Pk-vastuullisuusbarometri 2023: Vastuullisuus korostuu vienti- ja kasvuyritysten kilpailukeinona
21.11.2023 09:00:00 EET | Elinkeinoelämän keskusliitto EK | Tiedote
Vastuullisuuden merkitys tunnistetaan jo varsin kattavasti Suomen pk-sektorin yrityksissä. Kuitenkin vasta puolet 10–250 hengen yrityksistä on asettanut vastuullisuuteen liittyviä tavoitteita. Vastuullisuustyön kehitysvaihe on sitä pidemmällä, mitä suuremmasta, kasvuhakuisemmasta ja vientivetoisemmasta yrityksestä on kyse, ilmenee EK:n teettämästä Pk-vastuullisuusbarometristä.
Pk-vastuullisuusbarometri pureutuu 10–250 henkeä työllistävien työnantajayritysten näkemyksiin kattaen 455 pk-yrityspäättäjän vastaukset. Edellisen kerran Aula Research teki tutkimuksen kaksi vuotta sitten.
Lähes 90 prosenttia kyselyyn vastanneista pk-yrityksistä pitää vastuullisuutta merkittävänä asiana omassa liiketoiminnassaan. Vastuullisen toiminnan ensisijaisimpina motiiveina ovat organisaation arvot sekä asiakkaiden odotukset.
Oma henkilöstö nähdään vastuullisuustyön tärkeimpänä osa-alueena, sisältäen työhyvinvoinnin, työturvallisuuden ja osaamisen kehittämisen kaltaisia alueita. Lähes yhtä vahvasti korostuvat ilmasto- ja ympäristötoimet.
Tulosten iso kuva on säilynyt ennallaan verrattuna kahden vuoden takaisiin Pk-vastuullisuusbarometrin tuloksiin, kommentoi EK:n vastuullisuusasiantuntija Elina Sonninen:
"Kehitystä on kuitenkin tapahtunut vastuullisuustavoitteiden asettamisessa. Hieman aiempaa useampi tunnistaa myös vastuullisuuden tuomat hyödyt rahoituksen saatavuudelle. Vastuullisuustyön kehitysvaihe on sitä pidemmällä, mitä suuremmasta, kasvuhakuisemmasta ja vientivetoisemmasta yrityksestä on kyse.”
EK:n pk-johtaja Petri Vuorion mukaan vastuullisuuden bisnesvaikutukset eivät ole tulosten valossa vielä jalkautuneet pk-yritysten arkeen:
”Käynnissä olevat sääntelyhankkeet johtavat kuitenkin jatkossa siihen, että rahoituksen hinta ja toimitusketjuihin mukaan pääseminen riippuvat yhä useammin pk-yrityksen vastuullisuusprofiilista. Vastuullisuudesta siis voi ja kannattaa rakentaa kilpailuetua ja jatkossa se on monelle pk-yritykselle jopa toimintaedellytys. Valmistautuminen kannattaa aloittaa nyt.”
Avaintulokset lukuina:
- 89 prosenttia pk-sektorin työnantajista arvioi, että vastuullisuus on erittäin tai melko merkittävä asia oman liiketoiminnan kannalta. Käsitys oli yhteneväinen yrityskoosta tai toimialasta riippumatta. Käytännössä kaikki arvioivat merkityksen kasvavan tulevaisuudessa entisestään.
- 79 prosenttia nosti vastuullisuuden merkittävimpien osa-alueiden joukkoon henkilöstön hyvinvoinnin, työturvallisuuden ja osaamisen kehittämisen. Korkealle sijoittui myös ympäristövastuu (ilmastonmuutos 43 %, luonnon monimuotoisuus ym. ympäristönsuojelu 25 %).
- Vastuullisuuden keskeisimpänä motiivina olivat yrityksen arvot (61 %), asiakkaiden vaatimukset (42 %), brändin rakentaminen (24 %) sekä yhteiskunnallinen ilmapiiri ja julkinen keskustelu (24 %).
- Taloudelliset vaikutukset, kuten kustannussäästöt, menestyminen kilpailutuksissa sekä rahoituksen saatavuus nähtiin vähäisimpinä syinä panostaa vastuullisuuteen.
- Yritysvastuupanostusten uskotaan tuovan tulevaisuudessa hyötyjä erityisesti hyvän maineen (84 %), asiakastyytyväisyyden (77 %) ja työnantajamielikuvan (75 %) muodossa.
- Vastuullisuuden merkittävimpänä haasteena korostuivat pk-yritysten rajalliset resurssit (69 %). Eniten apua yritykset odottavat vastuullisuusmittareiden kehittämiseen (50 %), vastuullisuusstrategian laadintaan (38 %) ja yritysvastuuraportointiin (37 %).
- 51 prosenttia pk-työnantajista on asettanut vastuullisuudelle tavoitteita. Niistä 93 prosenttia myös seuraa niiden toteutumista.
- Pk-yritykset tekevät myös yhteistyötä vastuullisuuden edistämiseksi eri tahojen kanssa. Eniten yhteistyötä tehdään muiden yritysten (55 %), elinkeinoelämän järjestöjen (45 %) ja koulutustahojen (36 %) kanssa.
Tutustu Pk-vastuullisuusbarometrin tuloksiin infografiikan muodossa:
https://ek.fi/wp-content/uploads/2023/11/Pk-vastuullisuusbarometrin-tulosjulkistus-21112023.pdf
Lisätiedot EK:sta:
Vastuullisuusasiantuntija Elina Sonninen, puh. 045 123 4765
Pk-johtaja Petri Vuorio: puh. 050 323 2979
etunimi.sukunimi@ek.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Satu ToivonenTiedottaja
Yrittäjyys, elinkeinopolitiikka
Energia, ilmasto, liikenne, ympäristö
EU-asiat, Brysselin toimisto
Kauppapolitiikka, kansainvälistyminen
Tietoja julkaisijasta
Elinkeinoelämän keskusliitto EK on suomalaisten yritysten merkittävin puolestapuhuja. Välitämme elinkeinoelämän yhteisiä viestejä ja ratkaisuehdotuksia politiikan päättäjille ja yhteiskunnalliseen keskusteluun.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän keskusliitto EK
EK käynnistää Resilience Center Finlandin: huoltovarmuudesta kasvuala Suomen viennille2.3.2026 14:30:00 EET | Tiedote
Maailman maat hakevat Suomesta mallia ja osaamista, kun ne kasvattavat panostuksiaan kriisivarautumiseen. Nyt on Suomen hetki yhdistää voimat ja rakentaa resilienssistä uusi viennin kasvuala. Sitä tukemaan EK käynnistää Resilience Center Finland -palvelun, jota se toteuttaa tiiviissä yhteistyössä Huoltovarmuuskeskuksen ja keskeisten ministeriöiden kanssa. Mukaan lähtee eri toimialojen keskeisiä kärkiyrityksiä. Suomella on käsissään ainutlaatuinen aikaikkuna, jolloin kriisinkestävyyttä koskeva osaaminen voidaan kääntää laajamittaiseksi vientitoiminnaksi, arvioi Elinkeinoelämän keskusliiton toimitusjohtaja Jyri Häkämies: ”Ukrainan sodan myötä Suomesta on tullut entistä seuratumpi suunnannäyttäjä huoltovarmuudessa. Samaan aikaan maailman maat – sekä valtiot että yritykset – kasvattavat panostuksiaan resilienssiin. Suomen ainutlaatuinen kokonaisturvallisuuden malli houkuttaa potentiaalisia asiakkaita, mutta kaupallinen tarjooma on usein hajallaan. Siksi käynnistämme Resilience Center Finla
Kutsu: EK:n visio Suomelle 2035 -julkistamiswebinaari tiistaina 3. maaliskuuta klo 8.30–1027.2.2026 12:06:32 EET | Kutsu
Millainen Suomi on vuonna 2035, jos emme tyydy vain hallitsemaan niukkuutta vaan päätämme itse rakentaa kasvumme?
MEDIAKUTSU 2.3.: Huoltovarmuudesta Suomen vientikärki - EK käynnistää Resilience Center Finlandin27.2.2026 08:40:35 EET | Kutsu
ma 2.3. klo 14.30–15.30 Teams Hyvä toimittaja / toimitus Suomesta on tullut maailmanlaajuinen puheenaihe kriisivarautumisessa ja huoltovarmuudessa. Kiinnostusta herättää sekä Suomen tapa johtaa kokonaisturvallisuutta että täällä kehitetyt käytännön ratkaisut. Samaan aikaan maailman maat – valtiot ja yritykset – kasvattavat panostuksiaan resilienssin vahvistamiseksi. Nyt on Suomen hetki: kootaan huoltovarmuutta ja kriisinkestävyyttä koskeva kaupallinen osaaminen ja tehdään siitä viennin kasvuala. Tervetuloa tutustumaan toimitusjohtaja Jyri Häkämiehen johdolla valmisteltuun Resilience Center Finlandiin (RCF), joka aloittaa toimintansa 2.3. Palvelumme kokoaa kriisivarautumista koskevan tarjooman yhteen siten, että kansainväliset yleisöt ja potentiaaliset asiakkaat löytävät eri toimialojen ratkaisut ja kärkiyritykset. Tarjoamme ulkomaisille vierailijaryhmille myös ohjelmasuunnittelua ja vierailuopastusta paikan päällä Suomessa. Hanke toteutetaan tiiviissä yhteistyössä Huoltovarmuuskeskukse
Monivuotinen EU-budjetti: Suomi voi kotiuttaa jopa 14 miljardia euroa tulevasta kilpailukykyrahastosta26.2.2026 15:00:00 EET | Tiedote
Komissio esittää ennennäkemättömän vahvaa rahoitusta eurooppalaisten innovaatioiden kaupallistamisvaiheeseen. EK:n arvion mukaan uusi kilpailukykyrahasto voisi tarjota Suomelle jopa 14 miljardin euron verran tuotekehitys- ja investointirahoitusta vuosina 2028 - 2034. Edellytyksenä kuitenkin on, että rahastolle ehdotettu koko toteutuu ja rahoitusta kanavoidaan avoimen kilpailun perusteella parhaille hankkeille. EU:n tulevan monivuotisen rahoituskehyksen valmistelu etenee (MFF, Multiannual Financial Framework 2028–2034). Komission esityksen mukaan lähes neljäsosa eli 451 miljardia euroa koko MFF-budjetista käytettäisiin avainaloilla tapahtuvaan tutkimukseen, innovaatiotoimintaan, tuotekehitykseen sekä teolliseen skaalaukseen ja tuotantoinvestointeihin. Tätä rahoitusta kanavoitaisiin uuden kilpailukykyrahaston sekä sen alle kuuluvan Horisontti Eurooppa -ohjelman kautta. Myös EU:n nykyinen Innovaatiorahasto liitettäisiin saman sateenvarjon alle. Tulevan MFF-kauden isot hyödyntämismahdollis
Luottamusindikaattorit eritahtisia helmikuussa26.2.2026 08:00:00 EET | Tiedote
Suomen elinkeinoelämän luottamus ei juuri muuttunut helmikuussa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme