Pk-vastuullisuusbarometri 2023: Vastuullisuus korostuu vienti- ja kasvuyritysten kilpailukeinona
Vastuullisuuden merkitys tunnistetaan jo varsin kattavasti Suomen pk-sektorin yrityksissä. Kuitenkin vasta puolet 10–250 hengen yrityksistä on asettanut vastuullisuuteen liittyviä tavoitteita. Vastuullisuustyön kehitysvaihe on sitä pidemmällä, mitä suuremmasta, kasvuhakuisemmasta ja vientivetoisemmasta yrityksestä on kyse, ilmenee EK:n teettämästä Pk-vastuullisuusbarometristä.
Pk-vastuullisuusbarometri pureutuu 10–250 henkeä työllistävien työnantajayritysten näkemyksiin kattaen 455 pk-yrityspäättäjän vastaukset. Edellisen kerran Aula Research teki tutkimuksen kaksi vuotta sitten.
Lähes 90 prosenttia kyselyyn vastanneista pk-yrityksistä pitää vastuullisuutta merkittävänä asiana omassa liiketoiminnassaan. Vastuullisen toiminnan ensisijaisimpina motiiveina ovat organisaation arvot sekä asiakkaiden odotukset.
Oma henkilöstö nähdään vastuullisuustyön tärkeimpänä osa-alueena, sisältäen työhyvinvoinnin, työturvallisuuden ja osaamisen kehittämisen kaltaisia alueita. Lähes yhtä vahvasti korostuvat ilmasto- ja ympäristötoimet.
Tulosten iso kuva on säilynyt ennallaan verrattuna kahden vuoden takaisiin Pk-vastuullisuusbarometrin tuloksiin, kommentoi EK:n vastuullisuusasiantuntija Elina Sonninen:
"Kehitystä on kuitenkin tapahtunut vastuullisuustavoitteiden asettamisessa. Hieman aiempaa useampi tunnistaa myös vastuullisuuden tuomat hyödyt rahoituksen saatavuudelle. Vastuullisuustyön kehitysvaihe on sitä pidemmällä, mitä suuremmasta, kasvuhakuisemmasta ja vientivetoisemmasta yrityksestä on kyse.”
EK:n pk-johtaja Petri Vuorion mukaan vastuullisuuden bisnesvaikutukset eivät ole tulosten valossa vielä jalkautuneet pk-yritysten arkeen:
”Käynnissä olevat sääntelyhankkeet johtavat kuitenkin jatkossa siihen, että rahoituksen hinta ja toimitusketjuihin mukaan pääseminen riippuvat yhä useammin pk-yrityksen vastuullisuusprofiilista. Vastuullisuudesta siis voi ja kannattaa rakentaa kilpailuetua ja jatkossa se on monelle pk-yritykselle jopa toimintaedellytys. Valmistautuminen kannattaa aloittaa nyt.”
Avaintulokset lukuina:
- 89 prosenttia pk-sektorin työnantajista arvioi, että vastuullisuus on erittäin tai melko merkittävä asia oman liiketoiminnan kannalta. Käsitys oli yhteneväinen yrityskoosta tai toimialasta riippumatta. Käytännössä kaikki arvioivat merkityksen kasvavan tulevaisuudessa entisestään.
- 79 prosenttia nosti vastuullisuuden merkittävimpien osa-alueiden joukkoon henkilöstön hyvinvoinnin, työturvallisuuden ja osaamisen kehittämisen. Korkealle sijoittui myös ympäristövastuu (ilmastonmuutos 43 %, luonnon monimuotoisuus ym. ympäristönsuojelu 25 %).
- Vastuullisuuden keskeisimpänä motiivina olivat yrityksen arvot (61 %), asiakkaiden vaatimukset (42 %), brändin rakentaminen (24 %) sekä yhteiskunnallinen ilmapiiri ja julkinen keskustelu (24 %).
- Taloudelliset vaikutukset, kuten kustannussäästöt, menestyminen kilpailutuksissa sekä rahoituksen saatavuus nähtiin vähäisimpinä syinä panostaa vastuullisuuteen.
- Yritysvastuupanostusten uskotaan tuovan tulevaisuudessa hyötyjä erityisesti hyvän maineen (84 %), asiakastyytyväisyyden (77 %) ja työnantajamielikuvan (75 %) muodossa.
- Vastuullisuuden merkittävimpänä haasteena korostuivat pk-yritysten rajalliset resurssit (69 %). Eniten apua yritykset odottavat vastuullisuusmittareiden kehittämiseen (50 %), vastuullisuusstrategian laadintaan (38 %) ja yritysvastuuraportointiin (37 %).
- 51 prosenttia pk-työnantajista on asettanut vastuullisuudelle tavoitteita. Niistä 93 prosenttia myös seuraa niiden toteutumista.
- Pk-yritykset tekevät myös yhteistyötä vastuullisuuden edistämiseksi eri tahojen kanssa. Eniten yhteistyötä tehdään muiden yritysten (55 %), elinkeinoelämän järjestöjen (45 %) ja koulutustahojen (36 %) kanssa.
Tutustu Pk-vastuullisuusbarometrin tuloksiin infografiikan muodossa:
https://ek.fi/wp-content/uploads/2023/11/Pk-vastuullisuusbarometrin-tulosjulkistus-21112023.pdf
Lisätiedot EK:sta:
Vastuullisuusasiantuntija Elina Sonninen, puh. 045 123 4765
Pk-johtaja Petri Vuorio: puh. 050 323 2979
etunimi.sukunimi@ek.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Satu ToivonenTiedottaja
Yrittäjyys, elinkeinopolitiikka
Energia, ilmasto, liikenne, ympäristö
EU-asiat, Brysselin toimisto
Kauppapolitiikka, kansainvälistyminen
Tietoja julkaisijasta
Elinkeinoelämän keskusliitto EK on suomalaisten yritysten merkittävin puolestapuhuja. Välitämme elinkeinoelämän yhteisiä viestejä ja ratkaisuehdotuksia politiikan päättäjille ja yhteiskunnalliseen keskusteluun.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän keskusliitto EK
EK:n Kuntaranking 2025: Seinäjoki, Rauma ja Tampere ovat Suomen parhaat alueet yritystoiminnalle12.2.2025 10:00:00 EET | Tiedote
Seinäjoen seutu arvioitiin jälleen Suomen vetovoimaisimmaksi alueeksi yritystoiminnalle ja Rauman seutu uusi hopeasijansa. Tampereen seutu nousi ensi kertaa pronssille. Tulosparantajia olivat myös Lahti (sija 5), Vaasa (sija 8) ja Lappeenranta (sija 16). Paikalliset yrityspalvelut keräävät kiitosta, mutta kuntayhtiöissä ja julkisissa hankinnoissa nähdään isoja epäkohtia. Kaikkien vertailussa mukana olevien 25 seutukunnan tulokset ja niiden kuntaluettelot löytyvät tiedotteen lopusta. Kahden vuoden välein toteutettava Kuntaranking mittaa Suomen eri alueiden (seutukuntien) vetovoimaisuutta yritystoiminnan kannalta. Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n tekemässä vertailussa hyödynnetään kahdentyyppistä aineistoa: yrityksille suunnattua kyselyä sekä aluekohtaisia kuntatalous- ja yrittäjyystilastoja. Alueen sijoitukseen vaikuttivat yritysten arvioissa erityisesti seuraavat tekijät: kuntapäätöksenteon yrityslähtöisyys (esim. kuntapolitiikan päätöksenteko, luvituksen ja kaavoituksen sujuvuus, yri
Komissio tarttumassa sääntelytaakkaan – EK:lta viisi ehdotusta sääntelyn sujuvoittamiseksi10.2.2025 15:22:02 EET | Tiedote
Elinkeinoelämän keskusliitto toivoo uudelta EU-komissiolta kunnianhimoista otetta sääntelyn sujuvoittamiseen. EK ehdottaa julkaisussaan ”Kilpailukykyä Eurooppaan paremmalla regulaatiolla – EK:n keinoja EU:n säädöskehikon perkaamiseen ja sujuvaan sääntelyyn” komission asialistalle viittä kokonaisuutta, jossa sääntelyn sujuvoittamista voidaan tehdä lainsäädännön ydintavoitteista peruuttamatta.
KUTSU 13.2.: Vihreissä investoinneissa uusi vaihe: ratkeaako 2030-luvun energiasiirtymä nyt?10.2.2025 08:25:00 EET | Kutsu
to 13.2. klo 12 – 12.45 (Teams) Hyvä toimittaja / toimitus Vihreiden investointien seurannassa ollaan kiinnostavassa välietapissa. EK:n dataikkunan uudet luvut osoittavat, että vuodesta 2025 on tulossa merkittävä, lähivuosien etenemiselle suuntaa näyttävä vuosi. Varhaisen vaiheen hankeaikomusten suuri volyymiarvio jatkaa nousuaan. Kuitenkin vielä mielenkiintoisempaa on nyt katsoa niitä tunnuslukuja, jotka kertovat energia- ja teollisuushankkeiden siirtymisestä suunnitteluvaiheesta toteutukseen. Tässä suhteessa tulossa on ennätysvuosi: arvioimme, että lähes 8,5 miljardin euron hankkeet ovat tänä vuonna valmistumassa eli siirtymässä jo rakentamisvaiheesta tuotantoon. Kansantaloudellinen vaikutus on siis huomattava. Tervetuloa kuulemaa tarkemmin: mitkä hankkeet etenevät nyt parhaiten, miten ne sijoittuvat eri maakuntiin, saadaanko energiantuotanto ja sen teollinen kysyntä tasapainoon? Lisäksi kuullaan viimeisin tieto siitä, miten Orpon hallituksen suuri reformi, investointiluvituksen uudi
Elinkeinoelämän EU-tavoitteet 2025: Talouden kasvukäänne on Euroopan kohtalonkysymys7.2.2025 11:00:00 EET | Tiedote
EU:n on tavoiteltava nyt tosissaan globaalin innovaatiokilpailun kärkipaikkaa. Kilpailukykyä on rakennettava keventämällä sääntelytaakkaa, edistämällä puhdasta siirtymää ja hakemalla uusia kauppakumppanuuksia ennennäkemättömällä tarmolla. Ukrainan tuki ja panostukset turvallisuuteen on nostettava uuteen mittakaavaan. Komission odotetaan ensi viikolla julkistavan vuotta 2025 koskevan työohjelman, joka samalla viitoittaa pidemmällekin lähivuosien EU-politiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitolla EK:lla on myönteiset odotukset työohjelman painopisteille, arvioi johtaja Lotta Nymann-Lindegren: ”Komissio on nyt nostamassa kasvua ja kilpailukykyä EU:n kärkitavoitteeksi, kuten välttämätöntä onkin. Perusasiat pitää saada kuntoon; sisämarkkinaesteet on purettava ja liiallisen sääntelyn aiheuttamaan kilpailukykyhaittaan on puututtava konkreettisin toimin. Kasvun ja uudistumisen tavoite on nostettava keskiöön myös EU-rahoituksessa sekä pääomamarkkinoiden kehittämisessä.” ”Investoinnit uusiin, tuotta
Suomen varauduttava jättiurakkaan – Itämeren turvallisuusuhat edellyttävät uusia liikenneyhteyksiä länteen ja maailmalle6.2.2025 14:30:00 EET | Tiedote
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme