Audiomedia Oy

Taloustutkimus tutki: Suomalaiset jakaantuneet metsiä koskevassa tiedossa ja asenteissa

Jaa

Suomen jakautuminen arvoissa näkyy myös polarisoituneessa metsäkeskustelussa. – Suomi jakautuu alueellisesti vahvasti metsiä koskevissa mielipiteissä. Suhtautuminen metsien käyttöön ja niiden ensisijaiseen merkitykseen jakaa mielipiteitä voimakkaasti Helsinki-Uusimaa alueen ja muun Suomen välillä, sanoo Taloustutkimuksen tutkimusjohtaja Kari-Pekka Töyrylä.

Kari-Pekka Töyrylä
Kari-Pekka Töyrylä

– Kehä kolmosen sisäpuolella korostuvat metsien suojeluun ja virkistyskäyttöön liittyvät tekijät, kun taas metsien taloudellinen merkitys ja työllisyys ovat tärkeämpiä maakunnissa. Helsinki-Uusimaa alueella harva pitää metsien merkitystä hyvinvointiyhteiskunnan rahoittajana tärkeänä.

Töyrylän mukaan metsistä on tullut vahvasti polarisoiva ja poliittisia intohimoja herättävä aihe suomalaiseen keskusteluun. – Metsä on herättänyt tunteita aina, mutta ymmärrys metsäalan työllisyysvaikutuksiin sekä sen tuottamiin hyvinvointiyhteiskunnan rahoitukseen käytettyihin vero- ja vientituloihin on hiipunut erityisesti pääkaupunkiseudulla.  

– Metsäkeskustelun polarisaation taustalla ovat vastakkaiset käsitykset metsien roolista ilmastomuutoksen torjunnassa sekä ristiriitaiset metsien käyttötavat. Keskustelussa ne, joilla ei ole omaa metsää ja luontoperusteinen metsäsuhde, painottavat metsien monimuotoisuutta ja ilmastomuutosta. Vaikka erityisesti metsänomistajat kokevat, että vain ympäristötahot saavat äänensä keskustelussa kuuluviin, kummassakin leirissä koetaan, että vastapuoli hallitsee keskustelua, kuvailee Töyrylä. 

Faktatieto metsistä vähäistä – enemmistö luulee metsävarojen supistuvan

Vastakkaisten asenteiden lisäksi tieto metsistä jakaa suomalaisia. – Reilu kolmannes suomalaisista uskoo, että valtio omistaa Suomen metsät. Vain 41 prosenttia vastaajista tiesi, että pääosa eli 60 prosenttia metsistä on yksityisten perheiden omistuksessa. Tästä kumpuaa metsäkeskusteluun myös käsite ”meidän metsistämme”, mikä kuvaa näennäisomistajuutta osana jokaisen oikeutta metsien virkistyskäyttöön.

– Metsähakkuiden suhteen suomalaiset ovat hyvin jakautuneita. 44 prosentilla suomalaisista on virheellinen käsitys, että Suomen metsävarat ovat supistumassa hakkuiden myötä, kun 38 prosenttia vastaajista tiesi, että metsävarat ovat kasvussa. Pääosa kuvittelee, että metsiä hakataan enemmän kuin ne kasvavat. Tilastollisestikin merkittävä havainto on siinä, että vihreiden ja vasemmistoliiton kannattajien keskuudessa virheellinen käsitys on yleisempi.

Eniten samaa mieltä ollaan siitä, että metsätuhoja tulee torjua ja metsää tulisi hoitaa eri käyttömuotoja yhdistellen. – Suurin erimielisyys kohdistuu hakkuiden lisäämiseen, metsien talouspainotteiseen käyttöön ja avohakkuisiin. Enemmistön, myös metsänomistajien, mielestä avohakkuiden kokoa ja määrää tulisi vähentää niiden maisemahaittojen takia. Avohakkuut sopivat myös mielikuvapolitiikan välineiksi, kun niitä mediassa näytetään.

– Tieto metsistä ja asenne niiden käyttöön riippuu myös siitä, omistaako metsää ja onko sillä vastaajalle taloudellista merkitystä. Kriittisimmin metsien käyttöön suhtautuvat pääkaupunkiseudulla asuvat vihreitä tai vasemmistoliittoa äänestävät nuoret naiset. Vaikka vasemmistoliittoa voi pitää ennen duunaripuolueena, nyt se näyttäytyy enemmän intellektuellien ja akateemisen väen liikkeenä. Maakunnissa asuva keskustaan ja oikeistopuolueita äänestävä varttuneempi väki ymmärtää metsien talouskäyttöä eniten. Sosialidemokraattien kannattajien keskuudessa on sekä suojeluarvoja korostavia että metsäteollisuuden ymmärtäjiä, sanoo Töyrylä.

Metsiä koskevien perusfaktojen heikko tuntemus on Töyrylän mukaan yllättävää. –Myös metsäkeskustelun vahvaa polarisaatiota voi pitää merkittävänä löytönä, mikä ilmenee suhteessa metsien käsittelyyn. Siinä korostetaan vastakkaisia asioita kuten talouskäyttöä ja suojelua. Tulokset osoittavat myös metsätiedon ja asenteiden jakautumisen maantieteellisesti, poliittisesti ja iän suhteen.

Metsäala jättänyt viestintään tyhjiön

Metsäala on tutkimusten tulosten perustella epäonnistunut viestinnässä. – Kun edes keskeisiä faktoja metsänomistajuudesta ja metsien kasvusta ja puuvarojen riittävyydestä ei ole saatu perille, tulisi sen aktivoida metsäalan ammattilaisia keskusteluun. Kun metsäkeskustelukin kulminoituu arvojen erilaisuuteen, se vaikeuttaa faktojen argumentointia ja viestien perille menoa. Esimerkiksi selkeä enemmistö katsoo, että Suomi on maailman kärkimaita kestävässä metsätaloudessa, mutta 17 prosenttia on toista mieltä.

– Vaikka metsäammattilaisten asiantuntemukseen luotetaan ja heitä halutaan enemmän mukaan keskusteluun, ympäristöihmiset pitävät metsäammattilaisia liikaa metsien talouskäyttöä korostavana ryhmänä. Polarisoitunut keskustelu on johtanut myös ammattilaisten passiivisuuteen, kun pelätään lähteä sosiaalisessa mediassa väittelyyn vastapuolen kanssa. Keskustelussa osataan maalittaminen, mutta kun se osuu omalle kohdalle, sitä ei kestetä.

Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että kun metsäalan työnantajat eivät kannusta aktiiviseen viestintään, metsäkeskusteluun on jäänyt asiantuntijatyhjiö, jonka vastapuoli on aktiivisesti osannut hyödyntää niin sosiaalisessa mediassa kuin valtamediassakin. – Kun metsäalan ammattilaisilla on osaamista, se pitää tuoda esille eikä antaa työkaluja ja tilaa vastapuolelle hallita keskustelua.

Tutkimuksen taustaa

Metsämiesten Säätiön Taloustutkimuksella teettämän tutkimuksen tavoitteena oli saada luotettava ja puolueeton kuva siitä, mitä tietoa ja ajatuksia kansalaisilla ja metsänomistajilla on metsäammattilaisista ja metsien käsittelystä. Vastaajista kolmannes oli Helsinki-Uusimaa alueelta. Joka kymmenes vastaajista omisti metsää ja vain kolmannes oli asioinut metsäammattilaisen kanssa.

Markku Laukkanen
markku.laukkanen@audiomedia.fi

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Lisätietoja:

Kari-Pekka Töyrylä
kari-pekka.toyryla@taloustutkimus.fi

Tommi Saarnio
tommi.saarnio@taloustutkimus.fi

Kuvat

Kari-Pekka Töyrylä
Kari-Pekka Töyrylä
Lataa
Kari-Pekka Töyrylä
Kari-Pekka Töyrylä
Lataa
Kari-Pekka Töyrylä
Kari-Pekka Töyrylä
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Tämä journalistisin perustein laadittu artikkeli on osa Metsämiesten Säätiön rahoittamaa ”Metsä vastaa” –artikkelisarjaa. Sarjan tavoitteena on esitellä monipuolisesti metsäalan tutkijoiden, päättäjien, yritysten ja yhteisöjen näkemyksiä ajankohtaisista metsätaloutta käsittelevistä aiheista. Artikkelit ovat vapaasti hyödynnettävissä joko lähdemateriaalina tai julkaistavissa sellaisenaan. Artikkelit julkaistaan myös Säätiön www.mmsaatio.fi –sivuilla sekä www.puussaontulevaisuus.fi –sivustolla.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Audiomedia Oy

Puurakentamisen ohjelmapäällikkö Petri Heino: Muu Eurooppa edistää puurakentamista – Suomen ohjelma päättyi22.2.2024 10:20:33 EET | Artikkeli

Suomessa on Ahon hallituksesta alkaen edistetty puurakentamista erilaisilla hankkeilla ja ohjelmilla. Vuodesta 2016 alkaen ympäristöministeriön puurakentamisen edistämisohjelmaa johtanut Petri Heino on pettynyt ohjelmatoimien päättymiseen, vaikka sille olisi tarvetta. -Hallitusohjelmassa on yleinen kirjauksia puurakentamisen edistämisestä ilman konkretiaa, resurssointia ja ohjelmaa. Minun kokemukseni mukaan yhteiskunnan asettamaa puurakentamisen edistämisohjelmaa ja toimenpiteitä tarvitaan. Esimerkiksi rakentamisen tuottavuuden parantamisessa esivalmistuksen kehittämisen kautta olisi paljon tehtävää. Heinon mukaan monien maiden hallitukset ovat omissa ohjelmissaan päätyneet siihen, että rakentamisessa tarvittavaa muutosta kohti vähähiilisyyttä tulee valtion vauhdittaa. – Esimerkiksi Ranskassa hallitus ja teollisuus satsaavat yhteistoiminnassa kolme miljardia euroa investointitukina puurakentamisen edistämiseen, muistuttaa Heino. –Ranskassa halutaan lisätä lehtipuun käyttöä rakentamises

Päätoimittaja Antti Kokkonen: Metsäuutisoinnissa kaksi eri todellisuutta16.2.2024 15:42:59 EET | Artikkeli

Viikko sitten julkaistun YTT Juhani Wiion selvityksen mukaan valtamedian metsäuutisointi painottuu ilmastoteemojen käsittelyyn. – Median metsäuutisointi vahvistaa polarisoitunutta yksipuolista metsäkeskustelua ja agendaa eikä anna siihen kokonaisvaltaista ymmärrystä tarjoavia aineksia. Mediasta on tullut metsäkeskustelun osapuoli, joka uutisoi metsistä etupäässä ilmastomuutoksen, luontokadon ja biodiversiteetin näkökulmista, tulkitsee Wiio selvitystään. Selvityksen päätelmät eivät yllätä Kalevan päätoimittaja Antti Kokkosta. – Helsingin Sanomien päälevikkialue on pääkaupunkiseutu, jossa lukijoiden metsäsuhde painottuu virkistykseen ja retkeilyyn eikä talouteen ja toimeentuloon. On selvää, että lehden linja myötäilee lukijakunnan lähellä olevia teemoja. –Maakuntalehdissä ja Ylen aluetoimituksissa metsäaiheita käsitellään myös talouden ja työllisyyden näkökulmista, koska metsätalouden koko arvoketjulla alkaen metsäpäästä tehtaisiin on suuri merkitys ihmisten elämään ja leivän lähteenä to

YTT Juhani Wiion selvitys: Ilmastoteemat hallitsevat yksipuolista metsäuutisointia8.2.2024 09:08:46 EET | Artikkeli

Valtamedian metsäuutisointi painottuu ilmastoteemojen käsittelyyn. YTT Juhani Wiion tekemän selvityksen mukaan metsiä käsitellään ensi sijassa ilmastopolitiikan, luontokadon ja hiilinielujen kautta. – Haastateltavina esiintyvät useammin ympäristöjärjestöjen, Ilmasto- ja Luontopaneelien edustajat sekä Syken ja Luken tutkijat kuin metsänomistajat tai metsäalan edustajat. Kun metsäalan ammattilaiset esiintyvät harvoin metsiä käsittelevissä jutuissa, median tarjoama tieto on yksipuolista eikä aseta sitä laajempaan kontekstiin. – Median metsäuutisointi vahvistaa polarisoitunutta yksipuolista metsäkeskustelua ja agendaa eikä anna siihen kokonaisvaltaista ymmärrystä tarjoavia aineksia. Mediasta on tullut metsäkeskustelun osapuoli, joka tarjoaa tilaa ja äänen sellaisille tutkijoille ja asiantuntijoille, joille metsä näyttäytyy alisteisena ilmastotavoitteille. Kärkevimmin tilanne näkyy jutuissa, joissa haastateltavat kuuluivat metsänkäytön kannalta samoihin kriittisiin ympäristö- ja poliittisii

Metsä Groupin myyntijohtaja Laura Mattila: Puu tulee rakentamisen valtavirtaan -sijoittajien kiinnostus herännyt1.2.2024 07:50:00 EET | Artikkeli

Muutaman viime vuoden aikana ilmasto- ja materiaalien kestävyysteemat ovat nousseet markkinointityön lähtökohdiksi, sanoo Metsä Groupin Kerto® LVL: n Keski-Euroopan ja Yhdysvaltojen myyntijohtaja Laura Mattila. – Niiden myötä puutuotteille ja puurakentamiselle on tullut uudenlainen merkitys ja sen myötä mielenkiinto puutuotteita kohtaan on huimasti kasvanut. Nyt ei tarvitse enää perustella puurakentamisen kiistattomia etuja ilmaston kannalta, vaan asiakkaat tuntevat ne. –Sen lisäksi että puurakentaminen tuottaa vähemmän päästöjä perinteiseen rakentamiseen verrattuna, nyt keskustellaan puurakentamisen materiaalitehokkuudesta ja siitä mistä rakentamiseen käytettävä puu on peräisin. Erityisesti Keski-Euroopan markkinoilla tietoisuus materiaalitehokkuudesta on kasvanut. Kerto® LVL: n myynnistä vastaavan Mattilan mukaan Yhdysvalloissa tavallinen kuluttaja ei vielä mieti rakentamisen ilmasto- ja kestävyysasioita, mutta pörssilistatut isot asiakkaat vaativat tietoa puumateriaalin alkuperästä.

Maailman Biotalousfoorumin Jukka Kantola: Suomella metsäbiotalouden kehittämisessä suuret globaalit mahdollisuudet26.1.2024 07:50:00 EET | Artikkeli

Biotalouden kehitys on maailmanlaajuisesti edennyt uuteen vaiheeseen, sanoo World BioEconomy Forumin perustaja toimitusjohtaja Jukka Kantola. – Nyt perustetaan uusia biojalostamohankkeita ja yritykset hyödyntävät biomassaa innovatiivisilla sovelluksilla. –Suomi on uusien tuotteiden kehitystyössä kärkipäässä maailmalla, mutta edellytykset on turvattava. Nyt on panostettava tuotteiden kaupallistamiseen ja niiden saamiseen markkinoille. Suomi on Kantolan mukaan biotalousstrategioiden toteuttamisessa edelläkävijä. – Esimerkiksi puupohjaisen tekstiilien kehitystyössä ollaan Suomessa pidemmällä kuin muualla Euroopassa tai Yhdysvalloissa. Myös ligniinin ja sen kehitystyöhön liittyvissä sovelluksissa kuten myös biopohjaisten akkumateriaalien tehtävässä kehittämisessä on suuri odotusarvo. Biotalouden kumppanuuksia Yhdysvaltoihin Laajan kokemuksen biotalouden kehitystyöstä omaava Kantola järjesti Washingtonissa tilaisuuden, jossa haettiin kansainvälisiä kumppanuuksia toimialalle. – Suomella ja m

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye