lakkautettiin. – Rakennemuutos on jatkunut rajuna. Olen nähnyt monta sammuvaa tehdasta ja sen myötä hiipuvia kyliä ja kaupunkeja, kun metsäsektorin veroäyrejä ei enää kerry.
–Metsien käyttöä koskevassa keskustelussa tulisi muistaa koko metsäklusterin arvoketjun merkitys maakuntiin. Itä-Suomi ja erityisesti Suomen metsäteollisuuden keskittymä Kaakon kulma on erittäin riippuvainen metsäteollisuudesta. Ei siitä saa tulla vain Naton rajan nähtävyyspaikkaa, vaan metsäsektorin toimintaedellytykset tulee turvata. Itä-Suomen asuttuna pitämisellä on myös turvallisuuspoliittinen merkitys.
Vanhala kysyy, kumpi on tärkeämpi tunnin juna Turkuun vai Itä-Suomen ratayhteyksien kunnostaminen vientiteollisuuden tarpeisiin. – Pelkona on, että Venäjän raakapuun tuonnin loppumisen myötä, tehtaiden lakkautukset eivät ole vielä tässä. Erityisesti harmittaa Sunilan sulkeminen, koska siellä oli vahvaa uuden biohiilen kehitystyötä.
–Varsinkin Kaakon tehtaille Venäjän puuntuonnilla oli suuri merkitys. Nyt puuttuva 10-15 miljoonaa kuutiota pitäisi pystyä saamaan kotimaasta, Baltiasta ja Ruotsista. Vaikka meillä on hankintaketju Ruotsiin, jää nähtäväksi, miten kauan sieltä voimme tuontia jatkaa ennen kuin Ruotsin oma teollisuus alkaa siitä kärsiä.
Uudet tehdasinvestoinnit perusteltuja
Uusia metsäteollisuuden investointeja Vanhala pitää perusteltuina, koska ne korvaavat käytöstä poistuvia vanhoja laitoksia. – Uudet tehtaat nielevät paljon puuta, mutta samalla raakapuun käyttö loppuu sammuvilta yksilöiltä. On hyvä muistaa, että olemme metsänhoidossa tehneet paljon asioita Suomessa oikein, koska metsät tuottavat ennätysmäärän raaka-ainetta.
–Metsäteollisuuden rakennemuutokseen olemme heränneet liian myöhään. Uusissa tuotteissa on valtavia mahdollisuuksia, kun jalostusarvo ja laadun arvo kasvavat. Sellu ei ole bulkkia, vaan pohja puukuituun pohjaaville tekstiilin tapaisille uusille tuotteille.
Uusien tuotteiden valmistus tulee Vanhalan mukaan turvata Suomessa. – Meillä on paljon uusia innovaatioita kehittäviä yrityksiä, joiden sijoittumista tänne tulee kaikin tavoin tukea ja edistää. Vaikka yritystukia on helppo leikata, on muistettava, että metsäteollisuuden yritykset ovat parhaita veronmaksajia, jolloin oikeana aikaan ajoitetut tukieurot tulevat takaisin.
–Myös puurakentamisessa on paljon mahdollisuuksia, jonka parissa tehdään Suomessa hienoa tutkimus- ja kehitystyötä. Vaikka betoniteollisuus lobbaa vahvasti omasta puolestaan, uusiutuva ilmastoystävällinen puurakentaminen tulisi saada teollisen rakentamisen valtavirtaan.
Markku Laukkanen
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Petri Vanhala
petri.vanhala@paperiliitto.fi
Tietoja julkaisijasta
Tämä journalistisin perustein laadittu artikkeli on osa Metsämiesten Säätiön rahoittamaa ”Metsä vastaa” –artikkelisarjaa. Sarjan tavoitteena on esitellä monipuolisesti metsäalan tutkijoiden, päättäjien, yritysten ja yhteisöjen näkemyksiä ajankohtaisista metsätaloutta käsittelevistä aiheista. Artikkelit ovat vapaasti hyödynnettävissä joko lähdemateriaalina tai julkaistavissa sellaisenaan. Artikkelit julkaistaan myös Säätiön www.mmsaatio.fi –sivuilla sekä www.puussaontulevaisuus.fi –sivustolla.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Audiomedia Oy
Luken tutkimusprofessorit: Ilmastotavoitteita ei pidä laskea metsien nielujen varaan16.7.2025 08:22:28 EEST | Artikkeli
Hakkuiden vähentämisellä saavutettava ilmastohyöty vähäinen 17 vuotta Britanniassa työskennelleen Luken tutkimusprofessori Ilkka Leinosen mukaan Suomen ilmastopolitikka on epäonnistunut, jos politiikan tavoitteena on vain hakkuiden rajoittaminen ja metsien nielujen kasvattaminen. – Kun hakkuiden vähentämisellä nielu saadaan vain hetkellisesti kasvamaan poistuman vähentyessä, tarvitaan tehokkaampia toimia. Tutkimusprofessori MMT Annika Kankaan mukaan ilmastotavoitteita ei voi laskea metsien kasvavien nielujen varaan. – Kun vaaditaan hakkuiden rajoittamista nielujen kasvattamiseksi, se toisi hetken ilon, mutta sen jälkeen nielujen kasvu kääntyisi laskuun ja laskisi edelleen mitä enemmän hakkuita vähennetään. Tässä voidaan uhrata Suomen talous, saadaan suomalaiset köyhiksi, mutta saavutettava ilmastohyöty on marginaalinen. –Lukessa on tehty maakuntakohtaisia mallinnuksia eri kasvupaikoilla puuston kasvusta, mikä on maksimissaan 35-40 vuotta vanhoissa metsissä. Näissä metsissä on myös suur
Satelliittiseurannalla ajantasaista tietoa metsätuhojen seurantaan3.7.2025 10:58:26 EEST | Artikkeli
Tavoitteena estää laajojen metsätuhojen leviäminen Suomeen Kasvavien metsätuhojen laajenemisen ehkäisemiseksi on Suomen Metsäkeskus käynnistänyt metsätuhojen satelliitti- ja ilmakuvamonitoroinnin. –Viime vuosina erityisesti hyönteistuhojen, kuten kirjanpainajahyönteisen leviäminen on ollut nopeaa. Kun niiden aiheuttamat vahingot ovat suuria, perinteisen valvonnan rinnalle tarvitaan ajantasaista tietoa, mikä mahdollistaa metsätuhojen havainnoinnin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, sanoo projektipäällikkö Lauri Haataja. –Perinteinen valvonta ja kenttätyö ovat jääneet toisinaan riittämättömiksi, erityisesti kun metsätuhoja esiintyy laajoilla alueilla ja maanomistajat eivät ole paikalla valvomassa metsiään. Satelliittikuvien ja ilmakuvien käyttö metsätuhojen monitoroinnissa on noussut uudeksi, tehokkaaksi työkaluksi. Kun Keski-Euroopassa ja Ruotsissa kirjanpainaja on aiheuttanut jo kymmenien miljoonien kuutioiden metsätuhot, ei tätä epidemiaa haluta Haatajan mukaan Suomeen. – Tavoittee
MTK:n Mikko Tiirola: EU:n ilmastopolitiikka uudistettava – realismia kunnianhimon sijaan25.6.2025 10:04:05 EEST | Artikkeli
Kansallinen ilmastolaki perustuu vanhentuneisiin olettamuksiin MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirolan mukaan EU:n ilmastopolitiikka tarvitsee suunnanmuutoksen, jossa metsien rooli arvioidaan uudelleen. – Pääongelman eli fossiilisten käytön vähentämisessä on edelleen monilla jäsenmailla paljon tehtävää. – EU:n ilmasto- ja maankäyttösektorin LULUCF-asetus perustuu vanhentuneisiin oletuksiin metsien hiilinieluista ja niihin pohjautuva kansallinen ilmastolaki on viemässä Suomea harhaan. Meillä rakennettiin ilmastolaki oletukselle vahvoista hiilinieluista, jotka eivät enää toteudu uusien mittaus- ja mallinnustapojen perusteella, Tiirola sanoo. LULUCF-asetus ei kohtele Tiirolan mukaan jäsenmaita tasavertaisesti, koska jäsenmaiden mittaustavat eivät ole vertailukelpoisia. – Vaikka Suomi tekee tarkkaa inventointia metsämaan hiilitaseesta, valtaosa EU-maista ei edes mittaa sitä. Suomea uhataan mittavilla sakoilla, jos emme pysy päästö- ja tavoitteissa, vaikka kellään maalla ei ol
Hirsitaloteollisuuden Seppo Romppainen: Asuntopolitiikka ei vastaa asukkaiden toiveisiin pientaloasumisesta18.6.2025 12:57:32 EEST | Artikkeli
Puurakentaminen tarjoaa uuden asuntopoliittisen vision Hirsitaloteollisuus ry.n toimitusjohtaja Seppo Romppaisen mukaan valtio ei ohjaa asuntorakentamista suomalaisten toiveiden mukaan. –Kaksi kolmesta suomalaisesta haluaisi asua omakoti- tai paritalossa, mutta niiden tuotanto on romahtanut. Omakotitalojen osuus valmistuneista asunnoista on vain viidennes. Valtion tukeman ARA -tuotannon painopiste on kasvukeskusten kerrostalorakentamisessa, kun sen myöntämä yli kaksi miljardia euroa menee kaikki kerrostalotuotantoon. Yhteiskunnan tulisi ohjata asuntotuotantoa Romppaisen mielestä suomalaisten haluamaan pientalovaltaisempaan suuntaan. –Sen sijaan että asuntotuotanto keskittyy ja asuntojen koko pienenee, valtion tulisi edistää erityisesti lapsiperheiden haluamaa pientalotuotantoa lainoilla ja korkotuella. –Kuntien tulisi kaavoittaa betonivaltaisen kerrostalotuotannon sijaan pientaloalueita puurakentamiselle. Lähiöissä sijaitsevien puutalojen asumisen hiilijalanjälki on tutkitusti pienempi
Stora Enson Tuomas Hallenberg: Maaperäpäästöt ja puustonielut erotettava ilmastokeskustelussa12.6.2025 08:51:22 EEST | Artikkeli
Kannattaako ilmastotavoitteita sitoa metsiin Stora Enson metsädivisioonan ja yhtiön Suomen maajohtaja Tuomas Hallenbergin mukaan erityisesti LULUCF-asetuksen myötä EU:n ilmasto- ja metsätavoitteet ovat tuoneet lisää painetta metsänielujen rooliin. –On muistettava, että metsien puusto on edelleen positiivinen nielu. Maaperäpäästöt ja puustonielut tulisi erottaa keskustelussa. Nyt ilmastotavoitteiden uhkaksi koetaan maaperän päästöt, joiden mittauksia tehdään jäsenmaissa eri menetelmin. Kun eri jäsenmaissa maaperän päästöjä mitataan eri tavoin, mittaustulokset eivät Hallenbergin mukaan ole täysin yhdenvertaisia. – Metsien maaperä on herkkä luonnon vaihteluille, kuten metsätuhoille ja metsäpaloille. Esimerkiksi Saksan metsien kyky täyttää nielutavoitteita on romahtanut kirjanpainajatuhojen myötä. Metsäpalot ja talven pituus vaikuttavat myös maaperän päästöihin. –Kun metsät ja maaperä ovat ulkoisille tekijöille näin herkkiä, kannattaako vahvoja ilmastotavoitteita sitoa nykyisellä painotuks
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme