Uhanalaisten lettosoiden tilaa kartoitettiin valtakunnallisessa LETOT-hankkeessa

Lettojen turvaamisella ja tilan parantamisella on tärkeä merkitys suoluonnon ja -lajiston monimuotoisuuden kannalta, koska lähes puolet uhanalaisista suolajeista elää ensisijaisesti letoilla. Letot ovat monimuotoisinta ja rehevintä suoluontoa Suomessa, mutta esimerkiksi pellonraivaus ja ojitus ovat heikentäneet niiden esiintymistä ja tilaa. Luontotyyppien uhanalaisarvioinnissa lähes kaikki lettotyypit arvioitiin valtakunnallisesti uhanalaisiksi, Etelä-Suomessa jopa äärimmäisen uhanalaisiksi.

Pohjois-Savon ELY-keskus kartoitti lettosoiden esiintymistä ja tilaa vuosien 2021–2022 aikana. Lettojen kartoitustyötä tehtiin Suomen ympäristökeskuksen koordinoimassa valtakunnallisessa LETOT-hankkeessa, joka on osa Helmi-elinympäristöohjelmaa. Kartoitusten yhteydessä arvioitiin myös lettojen ennallistamis- ja hoitotarvetta.

”LETOT-hankkeen tavoitteena on saada nykyistä parempi käsitys lettojen määrästä, nykytilasta, lettoihin kohdistuvista uhista sekä suojelu- ja ennallistamismahdollisuuksista”, kertoo Pohjois-Savon ELY-keskuksen soiden ennallistamista suunnitteleva luonnonsuojelun asiantuntija Nelma Aunio.

”Pohjois-Savossa oli suuri motivaatio kerätä alueellista tietoa. Nyt voimme tehdä käytännön toimia lettojen turvaamiseksi ja tilan parantamiseksi, ja vaikuttaa näin suoluonnon monimuotoisuuteen".

Pohjois-Savon letot ovat keskimäärin pienialaisia ja heikentyneitä

Vuosien 2021–2022 aikana Pohjois-Savossa etsittiin lettoja yhteensä yli 1500 hehtaarin alueelta. Löydettyjen lettojen pinta-ala oli yhteensä noin 30 hehtaaria. Lettoja, lettonevoja ja lettoisia kohteita löydettiin yhteensä 61 kappaletta.

Löydetyt letot olivat pääosin pienialaisia. Yhtenäisten lettokohteiden keskimääräinen pinta-ala oli noin 0,5 hehtaaria. Lähes kaikilla kohteilla leton tila oli heikentynyt, ja vain noin 15 prosentilla letoista ei havaittu luonnontilan heikentymistä. Tärkeimmät syyt luonnontilan heikentymiseen olivat ojitus sekä metsien uudistamis- ja hoitotoimenpiteet. Myös avoimien alueiden umpeenkasvu, teiden rakentaminen tai ajourat sekä metsien puulajisuhteiden ja ikärakenteen muutokset arvioitiin syiksi luonnontilan heikentymiseen.

Lettoja ennallistamista tuetaan rahoituksella

Hankkeen tuottamaa tietoa letoista tullaan hyödyntämään luontotyyppien ja lajien tilan seurannassa, uhanalaisuusarvioinneissa, maankäytön suunnittelussa sekä luonnonhoidon kohdentamisessa. Lettotieto parantaa maanomistajien mahdollisuuksia ottaa lettosuot huomioon maankäytössä. Arvokkaimmat lettokohteet voidaan maanomistajan toiveesta suojella Helmi-elinympäristöohjelmassa tai Metso-ohjelmassa. Lettojen heikentynyttä tilaa voidaan pyrkiä parantamaan ennallistamis- tai hoitotoimenpiteillä.

"Pohjois-Savossa ensimmäisillä LETOT-hankkeessa löydetyillä letoilla onkin jo aloitettu ennallistamistoimia tänä syksynä", iloitsee Aunio.

Ennallistamis- ja hoitotoimenpiteet ovat maanomistajalle vapaaehtoisia, ja ne kustannetaan kokonaan tai osittain luonnonsuojelulain mukaisella tuella.