Hiilineutraalia maa- ja metsätaloutta voidaan edistää valuma-aluesuunnittelulla
Maankäytön ja vesienhallinnan suunnittelu valuma-aluetasolla on osoittautunut keskeiseksi tekijäksi etsittäessä kestäviä ratkaisuja ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen, vesien tummumiseen ja luonnon monimuotoisuuden ylläpitämiseen. SysteemiHiili-hankkeen tulokset vahvistavat tarvetta kokonaisvaltaiseen valuma-aluesuunnitteluun ja antavat maakunnille aikaisempaa paremmat valmiudet ilmastoystävällisen maankäytön edistämiseen.
”Hankkeen tulokset tarjoavat uutta tietoa vesien tummumisesta, maa- ja vesiekosysteemien hiilivirroista sekä maanomistajien suhtautumisesta ilmastotoimenpiteisiin. Tarjolla on myös uusia apuvälineitä kokonaisvaltaisiin valuma-aluetarkasteluihin”, kertoo hankkeen vetäjä Mika Marttunen Suomen ympäristökeskuksesta. Raportin ja toimintasuositusten linkit löytyvät tiedotteen lopusta.
Suomen vesistöt tummuvat – turvemaiden metsät avainasemassa
Tutkimuksen mukaan pintavedet ovat tummuneet viimeksi kuluneiden 30 vuoden aikana kaikkialla Suomessa pohjoisinta Lappia lukuun ottamatta. Tummumista aiheuttaa orgaanisen hiilen lisääntynyt kuormitus, joka on seurausta turvemaiden maankäytöstä, ilmastonmuutoksesta ja happaman laskeuman vähenemisestä. Tummuminen ilmenee veden ruskean värin voimistumisena. Huom. Kartta "Suomen pintavesien tummumiskehitys vuosina 1990–2020" löytyy alempana tiedotteen kuvista.
”Ilmastonmuutoksen myötä lämpötilan ja sadannan muutokset vaikuttavat turpeen hajoamisprosesseihin ja turvemailta tulevaan kuormitukseen. Jotta maankäytön aiheuttamaa lisätummumista voidaan hillitä, turvemaiden metsätaloudessa on siirryttävä avohakkuista ja intensiivisestä ojituksesta kohti jatkuvapeitteistä metsänkasvatusta, sekametsien suosimista ja valuma-alueen vedenpidätyskyvyn parantamista. Mitkään käytössä olevat metsätalouden vesiensuojelurakenteet eivät pidätä orgaanista hiiltä”, painottaa erikoistutkija Laura Härkönen Suomen ympäristökeskuksesta.
Tummumisella on haitallisia vaikutuksia vesiekosysteemin toiminnalle, vesistöjen virkistyskäytölle ja raakaveden ottamiselle. Lisäksi tummuminen lisää vesistöjen kasvihuonekaasupäästöjä.
Kartta-aineisto paljastaa maakuntien ilmastotyön mahdollisuudet
”Keinot ja mahdollisuudet hiilineutraaliuden saavuttamiseksi ovat maakunnissa hyvin erilaisia. Se pitäisi ottaa huomioon alueellisesti oikeudenmukaisessa vihreässä siirtymässä”, sanoo erikoistutkija Virpi Junttila Suomen ympäristökeskuksesta.
Hankkeessa tuotettiin maankäytön ilmastotyön tueksi kartta-aineisto, josta löytyy manner-Suomen 18 maakunnan maankäytöstä aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt ja -nielut. Aineistossa voi tarkastella haluttua valuma-aluetta ja vertailla eri maankäyttöluokkien hiilitaseita. Kartoista myös näkee, millä alueilla päästöt ja nielut todennäköisimmin sijaitsevat.
Valuma-aluesuunnittelun uutta lähestymistapaa testattiin Pohjois-Savossa
Hankkeessa kehitettiin valuma-aluesuunnitteluun kaksitasoinen lähestymistapa, jossa ensin paikannetaan prioriteettialueet, joilla vesistökuormitus ja maankäytön ilmastopäästöt ovat suurimmat ja joilla on eniten mahdollisuuksia tulvavesien pidättämiselle. Toisessa vaiheessa etsitään toteuttamiskelpoisia ratkaisuja yhteistyössä maanomistajien kanssa.
Paikkatietoaineistot ja hankkeessa laaditut maa- ja metsätalouden tietokortit tarjoavat hyvän lähtökohdan ja herätteen jatkokeskusteluille.
Lähestymistapaa kokeiltiin Kiurujoen valuma-alueella Pohjois-Savossa. ”Tarkastelujen kokonaisvaltaisuus ja havainnollisuus ovat saaneet kiitosta alueen toimijoilta”, toteaa TKI-asiamies Miika Kajanus Savoniasta.
Maanomistajat ovat valmiita ilmastotyöhön jos…
Hankkeessa selvitettiin kyselytutkimuksilla ja haastatteluilla maanomistajien asenteita ja suhtautumista ilmastotoimenpiteisiin. Vastausten perusteella maanviljelijät ja metsänomistajat ovat valmiita edistämään ilmastotoimia, kunhan korvaukset, taloudelliset kannustimet ja omaisuuden suoja ovat taattuja.
”Hienotkaan suunnittelumenetelmät eivät auta, jos maanomistajia ei saada kannustettua toteuttamaan ympäristön kannalta parempia käytäntöjä. Ilmastotoimien suunnittelussa tulisi suosia toimenpiteitä, joilla on taloudellisia hyötyjä ja myönteisiä paikallisia vaikutuksia esimerkiksi vesien tilaan”, sanoo professori Lasse Peltonen Itä-Suomen yliopistosta.
Hankkeen yli 30 toimintasuositusta evästykseksi kaikille toimijoille
Useat maankäyttösektorin toimenpiteet sekä hillitsevät vesien tummumista että edistävät ilmakehän hiilen sidontaa ja hiilivarastojen kasvua. Hanke suosittelee muun muassa jatkuvapeitteiseen metsänkasvatukseen siirtymistä, monimuotoisuuden ja suojelualueiden lisäämistä ja sekametsien suosimista. Turvetuotantoalueiden suositeltavia jatkokäyttömuotoja ovat etenkin ennallistaminen suoksi, kosteikkojen rakentaminen ja kuivemmilla alueilla metsitys.
Suositukset koskevat kaikkia maa- ja metsätalouden toimijoita: ministeriöitä, maakuntien liittoja, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksia, neuvontajärjestöjä, suunnitteluorganisaatioita, tutkimuslaitoksia ja maanomistajia. Esimerkiksi ministeriöillä on tärkeä rooli kestävien tuki- ja kannustejärjestelmien edistäjinä ja neuvontajärjestöillä tiedon välittäjinä. Aihepiiriin liittyy myös merkittävää suunnittelijoiden ja neuvontajärjestöjen koulutustarvetta.
SysteemiHiili-hanke (2021–2023)
”Ilmastonmuutoksen hillintään ja sopeutumiseen liittyvän tiedon hajanaisuus ja synteesien puute ovat vaikeuttaneet tutkimustulosten kokonaisvaltaista hyödyntämistä maankäyttösektorilla. Hankkeessa kootun tiedon ja apuvälineiden avulla on nyt paremmat mahdollisuudet kestävän maankäytön edistämiseen”, sanoo hankkeen vetäjä, ryhmäpäällikkö Mika Marttunen Suomen ympäristökeskuksesta.
SysteemiHiili-hanke toteutettiin vuosina 2021–2023 Suomen ympäristökeskuksen, Luonnonvarakeskuksen, ammattikorkeakoulu Savonian ja Itä-Suomen yliopiston yhteistyönä
Hanketta rahoitti maa- ja metsätalousministeriön Hiilestä kiinni -ilmastotoimenpideohjelma. Toimenpiteillä pyritään vähentämään maa- ja metsätalouden ja muun maankäytön kasvihuonekaasupäästöjä ja vahvistamaan hiilinieluja ja varastoja.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Projektipäällikkö Mika Marttunen (ei tavoitettavissa loppuseminaarin aikana 28.11. klo 12.-15.30), Suomen ympäristökeskus (Syke), p. 0295 251 411, etunimi.sukunimi@syke.fi
Maankäytön hiilitasetarkastelut:
Erikoistutkija Virpi Junttila, Suomen ympäristökeskus (Syke), p. 0295 251 098, etunimi.sukunimi@syke.fi
Vesien tummuminen:
Erikoistutkija Laura Härkönen, Suomen ympäristökeskus (Syke), p. 0295 251 009, etunimi.sukunimi@syke.fi
Pohjois-Savon tarkastelut:
TKI-asiamies Miika Kajanus, Savonia, p. 044 785 6812, etunimi.sukunimi@savonia.fi
Maanomistajien näkemykset:
Professori Lasse Peltonen, Itä-Suomen yliopisto, p. 050 4667 204, etunimi.sukunimi@uef.fi
Turvetuotantoalueiden jatkokäyttö:
Erikoistutkija Aleksi Räsänen, Luonnonvarakeskus, p. 0295 322 644, etunimi.sukunimi@luke.fi
Mediapalvelu Suomen ympäristökeskuksessa
Suomen ympäristökeskuksen mediapalvelu välittää tietoa ympäristökeskuksessa tehtävästä tutkimuksesta, auttaa toimittajia löytämään asiantuntijoita haastateltaviksi ja tarjoaa valokuvia median käyttöön.
Yhteydenottoihin vastaavat viestintäasiantuntijat. Palvelemme arkisin klo 9-16.
Kuvat
Linkit
- Raportti: Valuma-aluesuunnittelulla kohti hiilineutraalia maankäyttöä – SysteemiHiili-hankkeen tulokset. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 35/2023
- Toimintasuositukset: Valuma-aluesuunnittelulla kohti hiilineutraalia maankäyttöä
- Tietokortit kestävän maa- ja metsätalouden toimenpiteistä vesien suojelemiseksi (vesi.fi)
- Hankesivu: Ilmastotoimenpiteiden kokonaisvaltainen arviointi valuma-alueilla - Systeemianalyysillä kohti hiilineutraalia maankäyttöä (SysteemiHiili)(syke.fi)
Suomen ympäristökeskus – Teemme tiedolla toivoa.
Suomen ympäristökeskus
Latokartanonkaari 11
00790 Helsinki
0295 251 000
https://www.syke.fi/fi-FI
On aika siirtyä yksittäisten ympäristöongelmien ratkaisemisesta koko yhteiskunnan läpileikkaavaan kestävyysmurrokseen. Suomen ympäristökeskus (Syke) vaikuttaa tutkimuksella, tiedolla ja palveluilla kestävän yhteiskunnan rakentamiseen. Suomen ympäristökeskus on valtion tutkimuslaitos, jossa työskentelee noin 700 asiantuntijaa ja tutkijaa Helsingissä, Oulussa, Jyväskylässä ja Joensuussa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen ympäristökeskus
Results released: The fuel tanks of coastal defence ship Ilmarinen can be emptied in a controlled way5.11.2024 08:55:00 EET | Press release
The investigation of the wreck of coastal defence ship Ilmarinen continued in the northern Baltic Sea in the Finnish Exclusive Economic Zone from 12 to 19 August 2024. The objective of the expedition made to the Ilmarinen shipwreck was to determine whether authorities could extract the oil from the wreck and how. The expedition was carried out in cooperation between authorities, including the Finnish Environment Institute (Syke), the Finnish Navy, and Border Guard.
Undersökningsresultaten blev klara: Pansarfartyget Ilmarinens bränsletankar kan tömmas kontrollerat5.11.2024 08:55:00 EET | Pressmeddelande
Undersökningarna av pansarfartyget Ilmarinens vrak fortsatte i Finlands ekonomiska zon i Östersjön 12–19.8.2024. Syftet med forskningsresan var att utreda om pansarfartyget Ilmarinens vrak lämpar sig för sanering med myndighetsåtgärder och hur det kan tömmas på olja. Forskningsresan genomfördes som ett myndighetssamarbete mellan Finlands miljöcentral (Syke), Marinen och Gränsbevakningsväsendet.
Tutkimustulokset valmistuivat: Panssarilaiva Ilmarisen polttoainesäiliöt voidaan tyhjentää hallitusti5.11.2024 08:55:00 EET | Tiedote
Panssarilaiva Ilmarisen hylyn tutkimuksia jatkettiin Pohjoisella Itämerellä Suomen talousvyöhykkeellä 12.-19.8.2024. Tutkimusmatkan tavoitteena oli selvittää, soveltuuko panssarilaiva Ilmarisen hylky viranomaistoimin saneerattavaksi ja miten se voitaisiin tyhjentää öljystä. Tutkimusmatka toteutettiin viranomaisyhteistyönä, jossa olivat mukana Suomen ympäristökeskus (Syke), Merivoimat ja Rajavartiolaitos.
Viikkokatsaus 4.–8.11.20244.11.2024 14:15:55 EET | Tiedote
Hei! Tässä tiedoksesi meillä Suomen ympäristökeskuksessa tällä viikolla ilmestyviä tiedotteita, uutisia, kampanjoita, blogeja ja uutiskirjeitä. Mukana myös tulevia tapahtumia ja webinaareja. Jakelemme viikkokatsauksen maanantaisin STT:n kautta. Koosteet löytyvät myös STT-uutishuoneesta, josta voit tilata kaikki Suomen ympäristökeskuksen tiedotteet.
Kadonneita kalastusvälineitä kerätään merestä4.11.2024 09:16:07 EET | Tiedote
Viime kesänä Rauman ja Uudenkaupungin edustalta kerättiin kadonneita kalanpyydyksiä haraamalla. Verkkoja saatiin yli 4 kilometriä. Niiden lisäksi saatiin kalastuksessa käytettyjä painoja, naruja, ankkureita, siimaa, koukkuja ja verkkopuikkareita. Re:Fish-hankkeessa kartoitetaan edelleen alueita, joilta kadonneita pyydyksiä voisi löytyä. Kiinnostuneet ovat tervetulleita 13.11. klo 13–15.30 Helsingissä pidettävään työpajaan pohtimaan keinoja kalastusperäisen roskan vähentämiseen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme