SAK, AKAVA ja STTK: Muutokset työtaisteluoikeuteen horjuttavat työmarkkinoiden tasapainoa entisestään
5.12.2023 10:03:33 EET | STTK ry. | Tiedote

Palkansaajakeskusjärjestöt SAK, Akava ja STTK ovat antaneet yhteisen lausunnon, joka koskee työrauhalainsäädännön uudistusta. Lausunnossa toistuu aiempi näkemys siitä, että valmistelu on puutteellista, eikä kyse ole huolellisesta kolmikantaisesta valmistelusta.
- Esitettävä lainsäädäntö on tehty horjuttamaan työmarkkinoiden tasapainoa ja lisäämään työnantajien yksipuolista sanelua. Esitys ei paranna työrauhaa, eivätkä järjestöt hyväksy muutoksia.
Työtaisteluoikeus on perustuslain ja ihmisoikeussopimusten takaama perus- ja ihmisoikeus, jonka rajoittamiselle on tiukat kriteerit. Aitoa tarvetta rajoituksille ei järjestöjen mielestä ole – eikä siten perusoikeusrajoituksilta edellytettäviä välttämättömiä syitäkään.
Hallitus ja työnantaja kyseenalaistavat esimerkiksi Kansainvälisen työjärjestö ILOn sopimusten sitovuuden ja väittävät, että esitetyt muutokset eivät puutu työtaisteluoikeuden keskeiseen sisältöön.
- Poliittisen työtaisteluoikeuden rajoittaminen rajoittaa samalla työntekijöiden sanan- ja mielipiteenvapautta. Näin puututaan perusoikeuksiin. Tukityötaistelujen rajoittaminen puolestaan vaikuttaa työtaistelun vaikuttavuuteen ja sen myötä pääriidan työntekijäpuolen oikeuteen vaikuttaa työehtoihinsa, järjestöt korostavat.
Ilmoitusvelvollisuuden ulottaminen poliittisiin ja tukityötaisteluihin hidastaa niiden järjestämistä ja voi pidentää työriidan ratkaisua. Poliittisten työnseisausten rajoittaminen 24 tuntiin johtaa siihen, että lievempiä keinoja ei kannata käyttää, jos siten menettää oikeutensa jatkossa osoittaa mieltä työ- ja sosiaalilainsäädännön heikennyksiä vastaan.
Työtaisteluiden seuraamusten osalta lakimuutokset rikkovat voimassa olevan, työehtosopimuslaissa säädetyn järjestelmän kokonaisuuden ja lisäävät epätasapainoa työmarkkinaosapuolten välillä. Esimerkiksi hyvityssakkoja korotetaan roimasti, mutta työnantajien työehtosopimuksen rikkomista koskevia seuraamuksia ei koroteta. Yksittäisen työntekijän saattaminen vastuuseen työrauhavelvollisuuden vastaisesta työtaistelusta on järjestöjen mielestä täysin kohtuutonta.
- Vastuun mahdollisista työrauhavelvollisuuden vastaisista toimista on jatkossakin kohdistuttava vain järjestöihin, SAK, Akava ja STTK edellyttävät.
Myös lakiesityksen vaikutukset on järjestöjen mukaan arvioitu puutteellisesti.
SAK, AKAVA ja STTK korostavat, että lakko-oikeutta rajoittamalla työrauha ei edisty.
- Muissa Pohjoismaissa työmarkkinajärjestelmän perusrakenteesta vallitsee yhteinen näkemys, jota tuetaan lainsäädännöllä ja instituutioiden yhteistyöllä. Työmarkkinoiden sääntely pyrkii tasapainoon ja pitkäjänteisyyteen. Yritysten ja työntekijöiden näkökulmasta polarisoitunut ja poliittisten suhdanteiden mukaan toimiva työmarkkina luo epävarmuutta. Puuttumalla työntekijöiden asemaan ja oikeuksiin Suomessa näin rajusti tiedossa on enemmän turbulenssia kuin työrauhaa.
Lisätietoja:
Rami Lindström, työmarkkinapäällikkö, SAK, puhelin 045 670 9550
Hannele Fremer, johtava asiantuntija, Akava, puhelin 050 526 3340
Minna Ahtiainen, johtaja, STTK, puhelin 050 3877030
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Minna Ahtiainenjohtaja, edunvalvonta
Puh:050 387 7030minna.ahtiainen@sttk.fiTietoja julkaisijasta
STTK on poliittisesti sitoutumaton ja moniarvoinen koulutettujen ammattilaisten keskusjärjestö, johon kuuluu 13 jäsenliittoa ja noin puoli miljoonaa jäsentä.
Olemme työssämme vastuullisia, oikeudenmukaisia ja rohkeita. Visiomme on hyvinvoiva ja menestyvä työntekijä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta STTK ry.
STTK: Keski- ja pienipalkkaisten ostovoimaa tuettava keventämällä palkkaverotusta17.3.2026 06:00:00 EET | Tiedote
Keskipalkkaisten ostovoima on edelleen heikko, vaikka reaalipalkat kasvavat tänä vuonna. STTK:n tuoreiden laskelmien mukaan keski- ja pienipalkkaisten palkkaverotusta on kevennettävä maltillisesti, jotta kotimainen kysyntä ja talouskasvu saadaan vauhtiin.
Ennusteet kävivät toteen: nuorten epävarmuus työelämään siirtymisessä jyrkässä kasvussa11.3.2026 13:00:00 EET | Tiedote
Tänään julkaistu Nuorisobarometri vahvistaa nuorisojärjestöjen pitkään esittämät huolenaiheet: nuorten kokema epävarmuus ja turvattomuus ovat lisääntyneet voimakkaasti. 70 prosenttia nuorista kokee paineita työelämään siirtymisestä, ja yli puolet pelkää jäävänsä ilman koulutuspaikkaa. Kehityksen suunta on hälyttävä.
STTK kansainvälisen naistenpäivän aattona: Nollatoleranssi seksuaaliselle häirinnälle työelämässä, uhrille parempi oikeusturva6.3.2026 06:00:00 EET | Tiedote
Seksuaalinen häirintä ei ole kadonnut työelämästä. Kenen vastuulla häirintävapaa työelämä lopulta on? STTK järjestää tänään 6.3. ennakkoon perinteisen naisten päivän keskustelutilaisuuden, jossa pureudutaan työelämässä tapahtuvaan seksuaaliseen häirintään ilmiönä ja keinoihin sen kitkemiseksi.
STTK: Palkansaaja ansaitsee toimitusjohtajan päiväpalkan 42 työpäivässä3.3.2026 06:30:00 EET | Tiedote
Pörssiyhtiöiden toimitusjohtajien ja palkansaajien palkkakehitys kulkee eri tahtiin. STTK:n tuore laskelma kertoo, että palkansaajalta kuluu keskimäärin 42 työpäivää ansaitakseen saman verran kuin toimitusjohtaja ansaitsee yhdessä päivässä.
STTK: YT-asiamiehen toimiston lakkauttaminen ei tuo säästöjä2.3.2026 13:49:24 EET | Tiedote
Yhteistoiminta-asiamiehen toimiston lakkauttamista koskeva mietintö lähtee tänään lausunnolle. Lakiesitys liittyy hallituksen puoliväliriihessä päättämiin valtionhallinnon 130 miljoonan euron lisäsäästöihin. Palkansaajakeskusjärjestöt SAK, Akava ja STTK jättivät lakiesityksestä yhteisen eriävän mielipiteen. ─ Toimiston lakkauttamisella ei oikeasti saavuteta säästöjä, koska yhteistoimintaan liittyvät valvontatehtävät todennäköisesti siirtyvät vain toisiin virastoihin: yhteistoiminta-asiat Lupa- ja valvontavirastolle ja henkilöstörahastoasiat Patentti- ja rekisterihallitukselle, STTK:n johtaja Minna Ahtiainen sanoo. ─ Kustannusarvioissa on epävarmuutta erityisesti siirtymävaiheeseen liittyvien kustannusten osalta, kuten henkilöstön määrän, perehdytykseen ja tietojärjestelmiin liittyen. Lisäksi henkilöstörahastojen valvonnan osalta lisääntyvät kustannukset siirretään työntekijöiden henkilöstörahastojen maksettavaksi. Yhteistoiminta-asiamies on työ- ja elinkeinoministeriön yhteydessä toimi
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme