Audiomedia Oy

Kontion Mika Rytky: Rakentamisessa jäänyt vanha vaihde päälle – rakennusalan siirryttävä vähähiiliseen rakentamiseen

Jaa
Mika Rytky
Mika Rytky

Paljon päästöjä aiheuttavan rakennusalan ilmastotavoitteiden saavuttaminen vaatii Kontiotuote Oy:n toimitusjohtajan Mika Rytkyn mielestä vähähiilisyyteen ohjaavaa lainsäädäntöä. – Kun säädöksillä asetetaan raja-arvot rakentamisen hiilijalan- ja kädenjäljelle, se pakottaa rakennusalankin osallistumaan ilmastotalkoisiin ja siirtymään vähähiiliseen rakentamiseen.

–Samalla tavoin kuin yhteiskunta edisti toimillaan sähköautojen ja tuulivoiman käyttöä, tulee edistää vähähiilisen rakentamisen markkinaa. Tarvitaan keppiä ja porkkanaa, jolla herätetään rakennusalaa ja kuluttajia. Rakentamisessa ei pidä jäädä menneeseen kiinni, vaan tehtävä tulevaisuutta meneillään olevien megatrendin valossa.

Ekologisten arvojen kasvu kuluttajien keskuudessa ei Rytkyn mukaan yksin riitä puurakentamisen läpimurtoon. –Siihen tarvitaan puurakentamisen kilpailukykyä, valmista teknologiaa ja ohjaavaa lainsäädäntöä. Vaikka ilmastotavoitteista puhutaan paljon, kuluttajat eivät ole tutkimusten mukaan valmiita maksamaan hiilineutraalisuudesta.

–Myönteisen käyttäjäkokemuksen ansiosta hirsirakentamiselle on syntynyt hyvä brändi. Sitä meidän tulee vaalia rakentamalla hyvillä rakentamisen käytännöillä vastuullisesti ja laadukkaasti. Hirsitalon tulee kestää ainakin sata vuotta, minkä jälkeenkin se on vielä kierrätettävissä.

Puurakentamisessa osaamisvajetta

Rytkyn mukaan lainsäädännöllä asetettava vähähiilisen rakentamisen raja-arvot pakottavat rakennusliikkeetkin ottamaan puurakentamisen vakavasti. – Vähähiilisen puurakentamisen osaamista on suomalaisilla rakennusliikkeillä liian vähän. Osaamisvaje näkyy passiivisena asenteena sen kehittämisessä.

–Meillä on puurakentamisen osaajia ja osaamista toistaiseksi liian vähän. Esimerkiksi puukerrostalon rakennesuunnittelu luokitellaan poikkeuksellisen vaativaksi tai vaativaksi, mutta vastaavan betonikerrostalon saa suunnitella pienemmillä pätevyyksillä.

Osaamista ja erityisesti hankintamenettelyn hallintaa tarvitaan Rytkyn mukaan myös kuntiin, joissa tehdään julkisen rakentamisen päätöksiä. – Kun monet kunnat ovat asettaneet tavoitteeksi vähähiilisyyden, sen tulisi ohjata kaavaratkaisuja ja olla hankintamenettelyn ja kilpailutuksen lähtökohtana. Jos näissä ei mainita rakentamisen vähähiilisyyttä, tehdään kuten ennenkin.

–Julkisen rakentaminen on merkittävässä roolissa puurakentamisen kasvun edistämisessä. Meillä on jo nyt hienoja esimerkkejä puurakenteisista kouluista ja päiväkodeista, jotka ovat hyvän akustiikan ja sisäilman ansiosta saaneet käyttäjiltä hyvää palautetta, muistuttaa Rytky.

Kun yksiaineinen hirsi ei salli rakentamisessa huonoa laatua, puurakennus vaatii Rytkyn mukaan arkkitehtuurilta, suunnittelulta ja rakentamiselta huolellisuutta ja tarkkuuta. – Hirsirakennukseen ei voi piilottaa rakennusvirheitä, siksi olemme panostaneet laatuun ja detaljiikan ohjeistukseen, mikä on avoin kaikille puurakentamiselle. Painumaton hirsi on muuttanut rakentamisen liiketoimintaa, se voidaan yhdistää helposti muihin materiaaleihin kuten teräkseen ja betoniin.

Puurakentamisella suuria vientimahdollisuuksia

Rytky näkee puurakentamisessa suuria vientimahdollisuuksia. – Puurakentamisen vientituotteita tulee voida kehittää kotimarkkinoilla ilman ylimääräisiä hintoja nostavia riskikertoimia, mitä muilla materiaaleilla ei ole. Suomessa tulisi esimerkiksi purkaa palonsuojakäsittelyn ja sprinklauksen päällekkäinen vaatimus.

–Puurakentamisella on suuri taloudellinen merkitys. Tukkipuu työstettynä rakentamiseen soveltuvaksi hirreksi kuusinkertaistaa sen arvon. Jos pystymme sahateollisuuden jalostusarvoa nostamaan puurakentamisen kasvattamisella, sillä on suuri merkitys kansantalouteen. Euroopan havumetsävyöhyke on vihreä kultakaivos, minkä päällä me eletään, muistuttaa Rytky.

Kontio on vienyt puurakentamisen tuotteita 30 eri maahan. Puu sopii Rytkyn mukaan myös moderniin kaupunkirakentamiseen. - Esimerkiksi Amsterdamissa rakennamme koulua keskellä kaupunkia ja New Yorkissa lisärakennusta pilvenpiirtäjän katolle. Keski-Euroopassa on valtaisa kiinnostus puukouluja kohtaan.

–Pudasjärvellä olemme konseptoineet 4-kerroksisen puukerrostalon kaupungin vuokrataloiksi ARA - hintaan ja saaneet kohtuuhintaisella rakentamisella laadukasta asumista. Kun pidämme laadusta kiinni, puurakentamisen markkinaa kotimaassa ja viennissä riittää jokaiselle.

Markku Laukkanen
markku.laukkanen@audiomedia.fi

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Mika Rytky
mika.rytky@kontio.fi

Kuvat

Mika Rytky
Mika Rytky
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Marjatta ja Eino Kollin Säätiön rahoittama ”Puussa on tulevaisuus” –viestintähanke julkaisee ajankohtaisia metsätaloutta ja sen parissa tehtävää tutkimustyötä koskevia artikkeleita. Säätiö tukee erityisesti maa- ja metsätalouteen sekä rakentamiseen liittyvää tutkimus- ja kehitystyötä painottaen erityisesti toimintaa, jolla on elinympäristömme kannalta positiivinen vaikutus pitkällä tähtäimellä. Säätiön toiminnan keskeisiin teemoihin perustuvat artikkelit ovat vapaasti hyödynnettävissä joko lähdemateriaalina tai julkaistavissa sellaisenaan. Artikkelit julkaistaan myös   www.puussaontulevaisuus.fi ja https://www.kollinsaatio.fi/saatio/ajankohtaista sivustoilla.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Audiomedia Oy

Stora Enson Tuomas Hallenberg: Maaperäpäästöt ja puustonielut erotettava ilmastokeskustelussa12.6.2025 08:51:22 EEST | Artikkeli

Kannattaako ilmastotavoitteita sitoa metsiin Stora Enson metsädivisioonan ja yhtiön Suomen maajohtaja Tuomas Hallenbergin mukaan erityisesti LULUCF-asetuksen myötä EU:n ilmasto- ja metsätavoitteet ovat tuoneet lisää painetta metsänielujen rooliin. –On muistettava, että metsien puusto on edelleen positiivinen nielu. Maaperäpäästöt ja puustonielut tulisi erottaa keskustelussa. Nyt ilmastotavoitteiden uhkaksi koetaan maaperän päästöt, joiden mittauksia tehdään jäsenmaissa eri menetelmin. Kun eri jäsenmaissa maaperän päästöjä mitataan eri tavoin, mittaustulokset eivät Hallenbergin mukaan ole täysin yhdenvertaisia. – Metsien maaperä on herkkä luonnon vaihteluille, kuten metsätuhoille ja metsäpaloille. Esimerkiksi Saksan metsien kyky täyttää nielutavoitteita on romahtanut kirjanpainajatuhojen myötä. Metsäpalot ja talven pituus vaikuttavat myös maaperän päästöihin. –Kun metsät ja maaperä ovat ulkoisille tekijöille näin herkkiä, kannattaako vahvoja ilmastotavoitteita sitoa nykyisellä painotuks

Jaalan tapahtuma-areena on näyttö talkootyön ja maaseudun elinvoimasta4.6.2025 13:14:37 EEST | Artikkeli

Yli 500 paikan puurakenteinen tapahtuma-areena Jaalassa on valmis käyttöön. Areena tulee kesän aikana tarjoamaan yli 50 tapahtumaa kesäteatterista ja konserteista yhteislaulutilaisuuteen. –Tapahtumiin on myyty lippuja jo yli 50 prosenttia. Esimerkiksi Diandran ensimmäinen konsertti myytiin nopeasti täyteen ja toinen konsertti täytyy kovaa vauhtia. Ohjelmiston monipuolinen kokonaisuus on iso kulttuuriteko, sanoo Areena hankkeen puuhamies Jaalan Lions Clubin presidentti Petri Ryynänen. Kesäteatterin näyttämölle tulee muun muassa Pia Kleimolan ohjaama musiikkinäytelmä Taisto Tammesta, jonka elämän juuret tulevat lähelle, Voikkaalle sekä Kulkukoirat musiikkinäytelmä Reijo Taipaleesta, Kari Tapiosta ja Topi Sorsakoskesta. –Kouvolan ja Lahden läheisyys sekä Jaalan alueen yli 3000 kesäasuntoa muodostavat suuren potentiaalisen käyttäjäyleisön. Viikonloppuisin täällä on käynyt ihmisiä kaukaakin katsomassa, miltä Areena näyttää ja valmistuuko se ajoissa.Hankkeen vetäjä Petri RyynänenAreena lisää

Lahteen uuden ajan elämysten kauppahalli27.5.2025 12:17:40 EEST | Artikkeli

Kauppahalli uudistaa perinteitä ja liiketoimintaa Lahden perinteinen kauppahalli on uudistettu. Hallin tulevasta liiketoiminnasta vastaava Heinolan Heilan yrittäjä Titta Matsar luonnehtii hallia uuden ajan kauppahalliksi. –Olemme uudistaneet yli satavuotiaan kauppahallin ilmeen, mutta myös sen liiketoiminnan. Kuluttaja löytää hallista lähes sadan lähituottajan tuotteita, ravintolan ja ennen muuta elämyksiä. –Uudistettu halli kunnioittaa fiksulla tavalla perinteitä, mutta on uudella twistillä rakennettu. Halusimme uudistaa perinteistä kauppahallin erillisiin osastoihin perustuvaa ajattelua, ja rakentaa lähituottajien tuotemyynnin sekä ravintolapalvelut yhden kassapisteen ympärille. Uskon, että niillekin asiakkaille, jotka pelkäsivät uudistusta, meillä on paljon annettavaa. Matsarin mukaan ideoita ja vaikutteita on vuosien varrella haettu Euroopan maista. – Monissa maissa kauppahallit ovat puhutelleet monipuolisella konseptilla, mihin mahtuu ruuan erikoiskauppoja, ravintoloita ja kahvilo

Puheenjohtaja Jyri Seppälä: Ilmastopaneeli ei vaadi hakkuiden rajoittamista22.5.2025 09:40:23 EEST | Artikkeli

Ilmastopaneelin puheenjohtajan Jyri Seppälän mukaan Suomi ei pääse ilmastolakiin kirjattuun hiilineutraalisuustavoitteeseen vuonna 2035, mikäli hakkuut jatkuvat nykyisellä tasolla. – Ilmastopaneeli ei vaadi hakkuiden rajoittamista, vaan kertoo tieteeseen perustuvan tilannekuvan. Poliittisessa päätöksenteossa ratkaistaan, miten siihen suhtaudutaan. Ilmastopaneeli ei päätä mitään, eikä ole ajamassa metsätaloutta alas. –Ilmastopaneeli ei ole arvioinut mahdollisten hakkuiden vähentämisen talous- tai työpaikkaseuraamuksia. Kokonaisarviointi vaatisi myös ilmastotavoitteiden tekemättömyyden ja uusien liiketoimintamahdollisuuksien menettämisen vaikutusriskien arviointia. Seppälän mukaan EU-ilmastopolitiikan lähtökohtana on nettopäästövähennys, mikä syntyy fossiilisten päästöjen ja maankäyttösektorin lopputuloksena. – Meidän pitää pystyä vähentämään ilmastoon meneviä fossiili- kuin bioperäisiäkin hiilidioksidipäästöjä ja vahvistaa hiilinieluja siten, että nettopäästöt ilmakehään vähenevät koko

Taloustieteilijä Pasi Holm: Ilmastotavoitteiden talous- ja työllisyysvaikutuksista metsäsektorille vaietaan7.5.2025 10:54:39 EEST | Artikkeli

Ilmastopaneelin vaatimat hakkuiden vähentämistoimet toisivat miljardimenetykset vienti- ja verotuloihin. –Suomen talouden kasvutavoitteille tämä olisi erittäin haitallista, kun tarvitsemme lisää vientiä, työpaikkoja ja verotuloja julkisen talouden tasapainottamiseksi. Kun Suomen talous ei ole kasvanut lähes 20 vuoteen, nyt tarvitaan kasvutoimia, lisää vientiä ja työpaikkoja, sanoo selvityksen tekijä VTT Pasi Holm. Holmin mukaan ilmastotavoitteen nimissä vaaditut hakkuurajoitukset heikentäisivät talouden kasvutavoitteita, kilpailukykyä, vähentäisivät työpaikkoja ja aiheuttaisivat hakkuuvuodon Suomesta ulos. – Seuraukset näkyisivät nopeasti erityisesti sahateollisuudessa, missä henkilötyövuodet vähenisivät sahateollisuudessa suoraan ja välillisesti tuhansilla. –Hallitus joutuu katsomaan asiaa talouden kasvun, vientiteollisen kilpailukyvyn ja omaisuuden suojan kannalta. En kuitenkaan usko, että poliittisilla päätöksillä lähdetään rajoittamaan hakkuita, mikä olisi vastoin kasvutavoitteita.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye