Keusotesta kokonaisvaltaisen kivunhoidon edelläkävijä

Kehitetty kivunhoidon hoitopolku tarjoaa monipuolisesti palveluja kipupotilaan yksilölliset tarpeet huomioiden. Kyse on erittäin merkittävästä uudistuksesta niin kipupotilaille itselleen kuin myös yhteiskunnallisesti.

”Sote-alan ammattilaisilla on kyllä halua ja osaamista hoitaa kipupotilaita asianmukaisesti ja vaikuttavasti, mutta nykyterveydenhuollon rakenteet ja perinteinen lääkärivetoinen oirehoito eivät ole mahdollistaneet kipupotilaiden hyvää hoitoa”, taustoittaa ylilääkäri, lääketieteen tohtori Maiju Marttinen Keusotelta.

Suomessa merkittävä osa terveyskeskuslääkäreillä käynneistä liittyy kipuun. ”Paremmalla kivunhallinnalla voidaan lisätä potilaiden arjen toiminta- ja työkykyä sekä vähentää sairauspoissaoloja ja työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisiä sekä näistä aiheutuvia kustannuksia. Panostus kivunhoitoon perusterveydenhuollossa näkyy konkreettisesti myös erikoissairaanhoidon tarpeen vähenemisenä ja päivystyskäyntien määrän pienenemisenä”, jatkaa Marttinen.

Moniammatillista yhteistyötä ja vaikuttavia hoitopolkuja

Marttisen aloittaessa Keusotella keväällä 2023 oli kivunhoito täysin yksittäisestä ammattilaisesta, resurssitilanteesta, potilaasta ja muista satunnaisista asioista riippuvaista. ”Nyt kivunhallintaan on luotu selkeä toimintamalli, joka tähtää pitkittyneestä kivusta kärsivän asiakasryhmän tunnistamiseen ja näyttäytyy aidosti monialaisena yhteistyönä ja jäsenneltynä hoitopolkuna sekä yksilöllisenä, oikea-aikaisena ja vaikuttavana tukena. Kokonaisuuden kehittämisessä tärkeänä aisaparinani on toiminut apulaisylilääkäri Henni-Tuulia Aho, joka on suorittanut kivunhoidon erikoistumisjakson erikoissairaanhoidossa”, kertoo Marttinen.

Terveyskeskuslääkärit Keusotella voivat saada kipuun liittyvissä asioissa konsultointia paitsi koulutetuilta oman yksikön asiantuntijoilta, myös erityisosaajilta Keusoten muista yksiköistä ja erikoissairaanhoidosta. Monialaisella yhteistyöllä varmistetaan esimerkiksi lääkärien ja fysioterapeuttien aito yhteistyö sekä vaikkapa vakavien unihäiriöiden ja merkittävien mielenterveyden ongelmien huomiointi kiinteänä osana kivunhallinnan prosessia. Asiakkaan tilanteen ja tarpeen mukaan ohjataan myös esimerkiksi Kelan ja TE-palvelujen pariin.

Keusote järjestää myös pitkittyneestä kivusta kärsiville asiakkaille kokonaisvaltaista vertaistukea kivunhallinnan kurssien muodossa. ”Kurssien tavoitteena on yhdessä potilaan kanssa löytää keinoja, joiden avulla kivun haittaavuus elämän eri osa-alueilla olisi mahdollisimman vähäinen, ja joita toteuttamalla potilas voi myös itse aktiivisesti hoitaa kiputilannettaan. Kursseista on saatu erittäin hyvää palautetta”, toteaa Marttinen. 

Oireiden hoidosta kokonaisvaltaisiin, räätälöityihin sote-palveluihin

Uutta kipupotilaiden hoitopolussa on ennen kaikkea se, että ihminen nähdään aidosti yksilöllisenä kokonaisuutena. Ei hoideta pelkästään oiretta, eli vaikkapa selkäkipua, vaan pureudutaan potilaan koko elämänpiiriin ja huomioidaan myös, miten selkäkipu vaikuttaa arkeen ja elämänlaatuun.

Asiakkaan palvelukokonaisuus arvioidaan jatkossa räätälöidysti moniammatillisen tiimin toimesta. Asiakkaan tilanteen ja tarpeen mukaan tiimissä voi olla mukana esimerkiksi lääkäri, fysioterapeutti, toimintaterapeutti, farmaseutti, sosiaalityöntekijä, työkykyasiantuntija, mielenterveys- ja päihdeasioiden asiantuntijat ja kokemusasiantuntija. Myös asiakas itse on aktiivisesti mukana toimijana ja vaikuttajana omassa kuntoutuksessaan.

”Moniammatillisella yhteistyöllä varmistamme oikeasti toimivat ja kestävät hoitosuunnitelmat ja -tulokset, minkä odotetaan näkyvän asiakkaalle parempana elämänlaatuna, toimintakykynä ja työkykynä. Saamme jalkautettua kivun hoitopolun täysimittaiseen käyttöön terveysasemille tämän vuoden aikana. Jo nyt on nähtävissä erittäin hyviä asiakkaiden toimintakyvyn kohoamisia”, hehkuttaa Marttinen.