Sanomalehti oli 1700-luvulla sosiaalinen media
DI Kaisa Kyläkoski tutki väitöstyössään lukijoiden 1700-luvun sanomalehtiin lähettämiä tekstejä. Häntä kiinnosti se, mihin ja miten käytettiin mahdollisuutta viestiä ihmisille pitkin Ruotsin valtakuntaa.
Sanomalehdet syntyivät Euroopassa 1600-luvulla ja kehittyivät seuraavalla vuosisadalla monin paikoin keskustelualustaksi, joka oli aivan uutta yhteiskunnissa, joissa viestintä oli aiemmin kulkenut ylhäältä alas tai tuttavalta toiselle.
– Yhtäkkiä lukevalle ja kirjoittavalle yhteiskunnan yläkerralle avautui kanava, jonka kautta oli mahdollista tavoittaa samankaltaisia mutta tuntemattomia ihmisiä. Tutkimusta tehdessä mieleeni tulivat usein omat kokemukseni syksyllä 1990 internetin keskustelupalstoihin tutustuessani, Kyläkoski toteaa.
Halukkaiden kirjoittajien joukko 1700-luvun Ruotsissa oli pieni, mutta heitä oli joka puolella maata. Postinkulun piirissä olevien oli mahdollista lähettää Tukholmassa ilmestyneeseen lehteen paikallisia kokemuksiaan ja lehtiä lukeneet saivat näin valtakunnasta eteensä näkymän, jota ei aiemmin ollut missään tarjolla. Esimerkiksi Göteborgissa voitiin lukea elämästä Anianpellossa, Helsingissä tai Torniossa.
Useimmat kirjoittivat aiheista, joista oli ennenkin sanomalehdestä luettu: paikallisista juhlista, iäkkäiksi eläneistä ja onnettomuuksista.
– Oudoimmalta tuntuivat samantapaisina toistuvat sanomat terveinä eläneistä ja yli satavuotiaina kuolleista. Lopulta ymmärsin, että kyse oli yhteisestä unelmasta, jota voitiin toivoa itselle ja läheisille. Ja kuulemmehan me edelleen mielellään pitkään eläneistä, Kyläkoski kertoo.
Kertomisen ohella lehtikirjoittaminen 1700-luvulla oli myös jossain määrin keskustelua yhteisistä ongelmista kuten homeisista taloista tai muurahaisten hävittämisestä. Vuosisadan lopulla Kyläkosken tutkima sanomalehti alkoi täyttyä avunpyynnöistä ja saadusta avusta kiittämisestä.
– Kun tutkimusta tehdessä samankaltaisia tekstejä tuli vastaan nykyisessä sosiaalisessa mediassa, piti tosissaan keskittyä muistamaan, että tutkimani kirjoitukset kuuluivat toisenlaiseen yhteiskuntaan ja mediaan, Kyläkoski naurahtaa.
DI Kaisa Kyläkosken Suomen historian väitöskirjan "Kanssakirjoittaminen Posttidningarissa ja Inrikes Tidningarissa 1729–1791" tarkastustilaisuus pidetään 18.11.2023 alkaen klo 12 salissa S212. Vastaväittäjänä toimii yliopistonopettaja, dosentti Jani Marjanen (Helsingin yliopisto) ja kustoksena professori Petri Karonen (Jyväskylän yliopisto).
Väitöstilaisuuden kieli on suomi.
Julkaisu on saatavilla: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-9770-0
Taustatietoja:
Kaisa Kyläkoski (s. 1972) on koulutukseltaan systeemi- ja operaatiotutkimuksen diplomi-insinööri ja päätynyt historiantutkimuksen pariin sukututkimusharrastuksen kautta. Hän on julkaissut aiemmista tutkimuksistaan 17 omakustannetta.
Lisätietoja:
Kaisa Kyläkoski, Kaisa.Kylakoski@gmail.com
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Anitta KananenViestinnän asiantuntija
Puh:+358 40 8461395anitta.kananen@jyu.fiJyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Uuden suomen kielen professori Sari Sulkusen mukaan meistä jokainen tarvitsee monia lukutaitoja24.10.2025 08:59:22 EEST | Tiedote
Sari Sulkunen on aloittanut suomen kielen professorina Jyväskylän yliopiston humanistis-yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa. Sulkunen tutkii rakennusalan monilukutaitoja eli työhön liittyviä tekstejä ja niiden kanssa toimimisen tapoja.
Kestävyyssiirtymien edistämiseksi tarvitaan monitieteistä yhteistyötä – uusi konferenssi tuo eri alojen tutkijoita yhteen Jyväskylässä23.10.2025 10:00:00 EEST | Tiedote
Ensimmäinen Wisdom Days: Science for Sustainability Transformations -konferenssi järjestetään toukokuussa 2026 Jyväskylän yliopistossa. Kansainvälinen konferenssi edistää tieteellistä keskustelua ja uusien yhteyksien syntymistä eri tieteenalojen ja organisaatioiden välillä, tavoitteenaan luoda tietoa ja ratkaisuja kestävyyssiirtymien tueksi.
Jyväskylän yliopiston uusi museologian apulaisprofessori Johanna Enqvist näkee museot säröilevää maailmaa korjaavana ja koossapitävänä voimana23.10.2025 08:01:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston uusi museologian apulaisprofessori Johanna Enqvist näkee museot maailman murtumia korjaavana muutosvoimana. Enqvistin visiossa museot ovat yhteiskunnallisia vaikuttajia, jotka rakentavat siltoja tieteen, taiteen ja moninaisten yhteisöjen välille – ja haastavat samalla vallalla olevia käsityksiä siitä, mikä on muistamisen arvoista. Museologian apulaisprofessuuri on Suomessa ainutlaatuinen: toista vastaavaa tehtävää ei ole, ja tohtoriksi museologian alalta voi väitellä vain Jyväskylässä.
Kolmas toimitus maailmalle – Jyväskylän spektrometrit kiinnostavat kansainvälisesti22.10.2025 07:05:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston fysiikan laitoksen kiihdytinlaboratoriossa on jälleen valmistunut huipputason rekyylispektrometri, joka toimitettiin Oslon yliopiston tutkimusinstituuttiin. Kyseessä on jo kolmas kokonainen toimitettu laitteisto ohjelmistoineen, asennuksineen ja koulutuksineen. Laitteisto asennettiin tällä kertaa puhdastilaan, jossa piikiekkoja käsitellään suojavarusteet päällä. Tämä toimitus oli vahva osoitus Jyväskylän yliopiston toimittaman järjestelmän suorituskyvystä vaativassa ja tarkasti säädellyssä ympäristössä.
Kun data päättää lapsen urheilupolusta – uusi tutkimus etsii oikeudenmukaisempia tapoja valita lahjakkuuksia21.10.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Juniorijoukkueiden pelaajavalinnat herättävät keskustelua ja tunteita. Uusi Jyväskylän yliopiston johtama tutkimushanke tutkii, miten dataperustainen lahjakkuuden tunnistaminen ja varhaiset valinnat vaikuttavat junioriurheilun eettisyyteen ja yhdenvertaisuuteen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme