Varman ja Spring Housen IPS-pilotti loppusuoralla: tulokset kannustavat jatkamaan toimintamallin käyttöä kuntoutuksessa

Perinteisessä ammatillisen kuntoutuksen mallissa kuntoutujaa valmennetaan, hän harjoittelee työntekoa ja vasta tämän jälkeen haetaan varsinaisia töitä. IPS-työssävalmennuksessa asetelma on käänteinen.

– IPS-valmennuksessa kuntoutujan oma halu päästä työelämään ratkaisee ja töiden aloittaminen on tavoitteena heti valmennuksen alussa. Työtä haetaan työssävalmentajan avulla avoimilta markkinoilta, ja valmentajan tuki kuntoutumiseen jatkuu työsuhteen aikana, palvelupäällikkö Anne Korhonen kuvaa.

Työssävalmentajan vahva tuki avainasemassa onnistuneessa kuntoutuksessa

Pilotissa mukana olevista on marraskuuhun 2023 mennessä työllistynyt palkkatyösuhteeseen 64 prosenttia, mikä on vertailuryhmää (38 prosenttia) selkeästi paremmin. Myös pilotissa toteutuneet työllistymiset ovat olleet laadukkaita: yli 70 prosentilla työllistyneistä työsuhde on vakituinen tai vähintään kuuden kuukauden mittainen.

– IPS-valmennuksessa keskitytään tukemaan asiakkaan lisäksi tarvittaessa työnantajaa ja koko työyhteisöä. Pilotissa työllistyneet asiakkaat ovat aidosti kiinnittyneet työhön avoimille työmarkkinoille. Työssävalmentajan tuki kuntoutujan ja työnantajan tarpeiden mukaan on ollut avainasemassa onnistuneissa työllistymisissä, kertoo Spring Housen kuntoutuspäällikkö ja IPS-työssävalmentaja Piia Kratsch.

IPS-kuntoutujat työllistyneet moniin eri ammatteihin

IPS-pilottiin osallistuneiden kuntoutujien keski-ikä on 41 vuotta. Valtaosalla on yli 10 vuoden työhistoria. Terveydentilan rajoitteet liittyvät muun muassa masennukseen, kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön ja skitsofreniaan. Myös monisairastavuus on yleistä. Pilottiin osallistuneista 43 prosentilla oli taustallaan kuntoutustuki eli määräaikainen työkyvyttömyyseläke.

– IPS-toimintamallin avulla vakavaankin mielenterveyden häiriöön sairastuneita on työllistynyt avoimille työmarkkinoille, Anne Korhonen painottaa.

IPS-pilottimme aikana on työllistytty yli 20 erilaiseen työtehtävään tai ammattiin, kuten ravintolatyöntekijän, isännöitsijän, osastosihteerin, kokoonpanijan ja tutkijan töihin.

– Tavoite aidosta palkkatyöstä vaatii kuntoutujaa tukevalta työssävalmentajalta rohkeaa ja systemaattista tapaa kontaktoida yrityksiä sekä kykyä rakentaa ja ylläpitää laajempia suhteita yrityksiin kuin mihin perinteisesti työvalmentajan työssä on totuttu. Palkallisen työsuhteen solmimisen ehdotusta ei kainostella, vaan se otetaan heti alkuvaiheessa puheeksi, Piia Kratsch kertoo.

Tutkimus IPS-pilotin vaikuttavuudesta tulossa toukokuussa

IPS-malli on saanut positiivista palautetta sekä kuntoutujilta että työnantajilta, jotka ovat kokeneet saaneensa tarpeellista tukea ja ohjausta työllistymisprosessissa.

– Hyvät tulokset pilotissa puoltavat IPS-valmennuksen jatkamista yhtenä Varman ammatillisen kuntoutuksen palveluna. Parhaillaan haemmekin kuntoutuksen palveluntuottajia IPS-palvelun tarjoajiksi vuodesta 2024 alkaen, Anne Korhonen kertoo.

IPS-valmennuksen paremmat työllistymisen tulokset perinteiseen kuntoutukseen verrattuna ovat linjassa kansainvälisten tutkimusten kanssa. Myös useista valtakunnallisista IPS-hankkeista on kerrottu hyvistä tuloksista ja siitä, että IPS-mallin käyttö on tullut jäädäkseen. Nykyisen hallituksen hallitusohjelmaan on kirjattu, että IPS-toimintamallin käyttöönotto laajentuu.

Varman ja Spring Housen pilottiin liittyvä tutkimus valmistuu keväällä 2024. Arvioimme tutkimuksessa IPS-mallin vaikutuksia työllistymisen lisäksi kuntoutujien työ- ja toimintakykyyn ja elämänlaatuun sekä palvelun kustannusvaikutuksia. Julkaisemme tutkimustulokset toukokuussa.

Lisätietoja:

Anne Korhonen, palvelupäällikkö, puh. 010 244 6948, anne.korhonen(at)varma.fi

Piia Kratsch, kehittämispäällikkö, IPS-työssävalmentaja, puh. 043 826 9602, piia.kratsch(at)springhouse.fi