Luontopääomaa voidaan mitata uudenlaisen tilinpidon avulla – Suomi hyötyisi sen kattavasta toteutuksesta
Talous on riippuvainen luontopääomasta, kuten luonnon tarjoamista raaka-aineista ja palveluista. Jotta arvokas luontopääoma voidaan turvata, Suomessa on tärkeää alkaa mitata ja seurata sen kuntoa, painottaa Sitra työpaperissaan.

Suomen kannattaa alkaa seurata kansallisen luontopääomansa tilaa uuden tilinpidon avulla, ehdottaa tulevaisuustalo Sitra työpaperissaan. Luontopääoma tarkoittaa maaperän, mineraalien, ilman, veden ja niissä asuvan elämän kokonaisuutta. Luontopääoma tuottaa ihmisille ja talouden käyttöön jatkuvasti valtavan määrän palveluja: esimerkiksi puhdasta vettä, ruokakasvien pölytystä, raaka-aineita ja hiilensidontaa.
Luonnon taloudellinen arvo ei kuitenkaan näy valtion ja kuntien päätöksentekijöille tai yritysten johdolle. Tämä on johtanut siihen, että talous kuluttaa luontopääomaa nopeammin kuin se kykenee uusiutumaan. Jos luontopääoman hupenemisen annetaan jatkua, luontokato romahduttaa pohjan myös taloudelta.
”Luontopääomaa on hoidettava kestävästi, jotta se voi jatkossakin tarjota edellytykset suomalaisten hyvinvoinnille ja Suomen taloudelle. Jotta päätöksentekijöillä olisi tarvittava tieto luontopääoman merkityksestä kansantaloudelle, tarvitaan työkalu, jolla seurata tätä. Muuten päätöksiä tehdään puutteellisen tiedon varassa. Sitä, mitä ei voi mitata, ei voi myöskään hallita”, painottaa Sitran Kestävyysratkaisut-teeman johtaja Lasse Miettinen.
Kansantalous ja luontopääoma on tuotava yhteen
Kansantalouden tilinpito on keskeinen talouspolitiikan työkalu, jolla seurataan talouden kehitystä valittujen tunnuslukujen, kuten bruttokansantuotteen (BKT) kautta. Kansantalouden tilinpito ei kuitenkaan tunnista luonnon tuottamaa arvoa taloudelle. Tämän puutteen korjaamiseksi kansainvälisellä tasolla on yli kymmenen vuoden ajan rakennettu standardia luontopääoman tilinpidolle: kansantalouden tilinpidon laajennukselle, jolla voi seurata luontopääoman tilaa ja muutoksia sekä kytkeä nämä kansantalouteen. Työ saavutti tärkeän etapin, kun YK:n tilastokomitea hyväksyi vuonna 2021 ekosysteemitilinpidon standardin ja suosituksen.
Ekosysteemitilinpito kokoaa yhteen tilastotietoa luonnon eri ekosysteemien pinta-alasta ja ekologisesta tilasta, ekosysteemipalvelujen määrästä ja käytöstä, palveluiden rahallisesta arvosta sekä ekosysteemien arvosta pääomana. Lisäksi tilinpito kertoo, missä palvelut sijaitsevat kartalla.
Ekosysteemitilinpidon avulla on mahdollista tarkastella, kuinka suuria hyötyjä luonnon tarjoamat palvelut tuottavat vuosittain, myös rahassa mitattuna, sekä seurata luonnossa ja ekosysteemipalveluissa tapahtuvia muutoksia. Kun tietoja yhdistetään talousmallinnukseen, voidaan tarkastella myös luontopääoman muutosten vaikutuksia esimerkiksi talouden eri sektorien tuotantoon tai työllisyyteen.
Ekosysteemitilinpidon tietoja voidaan käyttää myös luontotiedon järjestelmälliseen keräämiseen, luontotavoitteiden seurantaan ja raportointiin, poliittisten päätösten suunnitteluun sekä erilaisten luontoriskien, kuten vieraslajien leviämisen, vaikutusten arviointiin.
Ekosysteemitilinpidon täysimääräinen käyttöönotto vaatii kansallista päätöstä
Ekosysteemitilinpidon kansainvälinen standardi on nyt luotu. Seuraavaksi edessä on sen käyttöönotto YK:n jäsenmaissa. Monet maat käyttävät jo tai ovat etenemässä kohti täysimittaista ekosysteemitilinpitoa.
Edelläkävijämaita ekosysteemitilinpidon soveltamisessa ovat esimerkiksi Iso-Britannia ja Alankomaat. Myös esimerkiksi Viro on julkaissut ekosysteemien laajuudesta kertovan tilin. Kiina vuorostaan käyttää ekosysteemitilinpitoa nk. bruttoekosysteemituotteen laskemiseen. Siinä arvioidaan ekosysteemien tuottamaa vuotuista lisäarvoa Kiinan taloudelle. Yhdysvalloissa presidentti Joe Bidenin hallinto on puolestaan hyväksynyt strategian, joka tähtää luontopääoman tilinpidon käyttöönottoon.
Myös EU on ryhtynyt toimiin. Uuden tilinpitoasetuksen myötä jäsenmaille on lähivuosina tulossa velvoite ottaa käyttöön rajattu versio ekosysteemitilinpidosta. Nyt käsittelyssä oleva komission ehdotus velvoittaa jäsenmaita tarkastelemaan ekosysteemien ekologista tilaa vain karkealla tasolla eikä esimerkiksi edellytä luonnon tarjoamien palveluiden rahallisen arvon määrittämistä. Laajempi ekosysteemitilinpito tarjoisi päättäjille kattavamman tietopohjan.
“Asetuksesta on tulossa vain karvalakkiversio siitä, mitä kokonaisvaltainen ekosysteemitilinpito tarkoittaa, sillä ehdotus ei kytke luontopääomaa kansantalouteen. Päätöksentekoa palvelisi eniten se, että luonnon tuottamien palvelujen taloudellista arvoa saataisiin näkyviin. Suomen kannattaa ottaa ekosysteemitilinpito käyttöön täysimääräisesti ja ripeästi. Tähän tarvitaan kansallinen päätös ”, Miettinen sanoo.
EU-asetuksen toimeenpanon myötä Suomen pitää joka tapauksessa ratkaista, miten ekosysteemitilinpitoa käytännössä aletaan toteuttaa kansallisesti. Sitra ehdottaa, että tässä yhteydessä tehdään suunnitelma täysimääräisen ekosysteemitilinpidon käyttöönotosta kansainvälisen standardin ja YK-suosituksen mukaisesti. Käytännössä tilinpidon kehittämisessä voitaisiin edetä vaiheittain siten, että päämääränä olisi ekosysteemitilinpidon kaikkien viiden keskeisen tilin toteuttaminen.
Tämä tukisi pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelman tavoitteita turvata Suomen luontopääoma osana vastuullista talouspolitiikkaa ja kehittää toimintamalli ympäristön tilan seurantaan.
”Työhön kannattaa ottaa mukaan keskeiset tiedon tuottajat ja hyödyntäjät sekä päätöksentekijät, jotta tilinpito palvelee mahdollisimman hyvin yhteiskunnan tarpeita”, painottaa Sitran asiantuntija Tatu Leinonen.
Suomen lähtötilanne on hyvä: luontotiedon keruu ja tilastoinnin laatu ovat erittäin korkealuokkaisia kansainvälisesti katsottuna ja suomalainen tutkimusosaaminen on ollut vahvasti mukana kehittämässä koko ekosysteemitilinpidon viitekehystä. Ekosysteemitilinpidolle on jo rakennettu hyvää perustaa Suomen ympäristökeskuksen, Luonnonvarakeskuksen ja Tilastokeskuksen työllä. Lisäksi Tampereella, Pirkkalassa ja Espoossa on alkanut Sitran osarahoittama kokeilu, jossa kehitetään kuntien käyttöön sopivaa versiota ekosysteemitilinpidosta.
Yhteystiedot:
Lasse Miettinen, johtaja, Kestävyysratkaisut-teema, Sitra
lasse.miettinen@sitra.fi, p. +358 294 618 341
Tatu Leinonen, asiantuntija, Luonto ja talous -projekti, Sitra
tatu.leinonen@sitra.fi, p. +358 294 618 431
Antti Koistinen, viestinnän asiantuntija, Sitra
antti.koistinen@sitra.fi, p. +358 294 618 384
Avainsanat
Linkit
Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra
Sitra on aktiivinen tulevaisuudentekijä joka tutkii, selvittää ja ottaa kumppanit eri sektoreilta mukaan ennakkoluulottomiin kokeiluihin ja uudistuksiin. Tulevaisuustyön tähtäimessä on Suomi, joka menestyy kestävän hyvinvoinnin edelläkävijänä.
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Sitra
Finländarnas fotavtryck på naturen har beräknats för första gången – Viktigt steg framåt i kampen mot förlusten av den biologiska mångfalden10.6.2025 01:00:00 EEST | Pressmeddelande
En metod som utvecklats av finska forskare kan nu användas för att beräkna konsumenternas fotavtryck på naturen. En beräkning, som är den första i sitt slag när det gäller omfattning, visar att nästan hälften av finländarnas fotavtryck på naturen orsakas av maten de äter. Påverkan sker till stor del utanför Finland genom internationella produktionskedjor.
Suomalaisten luontojalanjälki laskettiin ensimmäistä kertaa – Tärkeä edistysaskel auttaa luontokadon torjunnassa10.6.2025 01:00:00 EEST | Tiedote
Suomalaistutkijoiden kehittämällä menetelmällä voidaan nyt laskea tavallisen kuluttajan luontojalanjälki. Ensimmäistä kertaa näin kattavasti tehty laskenta osoittaa, että suomalaisten luontojalanjäljestä lähes puolet aiheutuu syömisestä. Vaikutukset kohdistuvat pitkälti kotimaan ulkopuolelle kansainvälisten tuotantoketjujen kautta.
Finns' biodiversity footprint calculated for the first time – Important step forward in combating biodiversity loss10.6.2025 01:00:00 EEST | Press release
A method developed by Finnish researchers can now be used to calculate the biodiversity footprint of consumers. For the first time ever, a comprehensive calculation reveals that almost half of Finns’ biodiversity footprint is caused by food consumption. The impact is largely external to Finland, stemming from international supply chains of goods and services.
Resultatet av Sitras förändringsförhandlingar: 25 anställningar avslutas3.6.2025 10:09:18 EEST | Pressmeddelande
Finlands jubileumsfond kommer att minska sina stödfunktioner betydligt. Som ett resultat av vårens förändringsförhandlingar kommer sammanlagt 25 anställningsförhållanden att avslutas. Sitra håller på att övergå till att finansiera innovationer för att förnya Finland.
Sitran muutosneuvottelujen lopputulos: 25 työsuhdetta päättyy3.6.2025 10:09:18 EEST | Tiedote
Suomen itsenäisyyden juhlarahasto karsii merkittävästi tukitoimintojaan. Kevään muutosneuvottelujen seurauksena päättyy yhteensä 25 työsuhdetta. Sitra siirtää painopistettään innovaatioiden rahoittamiseen Suomen uudistamiseksi.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme