Miten varaudumme lisääntyviin ilmastoriskeihin?
13. kertaa järjestetyssä Pohjois-Savon Ilmastofoorumissa ravisteltiin tulevaisuutta esimerkkitapauksin.

Pohjois-Savon ilmastofoorumissa 16.11. kuultiin herätteleviä tulevaisuuden näkymiä Euroopan ilmastosopimuslähettiläältä Pekka Reinikaiselta. Reinikaisen mukaan ilmastonmuutoksen ja luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen yhteisvaikutukset ovat suuria ja muutokset yhteiskuntaan laajoja.
- Jos ennustukset lisääntyvästä kuivuudesta, tulvista, käyttökelpoisen veden puutteesta ja lämpötilan noususta toteutuvat, emmekä onnistu varautumaan ja sopeutumaan ajoissa, käsillä on hallitsematon humanitäärinen hätä ja massapakolaisuus. Ilmasto-ongelmat syntyvät pohjoisella pallonpuoliskolla, mutta haavoittuvuus ja seuraukset kohdistuvat eteläiselle pallonpuoliskolle. Meidän täytyy ymmärtää oma vastuumme, joka ulottuu joka tapauksessa koko maapallon elinolosuhteisiin, Reinikainen muistutti korostaen, kuinka jokaisen pienilläkin valinnoilla on merkitystä.
Ilmastofoorumin avasi maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah'n videotervehdys. Tervehdyksessään ministeri Essayah muistutti kuinka lämpötilan kohoaminen ja sään ääri-ilmiöt näkyvät jo nyt elinympäristössämme ja lisäävät riskejä muun muassa maa- ja metsätaloudelle.
- Oikea-aikainen vaikutuksiin varautuminen ja sopeutuminen on vääjäämätöntä ja entistä tärkeämpää, ja vastuu tästä kuuluu kaikille. Elämme ennätyksellisen lämmintä vuotta, jälleen kerran. Kesä 2023 oli maailmanlaajuisesti mittaushistorian lämpimin, Euroopassa viidenneksi lämpimin, ministeri Essayah huomioi.
Miten varaudumme lisääntyviin ilmastoriskeihin?
Päivän aikana esiteltiin neljä konkreettista esimerkkiä ilmastoriskeihin varautumisesta. Projektipäällikkö Jaakko Lappalainen Navitas Kehitys Oy:ltä kertoi, kuinka Varkauden Ämmäkosken ohitusuoman rakentamisen tavoitteena oli edistää luonnon monimuotoisuutta ja siten myös ilmastonmuutokseen sopeutumista. Kuluneen syksyn aikana vedenalaista elämää seuraavassa WWF:n livelähetyksessä on nähty uhanalaisia taimenia, vaikka nousu-uoma rakennettiin vasta vuosi sitten.
Sateisuuden on arvioitu lisääntyvät ilmastonmuutoksen myötä Suomessa erityisesti talvisin. Ponsse Oyj:n vastuullisuusjohtaja Katja Paananen kertoi konkreettisen esimerkin ilmastoriskin realisoitumisesta viime keväältä, jolloin voimakkaat sateet aiheuttivat vahinkoa Vieremän tehtaan tiloihin. Hulevesien ohjaus oli riittämätöntä ja vesi pääsi tulvimaan piha-alueilta tuotantotilojen lattioille.
Keskustelu kävi vilkkaana ilmastonmuutoksen terveysvaikutuksista ja Tahkon alueen metsien kirjanpainajatuhoista
Ilmastofoorumin yhteydessä järjestettiin neljä työpajaa, joissa keskusteltiin turvallisuusympäristöstä, kuntien sopeutumistyöstä, ihmisten hyvinvoinnista ja Tahkon kirjanpainajakartoituksen tuloksista. Työpajojen tavoite oli lisätä ymmärrystä ilmastonmuutoksen vaikutuksista ja tarvittavista toimenpiteistä haitallisten vaikutusten vähentämiseksi.
- Hyvinvointiin keskittyvässä työpajassa keskustelimme siitä, kuinka terveydenhuollossa voidaan varautua ilmastonmuutokseen ja millaisia vaikutuksia varautumattomuudella on. Tärkeää on tunnistaa ne keinot, joilla on eniten vaikuttavuutta, väitöskirjatutkija ja yrittäjä Iira Tiitta tiivisti.
- Kuulimme aamupäivällä hurjia esimerkkejä maailmalta ja Suomesta millaista tuhoa voi syntyä, jos tuholaislajit pääsevät leviämään metsissämme. On esitetty myös väitteitä, että Tahkolla kirjanpainajat olisivat levinneet luonnonsuojelualueilta, mutta tästä ei ole löydetty tutkimuksissa näyttöä. Työpajassa keskusteliin Tahkolla tehdyn kirjanpainajakartoituksen tuloksista. Tarkoitus on, että yhdessä toimijoiden kanssa käynnistetään hanke, johon haetaan rahoitusta ja käynnistetään metsätalouden suunnittelu ja kartoitetaan ongelman laajuutta, työpajaan osallistunut Pohjois-Savon ELY-keskuksen ympäristöylitarkastaja Antti Lammi sanoi.
Pohjois-Savon ilmastofoorumin tavoitteena on vahvistaa ymmärrystä ilmastotyön laajuudesta ja tarpeesta sekä lisätä yhteistyötä ja konkretiaa. Pohjois-Savon ilmastofoorumia on järjestetty vuodesta 2020 lähtien verkossa ja kasvokkain. Marraskuun tilaisuus oli 13. Pohjois-Savon ilmastofoorumi ja keräsi noin 150 osallistujaa.
Tapahtuman järjestivät Pohjois-Savon ELY-keskuksen Hiilineutraali Pohjois-Savo -hanke, Savonia-ammattikorkeakoulun Ilmastokriisi-hanke sekä Suunnitelmallisen ilmastotyön juurruttaminen Pohjois-Savoon (SISU-hanke), jonka toteuttajina ovat Kuopion kaupunki, SavoGrow Oy, Navitas Kehitys Oy ja Iisalmen kaupunki.
Luontokato, sateisuus, helle, myrskyt - Mitä meille tapahtuu?
Ilmastonmuutoksen myötä käynnissä on ympäristöjemme laaja-alainen muutos, joka edellyttää olosuhteiden muutosten huomiointia ja tarkastelua kaikessa toiminnassamme. Muutoksia ovat esimerkiksi sään muutokset, mutta myös pidempiaikaiset ilmasto-olosuhteiden muutokset, jotka vaikuttavat luontoon, ihmisiin ja yhteiskuntaan.
Kesällä 2023 valmistui Pohjois-Savon ELY-keskuksen Ramboll Finland Oy:ltä tilaama ilmastonmuutoksen riskianalyysi Pohjois-Savon kunnille. Työssä tunnistettiin ilmastonmuutoksen aiheuttamat riskit alueella sekä kuntien ominaispiirteitä, jotka vaikuttavat ilmastonmuutokseen sopeutumiseen. Kullekin Pohjois-Savon kunnalle laadittiin riskikortti, jonka on tarkoitus tukea kunnan kehitystyötä ilmastonmuutokseen sopeutumisessa ja varautumisessa.
Ilmastofoorumissa tarkasteltiin sopeutumista ja riskejä ilmiöiden näkökulmasta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Saara KarkulahtiProjektipäällikköHiilineutraali Pohjois-Savo -hanke, Pohjois-Savon ELY-keskus
Puh:029 502 6773saara.karkulahti@ely-keskus.fiKuvat

Linkit
Tietoja julkaisijasta
Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) on valtion viranomainen, joka edistää alueellista kehittämistä hoitamalla elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen sekä liikenteeseen ja infrastruktuuriin että ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Pohjois-Savon ELY-keskus
Kuopion ja Tervon Junnunmäen tuuli- ja aurinkovoimahankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostus nähtävillä8.5.2025 09:19:00 EEST | Tiedote
Junnunmäen hankealue sijaitsee Kuopion kaupungin ja Tervon kunnan rajalla, Junnunmäen alueella. YVA-selostusta koskevat lausunnot ja mielipiteet tulee toimittaa kirjallisena Pohjois-Savon ELY-keskukselle 7.7.2025 mennessä. Hankkeen esittely- ja yleisötilaisuus järjestetään 12.6.2023 Kuopion Syvänniemellä, tapahtuma- ja kulttuurikeskus Hermannissa.
Vornankorven tuulivoimahankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostus nähtävillä30.4.2025 10:26:47 EEST | Tiedote
Vornankorven hankealue sijaitsee Pielaveden kunnan ja Kuopion kaupungin alueilla, hankealue rajoittuu eteläosassa Tervon kuntarajaan. Selostusta koskevat mielipiteet ja lausunnot tulee toimittaa kirjallisena Pohjois-Savon ELY-keskukselle 30.6.2025 mennessä. Hankkeen esittelytilaisuudet järjestetään 26.5.2025 Pielavedellä Suojalan seurantalolla ja 27.5.2025 Kuopiossa Maaninkajärven koulukeskuksessa. Tilaisuuksia voi seurata myös etäyhteydellä.
Pohjois-Savon alueelliset kehitysnäkymät keväällä 2025: Ylä-Savo on Suomen ainoita seutukuntia, joissa työttömien määrä on laskenut29.4.2025 09:12:52 EEST | Tiedote
Alueellisten kehitysnäkymien mukaan Pohjois-Savon elinkeinoelämän näkymät antavat aihetta varovaiseen optimismiin, mutta epävarmuustekijöitä on paljon. Työllisyyden myönteinen käänne seuraa viiveellä talouden käännettä.
Nyt on hakijan vuosi - Pohjois-Savon maaseudulle yli 14 miljoonaa maaseudun kehittämiseen28.4.2025 12:41:41 EEST | Tiedote
Maaseudun kehittämiseen on Pohjois-Savossa käytettävissä vielä tänä vuonna 14,3 miljoonaa euroa EU:n maaseuturahoitusta. Summa on ennätyksellisen iso, mikäli mielessäsi on idea, kannattaa rahoitusta hakea nyt!
Pohjois-Savon vesitilannekatsaus 24.4.202524.4.2025 14:53:04 EEST | Tiedote
Kallaveden vedenpinta Itkonniemen asteikolla on N2000+ 82,35. Taso on 30 cm yli ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvon ja kevään aikana Kallaveden pinta on nousut saman 30 cm. Ajankohtaan nähden siis ollaan korkealla, mutta kevään tulvahuippu on myös saavutettu. Ilman runsaita sateita vedenpinta ei enää juurikaan nouse. Lisäjuoksutuksia ei ole ollut käynnissä ja toistaiseksi juoksutustarvetta ei ole näköpiirissä. Iisalmen reitillä säännöstellyissä Kiuruvedessä, Porovedessä ja Onkivedessä virtaamat ovat olleet pieniä. Kiuruvedessä havaittiin ennätysaikainen ja ennätysmatala, +33 cm kesän keskikorkeudesta, tulvahuippu. Runnin pato on kuitenkin ollut kahtena jaksona täysin auki. Poroveden ja Onkiveden pinnat ovat pysyneet koko kevään ilman tulvimista. Molempien korkeimmat arvot ovat toistaiseksi 1 cm kesän säännöstelyrajan yläpuolella. Padot eivät ole olleet täysin auki. Herkästi reagoiva säännöstelemätön Sonkajärvi oli ennätyksellisen aikaisessa huipussa heti huhtikuun alussa ja nyt pääsiäisen
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme