Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund

Suomalaisista jo 90 % asuu kunnassa, jolla on ilmastotavoite, mutta kuntien luotto ilmastotavoitteiden saavuttamiseen horjuu

Jaa

Yhä useampi suomalainen asuu kunnassa, joka on sitoutunut ilmastotavoitteisiin. Kuntien suunnitelmallinen ilmastotyö onkin lisääntynyt, selviää tuoreesta Kuntaliiton ilmastokyselystä.

Kuntien luotto omiin ja etenkin kansallisiin ilmastotavoitteisiin on sen sijaan heikentynyt. Resurssien ja poliittisen tahtotilan puute ilmoitettiin suurimmiksi haasteiksi ilmastotavoitteiden toteutumiselle kunnassa.

Käytännön ilmastotyö keskittyy kunnissa vahvasti ilmastonmuutoksen hillintään. Ilmastonmuutos vaikuttaa jo voimakkaasti kuntien toimintaympäristöön, joten sopeutumistoimia tulisi nopeasti lisätä.

Värikkäitä palloja, joissa on lukuja.
90 prosenttia suomalaisista asuu kunnassa, jolla on ilmastotavoite. 56 prosentilla kunnista on ilmastotavoitteita strategiassaan. Kuntaliitto

Yhä useampi suomalainen asuu kunnassa, jolla on ilmastotavoite

Kuntaliiton ilmastokyselyyn vastasi loppuvuodesta 2023 kaikkiaan 119 kuntaa. Kuntaliitto on selvittänyt kuntien ilmastotyöntilaa aiemmin vuosina 2009, 2012, 2015 ja 2021.

Tuoreen selvityksen perusteella voidaan arvioida, että yli 90 % suomalaisista asuu kunnassa, jolla on ilmastotavoite. Yleisin ilmastotavoite vastanneilla kunnilla on 80 % päästövähennys vuoteen 2030 mennessä eli nk. HINKU-tavoite.

Suomen tavoitteena on olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä.

- Suomi ei saavuta ilmastotavoitettaan ilman kuntien ilmastotyötä. Kuntien kaavoitus, rakentaminen, liikenne sekä vesi-, jäte- ja energiahuolto vaikuttavat suoraan tai välillisesti ilmastoon, sanoo ympäristö- ja yhdyskunta yksikön johtaja Miira Riipinen Kuntaliitosta.

Liikenne- ja energiatoimenpiteet korostuvat keinoissa

Liikenne- ja energiatoimenpiteet ovat keskeinen osa kuntien ilmastopolitiikkaa. Yleisin liikennepolitiikan toimenpide on kävelyn ja pyöräilyn edistäminen (71 % vastanneista kunnista). Isoissa kunnissa korostuu lisäksi joukkoliikenteen edistäminen, kun taas maaseutumaisissa kunnissa panostetaan autoilun sähköistymiseen. 

Suomen kunnista 49 % on solminut Kuntien energiatehokkuussopimuksen (KETS). Kyselyssä erottuu, että KETS kannustaa kuntia konkreettisiin energiatehokkuustoimenpiteisiin, mutta toisaalta energiatehokkuustyötä tehdään huomattavasti myös ei-KETS-kunnissa. Tätä "näkymätöntä" työtä ei kuitenkaan saada hyödyksi raportoitaessa Suomen energiatehokkuusdirektiivin (EED) toimeenpanosta EU:lle.

Ilmastotyön suunnitelmallisuus lisääntynyt 

Vastanneista kunnista jo 80 %:lla on ilmastosuunnitelma tai se on valmisteilla. Jotta ilmastotyö edistyy, on sillä oltava kytkös kunnan strategiseen johtamiseen. Noin puolella kyselyyn vastanneista kunnista ilmastotavoitteita onkin asetettu kuntastrategiassa ja lähes 80 %:lla ilmastotyö on juurtunut vähintään kohtuullisesti osaksi kunnan eri toimintoja. Kunnan hiilineutraaliuden saavuttaminen vaatii myös asukkaiden ja elinkeinoelämän osallistumista. Etenkin asukkaiden ilmasto-osaamista hyödynnetään tällä hetkellä vielä heikosti.

llmastotyöhön motivoivissa tekijöissä korostuu mahdollisuus saavuttaa kustannussäästöjä ja kunnan imagon parantaminen. Motivaatiotekijät ovatkin paikallisia ja kunnissa tiedetään parhaiten, mitkä toimet ovat kussakin kunnassa vaikuttavimpia. On tärkeää, että myös kansallisissa suunnitelmissa hyödynnetään kuntien osoittamia toimia. Tällöin toimenpiteiden toteutumiselle on parhaat edellytykset, ja ne ovat todennäköisimmin vaikuttavia.

Käytännön ilmastotyö keskittyy kunnissa vahvasti ilmastonmuutoksen hillintään. Ilmastonmuutos vaikuttaa jo voimakkaasti kuntien toimintaympäristöön, joten sopeutumistoimia tulisi nopeasti lisätä.

Haasteina poukkoileva politiikka ja resurssien puute

Kuntien luotto omiin ja etenkin kansallisiin ilmastotavoitteisiin on heikentynyt.

 Vastanneista kunnista 41 % arvioi, että kunta saavuttaa omat ilmastotavoitteensa, kun taas vain 21 % piti todennäköisenä, että Suomen tavoite olla hiilineutraali 2035 mennessä toteutuu. Vuonna 2021 Suomen tavoitteiden toteutumiseen uskoi 40 %. Tavoitevuosien lähestyessä on noussut epäilys ilmastotavoitteiden saavuttamisen realistisuudesta. Lisäksi poukkoileva lainsäädäntö ja ilmastokeskustelun vaimentuminen vaikuttavat kuntien luottamukseen ja ilmastotyön motivaatioon.

-Vaikka ilmastokeskustelu poliittisten voimasuhteiden muuttuessa on vaimentunut tai saanut erilaisia painopisteitä, näyttää siltä, että tavoitteellinen ilmastotyö kunnissa jatkuu. Paikallistaso eli kunnat näyttävät jälleen voimansa globaalin ympäristökriisin ratkaisijana, nostaa esille Kuntaliiton suunnittelija Marjaana Seppinen.

Lisätietoja ja haastattelupyynnöt:

Suunnittelija Marjaana Seppinen, p. +358 50 591 2039, marjaana.seppinen@kuntaliitto.fi, Suomen Kuntaliitto ry

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Liitteet

Kunnat luovat perustan asukkaiden hyvälle elämälle. Kuntaliitto tekee työtä, jotta kunnat onnistuvat tehtävässään. Suomen Kuntaliitto on kaikkien maamme kuntien ja kaupunkien kaksikielinen etujärjestö, kunnallisten palvelujen asiantuntija ja kehittäjä. Kuntaliitto.fi on kuntatiedon keskus internetissä.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund

Kuntaliiton viestit EU-vaaleihin: Työperäisen maahanmuuton edistäminen ja vihreässä siirtymässä onnistuminen ovat kohtalonkysymyksiä kuntien elinvoimaisuudelle18.4.2024 15:29:19 EEST | Tiedote

EU-vaaleissa ei määritellä pelkästään Euroopan suuntaa seuraavaksi viideksi vuodeksi vaan myös kuntien tulevaisuuskysymyksiä - siksi EU-vaalit ovat myös kuntavaalit! Kuntaliiton tavoitteena on, että kunnilla on kaikki mahdollisuudet toteuttaa vihreää ja digitaalista siirtymää, houkutella investointeja sekä vahvistaa EU:n tukemana elinvoimaa alueellaan. Tavoittelemme myös työperäisen maahanmuuton ja kotouttamisen voimakasta edistämistä, sillä työvoimapula rajoittaa yritystoiminnan kasvua ja vaikeuttaa julkisten palveluiden tuotantoa.

Ramförhandlingarna hörsammade kommunerna delvis – normerna måste luckras upp snabbt16.4.2024 18:38:49 EEST | Tiedote

Kommunförbundet och kommunerna är lättade över att regeringen vid ramförhandlingarna lovade kompensera åtminstone en del av den statsandelsnedskärning som staten stått i beråd att genomföra till följd av slutnotan för social- och hälsovårdsreformen. Om nedskärningen hade genomförts fullt ut, hade det inneburit att kommunernas statsandelar minskat permanent med 400 miljoner euro. En förbättring av kommunalskattens effektivitet ger på lång sikt också större spelrum i kommunernas ekonomi.

Kehysriihi vastasi kuntien huoliin osittain – normien keventämisessä edettävä ripeästi16.4.2024 16:52:45 EEST | Tiedote

Kuntaliitto ja kunnat ovat helpottuneita, että hallitus lupasi kehysriihessä kompensoida edes osan sote-uudistuksen loppulaskuun liittyvästä valtionrahoituksen leikkauksesta. Jos leikkaus olisi toteutunut täysimääräisesti, se olisi merkinnyt 400 miljoonan euron pysyvää vähenemistä kuntien valtionosuuksiin. Myös kunnallisverotuksen efektiivisyyden parannus tuo pitkällä aikavälillä kuntien taloudenhoitoon lisää liikkumavaraa.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye