KHO:n presidentti: Vallanjaon perusteiden kyseenalaistaminen rapauttaa luottamusta oikeusvaltioon

Vallanjaosta ja oikeusvaltion puolustamisesta puhunut Kuusiniemi toi esiin huolensa viimeaikaisista ilmiöistä ja varsinkin niihin liittyvästä poliittisesta keskustelusta viitaten muun ohella poliitikkojen julkisiin kommentteihin rajaturvallisuuden varmistamisesta ja yleiseen keskusteluun korkeimman hallinto-oikeuden karhunmetsästystä koskevista päätöksistä.

”Vallan kolmijaon perusperiaatteiden kyseenalaistaminen on omiaan rapauttamaan oikeusvaltioon kohdistuvaa luottamusta. Oikeusvaltio rakentuu sen varaan, että vallankäyttö on kontrolloitua ja eri valtioelinten erilaiset tehtävät ja vastuut mahdollistavat vallankäytön tasapainon valvonnan. Pidän äärimmäisen huolestuttavana sitä, että poliittiset toimijat kyseenalaistavat harkitsemattomin perustein tämän herkän oikeusvaltiollisen tasapainon”, painottaa presidentti Kuusiniemi.

Kuusiniemi nostaa esimerkiksi julkisuudessa esitetyn vaatimuksen valtioneuvoston päätösten lainmukaisuutta ennalta valvovan apulaisoikeuskanslerin irtisanomisesta. ”Pidän vaatimusta siitä, että olisi irtisanottava laillisuusvalvoja, jonka kanta ei miellytä oletettua kansalaismielipidettä tai poliittisia päätöksentekijöitä, joiden toimintaa hänen tulee valvoa, äärimmäisen vaarallisena. Tuomioistuinten kannalta poliitikkojen oikeuskansleri-instituutioon kohdistama paine herättää erityistä huolta. Valtioneuvoston oikeuskanslerin tehtäviin kuuluu myös tuomioistuinten yleisen toiminnan valvonta. Jos oikeuskansleri ei säilyttäisi itsenäisyyttään ja integriteettiään, vaan alistuisi poliittisten päättäjien toiveille, tämä saattaisi heijastua myös tuomioistuimiin.”

Toisena esimerkkinä Kuusiniemi tuo esille korkeimman hallinto-oikeuden lokakuussa antamat ja paljon julkista keskustelua poliittisten päättäjien keskuudessa herättäneet päätökset karhunmetsästyksen poikkeuslupien hylkäämisestä (KHO 2023:99 ja KHO 2023:100).

”Päätösten lopputuloksesta ja perustelujen vakuuttavuudesta voidaan olla eri mieltä, mutta tuomioistuimen motiivien kyseenalaistaminen, tuomareiden leimaaminen ja integriteetin kyseenalaistaminen eivät kuulu eri valtiomahtien edustajien väliseen keskusteluun. Oikeusvaltiossa hallinnollinen päätöksenteko on riippumattomien tuomioistuinten oikeudellisen kontrollin alaista. Millekään hallintoviranomaiselle ei voida antaa sellaista valtaa, että sen lupapäätöksiä ei voitaisi kumota tuomioistuimessa. Julkisuudessa tällaista on kuitenkin vaadittu.”

Suomalaisissa tuomioistuimissa vallitsee vahva lainsäätäjän kunnioittamisen perinne. Siihen sisältyy paitsi lain kirjaimen myös lain tarkoituksen kunnioittaminen. Lainsäädäntöä voidaan muuttaa, mutta rajoituksena ovat tuolloinkin esimerkiksi EU-oikeudesta, perustuslaista ja vähemmistöjen suojasta kumpuavat rajoitteet.

”Oikeusvaltio ei ole enemmistön diktatuuri. Toivon, että ainakin eri valtioelinten edustajat välttäisivät oikeusvaltiollisten toimijoiden ja rakenteiden kyseenalaistamista. Luottamuksen horjuttaminen ja epäluulon kylväminen erityisesti epävakaassa maailmantilanteessa ei palvele Suomen etua.”