Luonnon hyvinvointia vai vihreää kasvua: kilpailevien ympäristöaatteiden yhteentörmäys Saksan ja Suomen vihreissä puolueissa 1980–2002

Molemmat puolueet edustivat vielä 1980-luvulla aiempien vuosikymmenten ympäristöliikkeen radikaaleja pyrkimyksiä käsitteellistää uudelleen ihmisen suhde sekä itseensä että luontoon. Samalla haluttiin kyseenalaistaa länsimaisen ajattelun peruspilareita, kuten luonnon ylihyödyntämistä taloudellisen kasvun tarpeita varten sekä ylikulutukseen pohjaavaa hyvinvointikäsitystä.

Tämän vastapainona vihreää talouskasvua ja vihreää kulutusta painottava ympäristöaate syrjäytti 1990-luvun kuluessa varhaisemman radikaalin ympäristöajattelun. ”Kestävän kehityksen” ja ”ekotehokkuuden” kaltaisten käsitteiden avulla aiempi talouskasvukriittisyys korvautui pyrkimyksellä vaikuttaa kulutustottumuksiin vallitsevan talouskasvua ja kilpailukykyä painottavan viitekehyksen sisältä käsin, siirtäen ympäristövastuun samalla kuluttajien harteille.

Kyse oli paitsi poliittisesta, myös aatteellisesta suunnanmuutoksesta: uudet ihmisen ja luonnon suhdetta kuvaavat käsitteet nousivat kokonaan erilaisesta aatteellisesta taustasta, maltillisesta ympäristötalousajattelusta, jossa materialistista hyvinvointikäsitystä ei enää kyseenalaistettu ja luonnon hyvinvointiin suhtauduttiin jälleen enemmän välineenä ihmisen hyvinvoinnin ja kestävän talouskasvun takaamiseksi kuin arvona itsessään.

Vihreiden puolueiden ympäristöajattelun historiallinen tarkastelu paljastaa lähihistoriamme ympäristökeskustelujen aatteellisen moninaisuuden. 2000-luvulla hegemoniseen asemaan noussut vihreää kasvua ja vihreää kulutusta painottava markkinatalousmyönteinen ympäristöajattelu osoittautuu yhdeksi monista, keskenään usein ristiriitaisistakin ympäristöaatteiden muodoista.

Näiden aatteellisten taustojen hahmottaminen auttaa paremmin ymmärtämään myös tämän päivän ympäristökeskusteluja. Eri traditioista nousevilla ympäristöaatteilla on erilaiset ihmisen ja luonnon suhdetta koskevat taustaoletukset, ja usein myös erilaiset poliittiset ja taloudelliset intressit. Samaan aikaan ristiriita ihmisen materialistisen maailmankuvan ja koko luonnon hyvinvoinnin välillä on yhä ratkaisematta. Tämän ristiriidan ratkaisu voi hyvinkin muodostua ihmiskunnan kohtalonkysymykseksi.

FM, YTM Risto-Matti Materon yleisen historian väitöskirjakäsikirjoituksen "From Companionship with Nature to Green Growth: Competing Conceptualisations of Wellbeing and the Environment in Finnish and German Green Parties, 1980–2002" tarkastustilaisuus pidetään 27.10.2023 alkaen klo 12.00 Seminaarinmäellä salissa S212. Vastaväittäjänä toimii assistant professor, Ph.D. Stephen Milder (University of Groningen) ja kustoksena akatemiaprofessori Pasi Ihalainen (Jyväskylän yliopisto).

Väitöstilaisuuden kieli on englanti.

Julkaisu on luettavissa http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-9786-1

Taustatietoja: Risto-Matti Matero on Kajaanissa syntynyt ja kasvanut, Joensuussa ja Jyväskylässä opiskellut ja nykyisin Tampereella asuva historian tutkija. Hänen tutkimusaiheensa valintaa inspiroi kiinnostus ihmisen ja luonnon hyvinvointia koskeviin kysymyksiin sekä niiden historiallisten taustojen ymmärtämiseen. Väitöskirjatutkimuksen on rahoittanut Jyväskylän yliopiston humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta.

Lisätietoja: Risto-Matti Matero, risto-matti.r-m.matero@student.jyu.fi