Väitös: Ruokajärjestelmien kestävyyttä tulisi edistää alueelliset erot tunnistaen
Ruoan tuotannon, kulutuksen ja koko ruokajärjestelmän kestävyyttä Suomessa tulisi vahvistaa alueelliset erot huomioiden. Susanna Kujalan tuore aluetieteen väitöskirja korostaakin tarvetta paikkaperustaiselle kehittämiselle, joka tunnistaa maakuntien ja muiden alueiden erilaiset lähtökohdat ja ominaisuudet.
![Susanna Kujala Vaasan yliopiston kampuksella](/data/images/public/69819791/70063150/7cca52a0-148f-4e2f-b90d-79eddd1afd23-w_720.jpg)
Susanna Kujalan väitöstutkimus tuo uutta tietoa ruokajärjestelmien kestävyyssiirtymän ja alueiden ominaisuuksien välisistä yhteyksistä. Sen avulla on helpompi ymmärtää kestävyyteen yhdistettyjen toimintojen kuten lähiruoan käytön ja luomutuotannon alueellisia eroja, mistä on hyötyä myös kestävyyden edistämisessä.
– Lähiruoan käyttö julkiskeittiöissä ja luomun osuus peltoalasta vaihtelevat selvästi alueittain. Näihin alueellisiin eroihin vaikuttavat laajasti maakuntien erilaiset ominaisuudet ja resurssit. Itse tuottajien ja kuluttajien lisäksi myös alueen taloudellinen ympäristö, poliittinen ympäristö ja luonnonympäristö vaikuttavat ruokajärjestelmän toimintaan ja sen muutokseen, sanoo 1. joulukuuta Vaasan yliopistossa väittelevä Susanna Kujala.
Kujalan mukaan alueiden ruokajärjestelmiin vaikuttavat lisäksi kansalliset ja ylikansalliset toimet, linjaukset ja päätökset.
– Myös muut järjestelmät vaikuttavat erilaisten taloudellisten ja muiden kytkösten kautta ruokajärjestelmiin. Esimerkiksi erilaisten bioenergiaratkaisujen yleistyminen tarjoaa mahdollisuuksia myös maatiloille.
Alueelliset erot näkyvät myös kestävyysmuutosten aluetaloudellisissa vaikutuksissa
Tulosten perusteella ruokajärjestelmien kestävyyssiirtymän vaikutus voi olla aluetalouksia monipuolistava ja aluetalouksien kasvua edistävä. Lisäksi alueelliset erot näkyvät myös kestävyyssiirtymän aluetaloudellisten vaikutusten laajuudessa. Esimerkiksi alueen elinkeinorakenne ja koko vaikuttavat siihen, kuinka voimakkaasti ja laajasti muutos vaikuttaa alueella.
– Ruokajärjestelmien kestävyyteen yhdistettyjen kulutus- tai tuotantotapojen muutosten vaikutukset kohdistuvat ruokaketjua laajemmin useille eri toimialoille ja toisaalta heijastuvat omaa aluetta laajemmin myös muille alueille. Tämä johtuu muun muassa toimialojen ja alueiden välisistä kytköksistä ja riippuvuuksista, selittää Kujala.
Ruokajärjestelmän kestävyysmuutos voi siis auttaa monipuolistamaan alueen tuotantorakennetta. Lähiruoan käytön lisääminen, laajempi koko toimintamallin uudistaminen tai mikä tahansa muutos ruokajärjestelmässä vaikuttaakin aluetalouteen suoran vaikutuksen lisäksi myös epäsuoraan erilaisten taloudellisten kytkösten kautta.
Kestävyyden edistämisessä tarvitaan yhteistyötä
Yksi oleellisimpia asioita ruokajärjestelmien kestävyyden edistämisessä on eri toimijoiden välinen yhteistyö ja samoihin tavoitteisiin pyrkiminen. Ruokajärjestelmän kestävyyden edistäminen edellyttää sekä ruokajärjestelmän että sen taustalla vaikuttavien eri toimijoiden toiminnan muuttamista. Ei siis riitä, että vain ruoan tuottajat ja jalostajat tekevät muutoksia kestävyyden saavuttamiseksi, vaan tarvitaan laajemman toimijajoukon panosta.
Susanna Kujala keskittyi artikkeliväitöskirjassaan tutkimaan lähiruoan käytön, luomutuotannon ja agroekologisen symbioosimallin kautta, miten alueiden erilaiset ominaisuudet ja resurssit vaikuttavat ruokajärjestelmien kestävyyssiirtymään ja miten ruokajärjestelmien kestävyyssiirtymä vaikuttaa aluetalouksiin. Väitöskirjassa hyödynnettiin systeemiajattelua sekä useita menetelmiä ja aineistoja, kuten kvalitatiivista vertailevaa analyysiä, yleisen tasapainon mallinnusta, kyselyitä, tilastoja sekä kirjallisuutta.
Väitöskirja
Kujala, Susanna (2023). Ruokajärjestelmän kestävyyssiirtymä ja alueet keskinäisriippuvuuden maailmassa. Acta Wasaensia 522. Väitöskirja, Vaasan yliopisto.
Väitöstilaisuus
HTM Susanna Kujalan väitöstutkimus “Ruokajärjestelmän kestävyyssiirtymä ja alueet keskinäisriippuvuuden maailmassa” tarkastetaan perjantaina 1.12.2023 klo 12 Vaasan yliopiston Nissi-auditoriossa.
Väitöstilaisuuden seuraaminen on mahdollista myös etäyhteyden kautta (Zoom, salasana: 799852)
Vastaväittäjänä tilaisuudessa toimii professori Teemu Makkonen (Itä-Suomen yliopisto, Karjalan tutkimuslaitos) ja kustoksena emeritaprofessori Seija Virkkala.
Lisätiedot
Susanna Kujala, puh. 050 415 1158, sähköposti susanna.kujala (@) helsinki.fi
Susanna Kujala on syntynyt Vaasassa. Hän kirjoitti ylioppilaaksi Laihian lukiosta vuonna 2003 ja valmistui hallintotieteiden maisteriksi aluetiede pääaineenaan Vaasan yliopistosta vuonna 2009. Hän on toteuttanut erilaisten toimintojen ja muutosten aluetaloudellisten vaikutusten arviointeja Helsingin yliopiston Ruralia-instituutissa vuodesta 2010 lähtien.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Riikka KalmiTiedeviestinnän asiantuntijaVaasan yliopisto / Viestintä, brändi ja markkinointi
Puh:0294498231riikka.kalmi@uwasa.fiKuvat
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Vaasan yliopisto
Vaasan yliopistolle useita tutkimusrahoituksia yli 2,2 miljoonan euron edestä8.7.2024 07:25:00 EEST | Tiedote
Vaasan yliopisto on saanut kesän alussa mittavan määrän rahoitusta useisiin eri hankkeisiin. Uusissa hankkeissa tutkitaan esimerkiksi mikroverkkoja, energian varastointia ja pakkausten uudelleenkäyttöä, kehitetään uutta biopolttoainetta, kvanttiteknologian opetusta ja konsepteja koulujen lautashävikin hallintaan sekä edistetään kasvihuonekaasujen vähentämistä pk-yrityksissä.
Vaasan yliopisto myöntää 12 kunniatohtorin arvoa – mukana tasavallan presidentti, ministeri ja merkittäviä kansainvälisiä yritysjohtajia25.6.2024 10:00:15 EEST | Tiedote
Vaasan yliopisto järjestää tohtoripromootion 19.–21. syyskuuta 2024. Yliopisto myöntää promootiossa kunniatohtorin arvon kahdelletoista henkilölle, jotka ovat tieteellisesti tai yhteiskunnallisesti ansioituneita. Kunniatohtorin arvo on korkein huomionosoitus, jonka yliopisto voi antaa.
Uusi hanke selvittää paikallisen energiajärjestelmän kehitysmahdollisuuksia Pohjanmaalla18.6.2024 08:08:07 EEST | Tiedote
Vaasan yliopiston ja Aktion Österbottenin uudessa hankkeessa selvitetään, miten Pohjanmaalla sijaitsevaa, alueellista energiajärjestelmää voidaan kehittää kohti hiilineutraalisuutta uudistuvat energiamuodot huomioiden. Hankkeen tulosten odotetaan tukevan ja vauhdittavan energiajärjestelmän suunnitelmallista ja aktiivista kehittämistä.
Rakennuselementit osaksi sisätilojen langatonta infrastruktuuria – Vaasan yliopiston professori Xiaoshu Lü sai Suomen Akatemialta merkittävän rahoituksen17.6.2024 10:17:30 EEST | Tiedote
Vaasan yliopiston energiatekniikan professori Xiaoshu Lü on saanut 300 000 euron rahoituksen monivuotiselle tutkimushankkeelle Suomen Akatemialta. Hankekonsortioon kuuluu Vaasan yliopiston lisäksi hanketta vetävä Aalto-yliopisto.
Vaasan yliopisto paransi merkittävästi tuloksiaan vaikuttavuutta mittaavassa maailmanlaajuisessa rankingissa12.6.2024 15:46:55 EEST | Tiedote
Vaasan yliopiston sijoitukset nousivat merkittävästi Times Higher Educationin (THE) Impact Rankingissa, joka julkaistiin 12. kesäkuuta. Rankingissa mitataan yliopistoja maailmanlaajuisesti sen mukaan, miten hyvin ne edistävät YK:n kestävän kehityksen tavoitteita. Tavoitteiden pyrkimyksenä on ratkaista useita maailmanlaajuisia haasteita, kuten poistaa köyhyyttä ja vähentää eriarvoisuutta sekä torjua ilmastonmuutosta ja vauhdittaa talouskasvua.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme