GRK Infra Oyj:n vuoden 2023 tulos: Vahva kasvu ja kannattavuus vaikeassa markkinatilanteessa

Toimitusjohtajan katsaus

“Viime vuosi oli GRK:lle poikkeuksellisen vahva. Liikevaihtomme kasvoi erityisesti Ruotsissa, kannattavuutemme parani, tilauskanta nousi ennätykselliselle tasolle ja lisäksi rahoitusasemamme on erittäin hyvä. Meidän toimialallamme ja tässä markkinatilanteessa tulosta voi pitää huippusuorituksena. Erityisen iloinen olen siitä, että positiivinen kehitys koski kaikkia toimintamaitamme ja liiketoimintojamme.  Toki tuloskehityksessä näkyy myös poikkeuksellisen hankala vertailuvuosi 2022. Kyseisenä vuonna Venäjän Ukrainaan aloittaman hyökkäyssodan vaikutukset, kuten materiaalien ja energian hintojen nousu, heikensivät kannattavuuttamme. Pystyimme kuitenkin reagoimaan muutokseen nopeasti mm. projektien valinnalla ja sopimushinnoittelulla.

Liikevaihtomme kasvoi vuoden 2023 aikana noin 21 prosenttia historialliseen ennätykseensä, eli 546,2 miljoonaan euroon. Varsinainen kasvuharppaus tehtiin strategiamme mukaisesti Ruotsissa, jossa liikevaihto kasvoi 146 prosenttia 165,9 miljoonaan euroon. Ruotsissa liiketoiminnan volyymiin vaikutti ennen kaikkea GRK:n historian suurin urakka. GRK rakentaa Pohjois-Ruotsiin H2 Green Steelin tehdashankkeen maarakennus- ja pohjanvahvistustöitä. H2 Green Steel rakentaa Pohjois-Ruotsissa sijaitsevaan Bodeniin vihreän teräksen tuotantoon tarkoitetut teräs- ja vetytehtaat. Noin 2 miljardin kruunun arvoinen sopimus allekirjoitettiin vuoden 2023 alussa, mutta olemme saaneet vuoden aikana tilaajalta uusia lisäurakoita.

Suomessa liikevaihtomme kasvoi hieman. GRK onnistui kasvattamaan sekä taito- ja väylärakentamisen että rataliiketoiminnan liikevaihtoa. Tällä hetkellä rakentaminen Suomessa on hiljentynyt ja haastavan markkinatilanteen odotetaan jatkuvan, mutta infrarakentamisen tarve on suuri etenkin kasvukeskuksissa ja esimerkiksi raideinvestoinnit etenevät monessa kaupungissa. Vuoden 2023 lopussa saimme uuden merkittävän projektin tilauskantaamme, kun meidät valittiin toteuttamaan Espoon kaupunkiradan alueurakkaa, jonka arvo on noin 100 miljoonaa euroa.

GRK toimii Virossa kaikilla infrarakentamisen osa-alueilla, mutta kasvu tulee ratahankkeista. Parhaillaan on meneillään Rail Baltica -liikennehanke, jossa rakennetaan uusi, noin 1 000 kilometrin pituinen ratayhteys Tallinnasta Baltian maiden läpi Puolaan sekä Viron nykyisen rataverkon sähköistäminen. GRK voitti vuonna 2023 kaksi merkittävää Rail Baltican osaurakkaa.  Lisäksi Eesti Raudtee valitsi GRK:n toteuttamaan Aegvidu–Tapa–Tartto välisen radan sähköistämistä.  

Tilauskantamme 568 miljoonaa euroa oli vuoden 2023 lopussa vahvalla tasolla ja tasapainoisesti jakaantunut.  Tilikauden päättymisen jälkeen tammi-helmikuussa voitetut uudet tilaukset osoittavat kykymme menestyä vaikeassa markkinatilanteessa.

Kiitän kaikkia GRK:laisia viime vuonna saavutetuista mainioista tuloksista. Kiitos myös kaikille asiakkaillemme, joille olemme saaneet tehdä monipuolisia ja vaativia töitä.“

Juha Toimela, toimitusjohtaja, GRK

GRK-konsernin avainluvut 

 

GRK-konserni	1–12/2023	1–12/2022	1–12/2021
Liikevaihto (milj. euroa)	546,2	450,5	430,6
Käyttökate (milj. euroa)	37,7	24,4	32,6
Käyttökate -%	6,9 %	5,4 %	7,6 %
Oikaistu käyttökate (milj. euroa)	38,0	26,3	34,0
Oikaistu käyttökate -%	7,0 %	5,8 %	7,9 %
Liikevoitto (milj. euroa)	24,2	11,4	20,7
Liikevoittomarginaali-%	4,4 %	2,5 %	4,8 %
Oikaistu liikevoitto (milj. euroa)	24,9	13,7	22,6
Oikaistu liikevoittomarginaali, %	4,6 %	3,0 %	5,3 %
Tilikauden voitto (milj. euroa)	20,1	7,0	15,7
Oma pääoma (milj. euroa)	88,9	77,0	78,2
Oman pääoman tuotto -%	24,3 %	9,0 %	21,9 %
Omavaraisuusaste- %	39,9 %	41,9 %	43,6 %
Tilauskanta vuoden lopussa (milj. euroa)	568	381	382
Henkilöstön määrä keskimäärin (kpl)	1 012	946	888

Keskeiset tapahtumat vuonna 2023

Uudet projektit

• GRK solmi tammikuussa 2023 sopimuksen historiansa suurimmasta urakasta. GRK toteuttaa H2 Green Steelin vety- ja terästehtaan pohja- ja maarakennustöitä Ruotsissa. Sopimuksen arvo on yli 2 miljardia ruotsin kruunua, eli lähes 200 miljoonaa euroa. Hanke kestää vuoden 2025 alkupuolelle saakka. GRK vastaa tehdasalueella mm. paalutuksesta, maanleikkauksesta ja maamassojen siirrosta.
  
  
• Virossa liikevaihdon painopiste siirtyi rataliiketoimintaan. Virossa rakennetaan Rail Baltica -ratayhteyttä ja kunnostetaan nykyistä rataverkkoa. GRK aloitti Viron ratojen sähköistyksen Aegvidusta Tarttoon ja lisäksi saimme kaksi merkittävää Rail Balticaan liittyvää projektia. Näiden arvo on yhteensä noin 127 miljoonaa euroa.
  
  
• Suomessa merkittävin uusi projekti on Espoon kaupunkirata -hanke, jolla pääkaupunkiseudun joukkoliikennejärjestelmää kehitetään. GRK valittiin toteuttamaan Espoon kaupunkiradan ensimmäistä alueurakkaa, jonka arvo on noin 100 miljoonaa euroa. GRK rakentaa Leppävaaran ja Kilon välille kaksi uutta raidetta sekä siltoja ja pyöräilytietä.
  
  

Käynnissä olevat projektit

• GRK:n liikevaihdossa näkyvät myös merkittävät käynnissä olevat projektit, kuten esimerkiksi Uudenmaan ja Lounais-Suomen rata- ja turvalaitteiden kunnossapito sekä Kalasatamasta Pasilaan -raitiotiehanke. GRK ja AFRY muodostavat Karaatti-allianssin, joka toteuttaa hankkeen pohjoisen osuuden Hermannin rantatien pohjoisosasta Pasilaan sekä raitiotien sähkönsyöttöasemat.
  
  

Yritysvastuu

• GRK eteni kestävän rakentamisen edelläkävijänä. Hiilijalanjälkemme pieneni ja uusiomateriaalien käyttö pysyi hyvällä tasolla.  Vuonna 2023 GRK:ssa käytettiin uusiutuvia polttoaineita noin 950 000 (900 000) litraa. Uusiutuvien polttoaineiden osuus kokonaiskäytöstämme oli noin 17 prosenttia.
  
  
• GRK:n hiilijalanjälki oli 16 332 (18 360*) CO2-ekvivalenttitonnia. Liikevaihdon kasvun huomioiva hiili-intensiteettimme oli 29,9 %, joka on merkittävästi pienempi kuin vuonna 2022 (40,8 %.)
  
  
• Henkilöstön tyytyväisyys parani eNPS-mittauksen perusteella sen ollessa 29 (23).
  
  
• Työturvallisuudessa otettiin takapakkia. Yhtenä mittarina pidetään tapaturmataajuutta, joka kuvaa sairauslomaa aiheuttavien tapaturmien määrää miljoonaa työtuntia kohden.  Tapaturmataajuus oli konsernissa 13,1 (11,6).
  
  

*Vuoden 2022 vertailulukua on tarkennettu laskennan yhteydessä. Aiemmin raportoitu hiilijalanjälki oli 14 367 CO2-ekvivalenttitonnia. Vertailuluvun täsmentäminen johtuu nestekaasun käyttömäärää koskevasta korjauksesta.