Jyväskylän yliopisto

Hyvät tulokset viivajuoksutestissä yhteydessä lasten aivoterveyteen

Jaa

Hyvää kestävyyskuntoa pidetään yhtenä parhaimpana lapsuuden terveyden mittareista. Se on yhdistetty usein myös parempaan koulumenestykseen ja toiminnanohjaukseen sekä suurempaan aivojen tilavuuteen. Kestävyyskuntoa on kuitenkin tutkittu hyvin kapeasti ja usein menetelmillä, jotka eivät kuvaa optimaalisesti kestävyyskuntoa. Tuoreen Jyväskylän yliopiston ja espanjalaisen Granadan yliopiston tutkimuksen perusteella erityisesti 20-metrin viivajuoksutestin avulla mitattu suorituskyky oli yhteydessä useaan eri aivoterveyttä kuvaavaan mittariin.

Hyvin viivajuoksussa suoriutuneilla lapsilla oli myös parempi toiminnanohjaus ja koulumenestys sekä suurempi aivojen harmaan aineen kokonaistilavuus.
Hyvin viivajuoksussa suoriutuneilla lapsilla oli myös parempi toiminnanohjaus ja koulumenestys sekä suurempi aivojen harmaan aineen kokonaistilavuus. Mostphotos

Yhtenäisimmät ja selvimmät yhteydet aivoterveyden indikaattoreihin havaittiin MOVE-mittauksistakin tutulla 20-metrin viivajuoksutestien tuloksilla. Hyvin viivajuoksussa suoriutuneilla lapsilla oli myös parempi toiminnanohjaus ja koulumenestys sekä suurempi aivojen harmaan aineen kokonaistilavuus.  

Viivajuoksutestin tulosten perusteella laskukaavalla arvioitu maksimaalinen hapenottokyky oli edellä mainittujen lisäksi yhteydessä yleiseen älykkyyteen ja päättelykykyyn. Objektiivisesti juoksumattotestin aikana mitattu maksimaalinen hapenottokyky ei kuitenkaan ollut yhteydessä yhteenkään aivoterveyden indikaattoriin.  

"On hyvä huomioida, että 20-metrin viivajuoksutulosta määrittää maksimaalinen hapenottokyvyn lisäksi esimerkiksi kehon koostumus, motoriset taidot ja motivaatio. Näitä ominaisuuksia yhdistävä fyysinen suorituskyky voikin olla kaikista hyödyllisintä aivojen terveydelle lapsuudesta saakka", kertoo dosentti Eero Haapala Jyväskylän yliopistosta.   

"Kestävyyskunnon merkitystä aivoterveydelle ei ole vielä täysin ymmärretty osin epäsopivien menetelmien vuoksi. Tutkimuksemme mukaan maksimaalinen hapenottokyky ei näytä olevan kovinkaan merkityksellinen lasten aivoterveydelle", Haapala lisää.    

Tutkimus käsitti 100 Granadan yliopiston ja Jyväskylän yliopiston vierailevan professorin Francisco Ortegan johtamaan ActiveBrains-tutkimukseen osallistuvaa iältään 8–11-vuotiasta lasta, joilla oli ylipainoa tai lihavuutta. Tutkimuksessa maksimaalinen hapenottokyky mitattiin objektiivisesti maksimaalisen juoksumattotestin aikana. Lisäksi kestävyyskuntoa arvioitiin 20-metrin viivajuoksutestin avulla. Aivojen terveyttä tutkittiin sekä tiedollisia toimintoja ja oppimista mittaavien testien sekä aivokuvantamisen avulla.   

Lisätietoja ja linkki avoimeen tutkimusartikkeliin: 

Eero Haapala, FT, dosentti, yliopistonlehtori
Liikuntatieteellinen tiedekunta, Jyväskylän yliopisto
eero.a.haapala@jyu.fi, +358408054210 

Haapala, EA, Lubans, DR, Jaakkola, T. ym. 2023. Which indices of cardiorespiratory fitness are more strongly associated with brain health in children with overweight/obesity? Scand J Med Sci Sports 2023.  https://onlinelibrary.wiley.com/doi/epdf/10.1111/sms.14549  

Yhteyshenkilöt

Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto

Väitös: Lääkäreille lähetetty informaatio voi vähentää mahdollisesti haitallista lääkkeiden määräämistä14.5.2025 11:11:58 EEST | Tiedote

KTM Iiro Ahomäki Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulusta tutki taloustieteen väitöskirjassaan Kelan lääkemääräyspalautteiden vaikutuksia. Väitöstutkimuksen tulosten mukaan Kelan lääkäreille lähettämät henkilökohtaiset lääkemääräyspalautteet vähensivät mietojen opioidien määräämistä uusille potilaille ja iäkkäille vältettäväksi suositeltavien lääkkeiden määräämistä yli 75-vuotiaille. Vahvojen opioidien määräämisessä ei havaittu vastaavia vaikutuksia.

Esiopetussiirtymissä ilmenee eroja päiväkotien ja koulujen välillä14.5.2025 09:00:00 EEST | Tiedote

Varhaiskasvatuksesta esiopetukseen siirtyvä lapsi voi asuinpaikastaan riippuen kohdata siirtymän eri tavoin, väitöstutkimus osoittaa. Erot näkyvät esimerkiksi siinä, kuinka lasten osaamiseen suhtaudutaan. KM Jasemin Çan tarkasteli väitöskirjassaan neljää varhaiskasvatus- ja esiopetusyksikköä ja havainnoi millaisia voimavaroja lapsilla on osallistuessaan esiopetussiirtymiin arjen tasolla.

Väitös: Hyvä ESG-luokitus ei takaa hyötyä - mutta ei tuo haittaakaan13.5.2025 13:16:16 EEST | Tiedote

Kestävyyteen kiinnitetään yhä enemmän huomiota, joten ympäristö- ja yhteiskuntavastuuseen ja hyvään hallintotapaan (ESG) panostaminen on noussut tärkeäksi teemaksi kansainvälisessä sijoitusmaailmassa. Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulussa tekemässään tohtorinväitöksessä Thanh Nam Vu tutki, miten ESG-kriteerien sisällyttäminen sijoitussalkkujen allokaatioon vaikuttaa taloudellisiin tuottoihin, ja haastaa vallitsevat oletukset vastuullisuustiedon arvostuksesta rahoitusmarkkinoilla.

Generatiivista tekoälyä halutaan hyödyntää ohjelmistotuotannon tehostamisessa – Jyväskylän yliopiston hanke sai 840 000 euron rahoituksen13.5.2025 08:55:00 EEST | Tiedote

Jyväskylän yliopisto on saanut Business Finlandilta 840 000 euron rahoituksen hankkeelle, jonka tavoitteena on tutkia generatiivisen tekoälyn mahdollisuuksia ohjelmistokehitysprosessien tehokkuuden ja ohjelmistotuotteiden laadun parantamisessa. Konsortiohankkeessa on mukana viisi suomalaista yritystä sekä useita ulkomaisia toimijoita. Hankkeen kokonaisrahoitus on 1,2 miljoonaa euroa, josta 30 % on yliopiston omaa rahoitusta.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye