STUK havaitsi vähäisen määrän radioaktiivisia aineita Imatran ilmassa
Säteilyturvakeskus, STUK, havaitsi radioaktiivista koboltin isotooppia (Co-60) Imatralla 20.11.–7.12.2023 kerätystä pintailman hiukkasnäytteestä. Näytteessä oli myös normaalia enemmän cesiumin radioaktiivista isotooppia 137 (Cs-137). Pitoisuudet olivat ympäristön ja ihmisten kannalta merkityksettömän pieniä.
Koboltti-60:n pitoisuus oli marraskuun lopun, joulukuun alun näytteessä 0,2 mikrobecquerelia kuutiometrissä ilmaa ja cesium-137:n pitoisuus 1,9 mikrobecquerelia kuutiometrissä ilmaa. Cesium-137 havaittiin myös 13.11.–20.11. kerätyssä näytteessä, josta pitoisuudeksi määritettiin 5,4 mikrobecquerelia kuutiometrissä. Myös tämä pitoisuus on ympäristölle ja ihmisille merkityksetön.
Koboltin isotooppia 60 käytetään esimerkiksi teollisuuden mittauslaitteissa ja tutkimuksessa. Sitä syntyy myös ydinlaitosten käytön yhteydessä.
Cesium-137:ää havaitaan yleisesti ilmasta kerätyissä hiukkasnäytteissä. Suomen luonnossa on yhä 1960-luvulla ilmakehässä tehdyistä ydinasekokeista ja 1986 tapahtuneesta Tshernobylin ydinvoimalaitosonnettomuudesta peräisin olevaa radioaktiivista cesiumia. Imatran joulukuun näytteessä cesium-137:n pitoisuus oli kuitenkin suurempi kuin normaalisti, joten ainakin osa siitä on luultavasti peräisin muusta lähteestä.
Imatran havaittujen radioaktiivisten aineiden alkuperää ei tiedetä ja hyvin usein tämänkaltaisten pienten radioaktiivisuuspitoisuuksien lähde jääkin hämärän peittoon.
Vuonna 2023 yhdeksän havaintoa neljästä tapahtumasta
Ihmisten toiminnasta peräisin olevia radioaktiivisia aineita tarttuu STUKin valvonta-asemien suodattimiin silloin tällöin. Vuonna 2023 havaintoja tehtiin neljästä tapahtumasta. Havaintoja oli yhteensä yhdeksän, sillä osa tapahtumista havaittiin useammalla valvonta-asemalla. Yhdessäkään tapahtumassa ei ollut syytä olettaa, että havainnon syy olisi ollut ympäristön tai ihmisten terveyden kannalta merkittävä radioaktiivisten aineiden päästö.
STUK seuraa ulkoilman radioaktiivisten aineiden pitoisuuksia kahdeksalla paikkakunnalla Suomessa. Hiukkaskerääjät imuroivat suuria määriä ilmaa, jolloin ilmassa ovat hiukkaset jäävät kerääjien suodattimille. Suodattimista voidaan mitata radioaktiivisten aineiden aktiivisuuspitoisuus ja selvittää, mistä radioaktiivista aineista on kyse. Menetelmällä havaitaan erittäin pienetkin radioaktiivisten aineiden pitoisuudet.
Yhteyshenkilöt
Mediapalvelu
Puh:010 850 4761Linkit
Säteilyturvakeskus (STUK) on säteily- ja ydinturvallisuutta valvova viranomainen. Tehtävämme on ihmisten, yhteiskunnan, ympäristön ja tulevien sukupolvien suojelu säteilyn haitallisilta vaikutuksilta. STUKissa oli vuoden 2022 alussa yhteensä 336 työntekijää. Strålsäkerhetscentralen (STUK) är en myndighet som övervakar strål- och kärnsäkerheten. Vårt uppdrag är att skydda människorna, samhället, miljön och de framtida generationerna för strålningens skadliga konsekvenser. I början av 2022 hade STUK sammanlagt 336 anställda. Radiation and Nuclear Safety Authority (STUK) supervises radiation and nuclear safety in Finland. Our mission is to protect people, society, the environment and future generations from the detrimental effects of radiation. At the beginning of 2022 STUK had 336 employees.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Säteilyturvakeskus (STUK)
STUKin raportti käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitushankkeen valvonnasta alkuvuonna 202416.5.2024 08:58:43 EEST | Tiedote
Säteilyturvakeskus, STUK, jatkaa käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksesta vastaavan Posivan käyttölupahakemuksen käsittelyä. Samaan aikaan STUK valvoo laitoksen käyttöönottoa ja suunnittelee sen käytön aikaista valvontaa.
Melanom fortsätter att bli vanligare i Finland – i synnerhet unga upplever inte solen som en hälsorisk23.4.2024 09:30:00 EEST | Tiedote
Med tillräckligt skydd mot solens UV-strålning skulle man kunna förhindra fyra av fem fall av melanom. Men inte ens god kunskap om solens hälsorisker kan garantera tillräckligt skydd. Särskilt för unga kan det vara svårt att beakta långsiktiga hälsorisker.
Melanooma jatkaa yleistymistä Suomessa – etenkään nuoret eivät koe aurinkoa terveysriskinä23.4.2024 09:30:00 EEST | Tiedote
Riittävällä suojautumisella auringon UV-säteilyltä pystyttäisiin ehkäisemään neljä viidestä melanoomatapauksesta. Hyvätkään tiedot auringon terveyshaitoista eivät kuitenkaan takaa riittävää suojautumista. Etenkin nuorten voi olla vaikeaa huomioida pitkän aikavälin terveysriskiä.
Melanoma continues to become more common in Finland – young people in particular do not consider the sun to be a health risk23.4.2024 09:30:00 EEST | Press release
Adequate protection from the sun's UV radiation would prevent four out of five cases of melanoma. However, even good information about the health hazards of the sun does not guarantee adequate protection. Young people in particular may find it difficult to take long-term health risks into account.
Kutsu Ilmatieteen laitoksen, Syöpäjärjestöjen ja Säteilyturvakeskuksen tiedotustilaisuuteen UV-säteilystä16.4.2024 07:16:51 EEST | Kutsu
Ihon suojaamiseen auringon UV-säteilyltä kannattaa jo kiinnittää huomiota. UV-indeksi saattaa kevätauringossa kivuta jo kolmeen tai sen yli. Tällöin on syytä suojautua. Ilmatieteen laitos, Syöpäjärjestöt ja Säteilyturvakeskus kutsuvat median edustajia kuulemaan tietoa auringon UV-säteilystä aamiaistilaisuuteen tiistaina 23. huhtikuuta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme