STTK-Opiskelijat ja SAMOK: Huoli toimeentulosta painaa opiskelijoita ja työuraansa aloittelevia

STTK-Opiskelijat ja Suomen opiskelijakuntien liitto – SAMOK esittävät huolensa opiskelijoiden toimeentulon heikennyksistä. STTK:n viime syksynä nuorille (15–29-vuotiaille) tekemässä kyselyssä 40 prosenttia vastaajista oli melko tai erittäin huolestunut taloudellisesta toimeentulostaan ja 42 prosenttia oli huolissaan henkisestä hyvinvoinnistaan. Naiset olivat miehiä enemmän huolissaan sekä taloudestaan että hyvinvoinnistaan. 

STTK-Opiskelijoiden puheenjohtaja Valtteri Mäyrälän mielestä opiskelevien ja työuraansa vasta aloittelevien huolet ovat vakavan mietinnän paikka. 
- Prosentit eivät yllätä, sillä nuorten mielenterveyden haasteista on puhuttu paljon. Siihen yhdistyvä huoli taloudellisesta toimeentulosta lisää henkistä kuormaa. Kun painii sekä taloudellisten että henkisten murheiden kanssa, opiskeluihin tai työssäkäyntiin ei riitä voimavaroja, Mäyrälä toteaa. 

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan psyykkinen kuormittuneisuus on huomattavasti yleisempää korkeakouluopiskelijoilla kuin muulla väestöllä. Korkeakouluopiskelijoiden terveys- ja hyvinvointitutkimuksen mukaan psyykkisesti kuormittuneita on 56 prosenttia opiskelijoista. Yli 22 prosenttia ammattikorkeakouluopiskelijoista on pelännyt ruoan loppuvan ennen kuin saa rahaa ostaakseen lisää. 

Suomen opiskelijakuntien liitto SAMOKin puheenjohtaja Lauri Kujalan mukaan opiskelijoiden harteille kasataan suhteettoman isoa kuormaa monesta eri suunnasta. 
- Huoli omasta toimeentulosta on vakavaa ja raastavaa. Toimeentulovaikeudet ja taloushuolet aiheuttavat yli puolelle korkeakouluopiskelijoista huolta ja stressiä. Ne muodostavat merkittävän riskitekijän opiskelijan psyykkiselle hyvinvoinnille. Ei voida olettaa opiskelijan ehtivän opiskella, tekevän töitä täysipäiväisesti ja vielä huolehtivan omasta hyvinvoinnistaan ja terveydestään, Kujala huomauttaa. 

Määräaikaisen työsopimuksen solmimisen helpottaminen lisää epävarmuutta 

Hallitus kaavailee työlainsäädännön muuttamista siten, että alle vuoden mittaiselta määräaikaiselta työsopimukselta ei jatkossa edellytettäisi erityistä perustetta. STTK:n viime syksynä työikäisille suunnatussa kyselyssä hallituksen kaavailemiin työmarkkinauudistuksiin liittyen 38 prosenttia nuorista vastaajista (18–35-vuotiaat) oli sitä mieltä, että muutokset määräaikaisiin työsuhteisiin lisäisivät entisestään elämän epävarmuutta. 
 
- Jos nuorta kohdellaan työelämässä heittopussina ja vakituista työsuhdetta ei löydy, oman elämän suunnittelu ja sen myötä esimerkiksi perheen perustaminen vaikeutuu. Todennäköisesti muutos määräaikaisuuksissa lisäisi myös ennestään vallalla olevaa raskaus- ja perhevapaasyrjintää, Mäyrälä arvioi. 

18–35-vuotiaista 43 prosenttia arveli työttömyysturvaan tehtävien muutosten heikentävän heidän toimeentuloaan merkittävästi tai jossain määrin. Perheellisistä opiskelijoista yli puolet kertoo Eurostudent VII -tutkimuksen vastauksissa, että ei kykenisi suorittamaan opintojaan ilman ansiotyötä. Perheellisistä opiskelijoista 42 prosenttia kertoi työskentelyn myös yhtenä yleisimpänä syynä opintojen viivästymiseen. 
- Vakituisen työsuhteen löytämisen vaikeutuminen lisää entisestään nuorten ja opiskelijoiden taloudellista epävarmuutta ja siten uhkaa heidän mielenterveyttään, perheen perustamista ja opintojen etenemistä, Kujala kiteyttää.