Pilottihanke: Vanhoilta kaivannaisjätealueilta etsitään raaka-aineita
Kahden entisen kaivosalueen kaivannaisjätteistä kartoitetaan tänä vuonna hyödynnettävissä olevia raaka-aineita. Pilotti on osa Pirkanmaan ELY-keskuksen koordinoimaa KAJAK-hanketta. Mukana ovat myös Geologian tutkimuskeskus, ympäristöministeriö, Envineer Oy ja Ramboll Finland Oy.

Pirkanmaan ELY-keskuksen KAJAK-hankkeessa selvitetään ja poistetaan suljettujen ja hylättyjen kaivannaisjätealueiden riskejä ympäristölle. Vuoden alussa alkoi kehityshanke, jossa pilotoidaan Geologian tutkimuskeskukselta tilattua suunnitelmaa, miten KAJAK-kohteiden kaivannaisjäteissä mahdollisesti olevia raaka-aineita voitaisiin tunnistaa ja hyödyntää.
Suomessa ja koko Euroopassa on tavoitteena lisätä kriittisten ja strategisten raaka-aineiden omavaraisuutta, joita tarvitaan vihreän siirtymän ja digitalisaation edistämisessä.
- Vanhojen kaivosten laajoilla sivukivi- ja rikastushiekka-alueilla voi olla erilaisia alkuaineita, jotka olisivat tekniikan kehittymisen myötä edelleen hyödynnettävissä. Omavaraisuusasteen kasvattamisen lisäksi myös kiertotalousnäkökulmasta olisi hienoa, jos jätemateriaaleista saataisiin hyödynnettyä metalleja ja muita aineita tai jätemateriaalien käytöllä voitaisiin vähentää neitseellisten materiaalien hankintaa, sanoo neuvotteleva virkamies Nina Lehtosalo ympäristöministeriöstä.
Tärkeää on myös saada kaivannaisjätealueiden ympäristö- ja terveysriskit hallintaan kestävällä tavalla.
- Kaivannaisjätteiden uudelleenhyödyntämisellä olisi samalla mahdollista saada jätteiden sisältämien haitallisten aineiden pitoisuudet ja määrät pienenemään, jolloin jätteistä aiheutuisi vähemmän haitallisia ympäristö- ja terveysvaikutuksia, kertoo PIMA-asiantuntija Sanna Pyysing Pirkanmaan ELY-keskuksesta.
Ympäristö- ja terveysriskit huomioidaan
Geologian tutkimuskeskus laati viime vuoden aikana ympäristöministeriön ja Pirkanmaan ELY-keskuksen tilaaman suunnitelman, miten kaivannaisjätealueiden raaka-ainepotentiaalia voidaan arvioida KAJAK-hankkeessa. Suunnitelmassa oleellisessa roolissa on tutkia yhtä aikaa raaka-ainepotentiaalin kanssa kaivannaisjätteistä aiheutuvia ympäristö- ja terveysriskejä.
Ympäristöministeriöltä saadulla rahoituksella pilotoidaan vuoden 2024 aikana kahdessa KAJAK-kohteessa suunnitelman toimivuutta yhteistyössä KAJAK-hankkeen puitesopimuskonsulttien Envineer Oy:n ja Ramboll Finland Oy:n kanssa. Geologian tutkimuskeskus on mukana pilotoinnissa ohjaamassa työtä, laadunarvioinnissa ja raaka-ainepotentiaalin mallinnustyössä.
Maaperakuntoon.fi-sivustolla kerrotaan vuoden aikana pilotoinnin etenemisestä eri osapuolten näkökulmasta. Touko- tai kesäkuun aikana järjestetään KAJAK-hankkeen sidosryhmille pilotointikohteissa tutustumistilaisuudet ja joulukuussa pidetään pilotoinnista kaikille avoin loppuseminaari.
Mikä KAJAK-hanke?
Suomessa on tämän hetken tietojen mukaan 19 isännätöntä käytöstä poistettua ja hylättyä kaivosta, joiden kaivannaisjätealueet vaativat tarkempia vastuiden sekä ympäristö- ja terveyshaittojen selvittämistä. Näiden kohteiden aiheuttamien riskien selvittämistä ja mahdollisia kunnostuksia edistetään vuonna 2020 alkaneessa KAJAK-hankkeessa, jota koordinoi Pirkanmaan ELY-keskus.
KAJAK-hanketta rahoittaa ympäristöministeriö. Tähän mennessä saatu rahoitus on mahdollistanut 1 kohteen kunnostamisen, 4 kohteen selvittämisen ja seurantavaiheen toteuttamisen 7 kohteella.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Pirkanmaan ELY-keskus:
- PIMA-asiantuntija Sanna Pyysing, sanna.pyysing@ely-keskus.fi, puh. 0295 036 046
- projektipäällikkö Kari Pyötsiä, kari.pyotsia@ely-keskus.fi, puh. 0295 036 372
Ympäristöministeriö:
- neuvotteleva virkamies Nina Lehtosalo, nina.lehtosalo@gov.fi, puh. 0295 250 400
Tietoja julkaisijasta
ELY-keskukset ovat valtion viranomaisia, jotka edistävät alueellista kehittämistä hoitamalla valtionhallinnon toimeenpano- ja kehittämistehtäviä alueilla. ELY-keskukset hoitavat elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen sekä liikenteeseen ja infrastruktuuriin että ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä. ELY-keskukset kehittävät ja tukevat taloudellista, sosiaalista ja ekologisesti kestävää hyvinvointia.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta ELY-keskukset
Takajärven Tuulivoima Oy:n Kokemäelle suunnitteleman Takajärven tuulivoimahankkeen ympäristövaikutukset on arvioitu (Satakunta, Varsinais-Suomi)26.8.2025 08:30:00 EEST | Tiedote
Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on antanut yhteysviranomaisen perustellun päätelmän Takajärven tuulivoimahankkeesta, joka on suunnitteilla Kokemäelle. Hankkeesta vastaa Takajärven Tuulivoima Oy.
Kankaanpäästä ja Honkajoelta etsitään kunnostettavia puroja, perinnebiotooppeja, soita ja kosteikkoja (Satakunta, Varsinais-Suomi)25.8.2025 08:37:45 EEST | Tiedote
Varsinais-Suomen ELY-keskus ja Suomen Metsäkeskus etsivät Kankaanpään ja Honkajoen alueelta kunnostettavia luontokohteita. Kunnostusten tarkoitus on parantaa Karvianjoen ja sen sivupurojen luontotyyppien ja vesien tilaa.
Sinilevätilanne on pysynyt ennallaan Lounais-Suomen merialueilla (Varsinais-Suomi, Satakunta)21.8.2025 11:00:00 EEST | Tiedote
Sinileviä on tälläkin viikolla havaittu Lounais-Suomen merialueilla, mutta tilanne on kuitenkin maltillinen. Muutamalla sisävesien vakiohavaintopaikalla sinilevät ovat runsastuneet. Sinilevätilannetta seurataan valtakunnallisesti aina syyskuun loppuun saakka.
Saimaannorpan suojelua ja kalastuksen yhteensovittamista selvitetään21.8.2025 09:11:46 EEST | Tiedote
Suojelun ansiosta saimaannorpan uhanalaisuus on muuttunut äärimmäisen uhanalaisesta erittäin uhanalaiseksi. Syntyvyys on tuplaantunut 15 vuodessa.
Häxört eftersökes i Egentliga Finland och Satakunta - häxörten är den särskilt skyddade häxörtsbrokmalens värdväxt14.8.2025 13:51:56 EEST | Pressmeddelande
Häxörtsbrokmal (Mompha terminella) är en särskilt skyddad mikrofjärilsart som är beroende av den sällsynta växten dvärghäxört (Circaea alpina) som ibland även kallad för nattens förtrollerska. Dvärghäxörten är en självpollinerande växt som växer vid källor, frodiga kärr och i representativa fuktiga lundar och kärrskogsbäckar. Kalavverkningar och dikningar har förstört många förekomster, vilket också har påverkat häxörtbrokmalens hotstatus (fragmentering av förekomster).
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme