Pk-vastuullisuusbarometri 2023: Vastuullisuus korostuu vienti- ja kasvuyritysten kilpailukeinona
Vastuullisuuden merkitys tunnistetaan jo varsin kattavasti Suomen pk-sektorin yrityksissä. Kuitenkin vasta puolet 10–250 hengen yrityksistä on asettanut vastuullisuuteen liittyviä tavoitteita. Vastuullisuustyön kehitysvaihe on sitä pidemmällä, mitä suuremmasta, kasvuhakuisemmasta ja vientivetoisemmasta yrityksestä on kyse, ilmenee EK:n teettämästä Pk-vastuullisuusbarometristä.
Pk-vastuullisuusbarometri pureutuu 10–250 henkeä työllistävien työnantajayritysten näkemyksiin kattaen 455 pk-yrityspäättäjän vastaukset. Edellisen kerran Aula Research teki tutkimuksen kaksi vuotta sitten.
Lähes 90 prosenttia kyselyyn vastanneista pk-yrityksistä pitää vastuullisuutta merkittävänä asiana omassa liiketoiminnassaan. Vastuullisen toiminnan ensisijaisimpina motiiveina ovat organisaation arvot sekä asiakkaiden odotukset.
Oma henkilöstö nähdään vastuullisuustyön tärkeimpänä osa-alueena, sisältäen työhyvinvoinnin, työturvallisuuden ja osaamisen kehittämisen kaltaisia alueita. Lähes yhtä vahvasti korostuvat ilmasto- ja ympäristötoimet.
Tulosten iso kuva on säilynyt ennallaan verrattuna kahden vuoden takaisiin Pk-vastuullisuusbarometrin tuloksiin, kommentoi EK:n vastuullisuusasiantuntija Elina Sonninen:
"Kehitystä on kuitenkin tapahtunut vastuullisuustavoitteiden asettamisessa. Hieman aiempaa useampi tunnistaa myös vastuullisuuden tuomat hyödyt rahoituksen saatavuudelle. Vastuullisuustyön kehitysvaihe on sitä pidemmällä, mitä suuremmasta, kasvuhakuisemmasta ja vientivetoisemmasta yrityksestä on kyse.”
EK:n pk-johtaja Petri Vuorion mukaan vastuullisuuden bisnesvaikutukset eivät ole tulosten valossa vielä jalkautuneet pk-yritysten arkeen:
”Käynnissä olevat sääntelyhankkeet johtavat kuitenkin jatkossa siihen, että rahoituksen hinta ja toimitusketjuihin mukaan pääseminen riippuvat yhä useammin pk-yrityksen vastuullisuusprofiilista. Vastuullisuudesta siis voi ja kannattaa rakentaa kilpailuetua ja jatkossa se on monelle pk-yritykselle jopa toimintaedellytys. Valmistautuminen kannattaa aloittaa nyt.”
Avaintulokset lukuina:
- 89 prosenttia pk-sektorin työnantajista arvioi, että vastuullisuus on erittäin tai melko merkittävä asia oman liiketoiminnan kannalta. Käsitys oli yhteneväinen yrityskoosta tai toimialasta riippumatta. Käytännössä kaikki arvioivat merkityksen kasvavan tulevaisuudessa entisestään.
- 79 prosenttia nosti vastuullisuuden merkittävimpien osa-alueiden joukkoon henkilöstön hyvinvoinnin, työturvallisuuden ja osaamisen kehittämisen. Korkealle sijoittui myös ympäristövastuu (ilmastonmuutos 43 %, luonnon monimuotoisuus ym. ympäristönsuojelu 25 %).
- Vastuullisuuden keskeisimpänä motiivina olivat yrityksen arvot (61 %), asiakkaiden vaatimukset (42 %), brändin rakentaminen (24 %) sekä yhteiskunnallinen ilmapiiri ja julkinen keskustelu (24 %).
- Taloudelliset vaikutukset, kuten kustannussäästöt, menestyminen kilpailutuksissa sekä rahoituksen saatavuus nähtiin vähäisimpinä syinä panostaa vastuullisuuteen.
- Yritysvastuupanostusten uskotaan tuovan tulevaisuudessa hyötyjä erityisesti hyvän maineen (84 %), asiakastyytyväisyyden (77 %) ja työnantajamielikuvan (75 %) muodossa.
- Vastuullisuuden merkittävimpänä haasteena korostuivat pk-yritysten rajalliset resurssit (69 %). Eniten apua yritykset odottavat vastuullisuusmittareiden kehittämiseen (50 %), vastuullisuusstrategian laadintaan (38 %) ja yritysvastuuraportointiin (37 %).
- 51 prosenttia pk-työnantajista on asettanut vastuullisuudelle tavoitteita. Niistä 93 prosenttia myös seuraa niiden toteutumista.
- Pk-yritykset tekevät myös yhteistyötä vastuullisuuden edistämiseksi eri tahojen kanssa. Eniten yhteistyötä tehdään muiden yritysten (55 %), elinkeinoelämän järjestöjen (45 %) ja koulutustahojen (36 %) kanssa.
Tutustu Pk-vastuullisuusbarometrin tuloksiin infografiikan muodossa:
https://ek.fi/wp-content/uploads/2023/11/Pk-vastuullisuusbarometrin-tulosjulkistus-21112023.pdf
Lisätiedot EK:sta:
Vastuullisuusasiantuntija Elina Sonninen, puh. 045 123 4765
Pk-johtaja Petri Vuorio: puh. 050 323 2979
etunimi.sukunimi@ek.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Satu ToivonenTiedottaja
Yrittäjyys, elinkeinopolitiikka
Energia, ilmasto, liikenne, ympäristö
EU-asiat, Brysselin toimisto
Kauppapolitiikka, kansainvälistyminen
Tietoja julkaisijasta
Elinkeinoelämän keskusliitto EK on suomalaisten yritysten merkittävin puolestapuhuja. Välitämme elinkeinoelämän yhteisiä viestejä ja ratkaisuehdotuksia politiikan päättäjille ja yhteiskunnalliseen keskusteluun.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän keskusliitto EK
EK julkaisi kymmenen ratkaisevaa kysymystä: Seuraavan hallituksen on pystyttävä vastaamaan näihin talouskasvun ja hyvinvoinnin kohtalonkysymyksiin17.11.2025 16:17:45 EET | Tiedote
Seuraava hallituskausi tulee väistämättä sisältämään mittavia talouden sopeutustoimia. Päätöksillä on vaikutuksia jokaisen suomalaisen arkeen, ja siksi äänestäjillä on oikeus tietää, millä tavoin eri puolueet ovat valmiita vahvistamaan julkista taloutta, tukemaan kasvua ja rakentamaan kestävää hyvinvointia.
Aaro Cantell jatkaa EK:n hallituksen puheenjohtajana vuonna 202617.11.2025 14:46:28 EET | Tiedote
Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n edustajisto valitsi syyskokouksessaan 17.11.2025 Aaro Cantellin jatkamaan EK:n hallituksen puheenjohtajana. Cantell on Normet Group Oy:n omistaja ja hallituksen puheenjohtaja. Hän toimii myös Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiön ja Tana Oy:n hallitusten puheenjohtajana. EK:n hallituksen puheenjohtajana hän on toiminut vuoden 2025.
Minna Helle on valittu EK:n seuraavaksi toimitusjohtajaksi17.11.2025 13:01:33 EET | Tiedote
Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n hallitus on tänään valinnut EK:n seuraavaksi toimitusjohtajaksi Minna Helteen. Hän aloittaa tehtävässään 1.4.2026.
EU-rahoitus 2028–2034: Kilpailukykyrahoitusta halutaan kaksinkertaistaa – rahoitus on kohdennettava parhaille hankkeille13.11.2025 06:00:00 EET | Tiedote
Lähes kolmannes tulevasta monivuotisesta EU-budjetista halutaan kohdentaa kilpailukykyyn. Jotta nämä investoinnit kääntyvät talouskasvuksi, tulee EU-rahoituksen saaminen ratkaista aidon kilpailun ja hankkeiden paremmuuden perusteella. Tärkeää kaupallistamisvaihetta on rahoitettava nykyistä vahvemmin. Elinkeinoelämän keskusliitto EK tarjoaa Brysselin päättäjille malliksi Business Finlandin veturihankerahoitusta, josta on Suomessa saatu erinomaiset kokemukset. EU-komissio ehdottaa, että kilpailukykyyn kohdistuva rahoitus yli kaksinkertaistettaisiin vuosien 2028–2034 monivuotisessa rahoituskehyksessä (MFF, Multiannual Financial Framework). Tutkimusta, tuotekehitystä ja innovaatiotoimintaa rahoitettaisiin seuraavien ohjelmien kautta: Suunnitteilla on täysin uusi kilpailukykyrahasto (ECF, European Competitiveness Fund), jolla rahoitettaisiin Euroopan strategisia investointeja erityisesti teknologioissa ja puolustusteollisuudessa. Rahasto sisältää merkittäviä mahdollisuuksia myös suomalaisyr
EK:n selvitys: Sääntely maksaa suomalaisyrityksille jopa kuusi miljardia euroa vuodessa6.11.2025 10:34:38 EET | Tiedote
Yrityksiin kohdistuva sääntely aiheuttaa yrityksille miljardiluokan kustannukset vuosittain. Luvut osoittavat, että sääntelyn sujuvoittamiseen on tartuttava niin kotimassa kuin EU:ssa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme