Nuoren kuntoutusrahan heikennys uhkaa syventää mielenterveyskriisiä

Hallitus esittää, että nuoren kuntoutusrahaa ja ammatillisen kuntoutuksen ajalta maksettavaa kuntoutusrahaa leikataan vuosittain 27 miljoonaa.

Nuoren kuntoutusrahaa voi saada 16-19-vuotias, jonka työ- tai opiskelukyky on heikentynyt sairauden tai vamman vuoksi ja hän tarvitsee erityisiä tukitoimia voidakseen opiskella tai osallistua muuhun työllistymistä edistävään kuntoutukseen. 

Nykyisellään nuorten kuntoutusrahan taso on korkeampi kuin muiden kuntoutusrahojen. Korkeamman korvaustason tarkoituksena on kannustaa nuorta kuntoutumaan sekä suorittamaan toisen asteen koulutus työkyvyttömyyseläkkeelle hakeutumisen sijaan. 

Vuoden 2024 alusta alkaen kuntoutusrahan taso määräytyisi kaikille samoilla perusteilla riippumatta siitä, mistä kuntoutuksesta on kyse. 

Mielenterveyspooli katsoo, että nuoren kuntoutusrahan korkeampi taso on perusteltu, eikä sitä tule leikata.

Kuntoutusrahan leikkaus vaikuttaa suoraan nuoren toimeentuloon 

Nuoren kuntoutusrahaa saaneista vuonna 2020 noin 90 prosenttia sai etuutta mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi. Valtaosa nuoren kuntoutusrahaa saaneista saa nimenomaan vähimmäismäärän mukaista kuntoutusrahaa.

Mielenterveyden häiriöistä kolme neljäsosaa puhkeaa ennen 24:tä ikävuotta, ja mielenterveyshäiriöiden diagnoosien määrä on tutkimusten mukaan noussut nuorilla lähivuosina noin 25 prosenttia. 

Pääministeri Orpon hallituksen tavoitteena on lisätä työllisyyttä. On mahdollista, että nuoren kuntoutusrahan tason laskeminen jopa lisäisi nuorten työkyvyttömyyseläkkeiden määrää. 

Mielenterveyspooli pelkää, että haetut säästöt kääntyvät lisälaskuksi, joka maksetaan haavoittuvassa asemassa olevien nuorten mielenterveyden ja työllisyyden kustannuksella. 

Hallituksen tulevassa esityksessä diagnoosi on kuntoutukseen pääsyn ehtona

Hallitusohjelman mukaisesti myöhemmin on tulossa käsittelyyn myös toinen kuntoutusta tarvitsevien nuorten asemaa heikentävä esitys. 

Tuleva esitys palauttaisi 16-19-vuotiaiden ammatilliseen kuntoutukseen pääsyn ehdoksi sairaus- tai vammadiagnoosin. Vuoden 2019 alusta saakka nuori on voinut päästä kuntoutukseen ilman diagnoosia.

Mielenterveyspooli näkee, että diagnoosivaatimus vaikeuttaa turhaan kuntoutuksen saamista. Se lisää byrokratiaa ja väliinputoamisen riskiä. Kuntoutuksen tarve voi olla todellinen ilman sairaus- tai vammadiagnoosia.

Nuorten kuntoutumista pitää tukea

Suomessa on jo tällä hetkellä nuorten mielenterveyskriisi, jota hallituksen esitykset uhkaavat syventää entisestään. 

Nuorten mielenterveyttä, osallisuutta ja kiinnittymistä yhteiskuntaan opiskelun ja työn kautta tulee tukea kaikin tavoin – ei heikentää. 

Jokaiselle nuorelle tulee taustastaan riippumatta turvata yhdenvertainen oikeus mielekkääseen arkeen ja psyykkiseen hyvinvointiin. Nuorten jättäminen syrjään on inhimillisesti väärin ja taloudellisesti järjetöntä.