Väitös: Astman seurantaa sekä astmapotilaiden kokonaisvaltaista arviointia ja ohjausta perusterveydenhuollossa tulisi parantaa
18.3.2024 10:45:00 EET | Tampereen yliopisto | Tiedote
Lääketieteen lisensiaatti, yleislääketieteen erikoislääkäri Jaana Takala selvitti väitöstutkimuksessaan astman seurantakäyntien toteutumista ja sisältöä perusterveydenhuollossa 12 vuoden ajalta. Tulosten perusteella astman seuranta perusterveydenhuollossa toteutuu vain osittain valtakunnallisten hoitosuositusten mukaisesti.

Astma on pitkäaikainen keuhkosairaus ja yksi merkittävimmistä kansansairauksistamme. Lapsuudessa alkaneeseen astmaan verrattuna aikuisiällä alkavaan astmaan liittyy tyypillisesti enemmän oireita, lääkityksen tarvetta ja huonompi hoitotasapaino. Päävastuu aikuisiällä alkavan astman diagnostiikasta, hoidosta ja seurannasta on perusterveydenhuollolla. Hoidon tavoitteina ovat oireettomuus, keuhkojen normaali toiminta ja astman pahenemisvaiheiden estäminen. Hoitoa ohjataan seuraamalla astman hallintaa, jota tulisi Käypä hoito -suositusten mukaisesti arvioida vuosittain astman seurantakäyntien yhteydessä.
– Vaikka kyseessä on yksi yleisimmistä pitkäaikaissairauksistamme, tiedämme hyvin vähän siitä, miten astman hoito ja seuranta perusterveydenhuollossa pitkällä aikavälillä toteutuvat, sillä pitkäaikaisia seurantatutkimuksia astmasta ei ole kansainvälisestikään tehty, Jaana Takala kertoo.
Takalan selvitti väitöstutkimuksessaan, miten astman seuranta perusterveydenhuollossa toteutuu. Hän tarkasteli, miten astman hallintaan ja hoitotasapainoon vaikuttavia tekijöitä seurantakäyntien aikana arvioidaan, ja eroaako astman arviointi sen mukaan, osallistuuko kontaktiin lääkäri, hoitaja vai molemmat ammattilaiset. Lisäksi Takala selvitti, tunnistetaanko sellaisia potilaaseen liittyviä riskitekijöitä, jotka johtavat seurannasta poisjäämiseen. Tutkimuksessa käytettiin Seinäjoki Adult Asthma Study (SAAS) -tutkimuksen potilaista kerättyä 12-vuoden seuranta-aineistoa.
– Aineisto kuvaa hyvin perusterveydenhuollon astmapotilaita. Esimerkiksi tupakoitsijoita, ja potilaita, jotka olivat aiemmin tupakoineet tai joilla oli todettu samanaikainen keuhkoahtaumatauti tai muita liitännäissairauksia, ei suljettu pois. Näin on useissa aiemmissa astmatutkimuksissa tehty, Takala sanoo.
Tutkimuksen perusteella säännöllinen astman seuranta ei toteutunut hoitosuositusten mukaisesti. Keskimäärin vain yksi kolmesta potilaasta kävi seurantakäynnillä perusterveydenhuollossa vuosittain. Valtaosalla potilaista oli alle neljä suunniteltua astman seurantakontaktia perusterveydenhuoltoon 12 vuoden aikana. SAAS-aineiston potilaista 28 %:lla oli vain 0–1 suunniteltua astman seurantakäyntiä koko seurantajakson aikana. Runsas alkoholin käyttö oli tulosten perusteella yhteydessä huonompaan seurantaan osallistumiseen.
Keuhkojen toimintakokeita ja astmaoireiden esiintymistä arvioitiin perusterveydenhuollossa hyvin, mutta astman hoitotasapainoa heikentäviä tekijöitä arvioitiin potilasasiakirjamerkintöjen perusteella huonosti. Potilasasiakirjamerkintöjen perusteella myös potilaiden omahoito-ohjeista ja esimerkiksi tupakoinnin lopettamisesta keskusteltiin käynneillä vain harvoin.
– Tutkimus auttaa tunnistamaan ne osa-alueet astman arvioinnissa, jotka vaativat huomiota ja kehittämistä perusterveydenhuollossa, jotta pystyisimme parantamaan potilaidemme astman hallintaa. Näitä asioita tulisi tuoda enemmän esiin myös astman hoitosuosituksia päivitettäessä. Tutkimuksen tulokset antoivat viitteitä siitä, että sairaanhoitajan ja lääkärin yhteistyö voisi tuottaa parhaimman tuloksen astman kokonaisvaltaisen arvioinnin onnistumisessa. Kattava tietämys astmasta on tärkeää arvioinnin suorittavalle ammattilaiselle, ja tämän vuoksi tulokset mielestäni korostavat myös sitä, että koulutettuja astmahoitajia tarvitaan perusterveydenhuollossa jatkossakin, Takala toteaa.
Soinista lähtöisin oleva Jaana Takala on valmistunut ylioppilaaksi Ähtärin lukiosta ja opiskellut lääketieteen lisensiaatiksi Oulun yliopistossa. Tällä hetkellä hän työskentelee yleislääketieteen erikoislääkärinä ja diabetologina Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueella Seinäjoen sosiaali- ja terveyskeskuksessa.
Väitöstilaisuus perjantaina 5. huhtikuuta
LL, yleislääketieteen erikoislääkäri Jaana Takalan keuhkotautiopin alaan kuuluva väitöskirja Planned Follow-up of Adult-onset Asthma in Primary Health Care tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa perjantaina 5.4.2024 klo 12 alkaen Frami B -rakennuksen Auditorio 2 -salissa (Kampusranta 9b, Seinäjoki). Vastaväittäjänä toimii dosentti Pirkko Brander Tampereen yliopistosta. Kustoksena toimii professori Hannu Kankaanranta Tampereen yliopistosta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Jaana Takala
jaana.takala@tuni.fi
050 360 5045
Kuvat

Linkit
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 22 000 opiskelijaa ja henkilöstöä yli 4 000. Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Muistisairaiden ihmisten psykososiaaliset tarpeet tulisi huomioida paremmin18.6.2026 10:27:47 EEST | Tiedote
Muistisairauksiin, esimerkiksi Alzheimerin tautiin, sairastuneiden ihmisten hoidon ja tuen järjestämisessä huomio kohdistuu usein fyysisiin ja lääketieteellisiin tarpeisiin. Kuitenkin hyvinvoinnin kannalta keskeistä on huomioida psykososiaaliset tarpeet, kuten merkityksellisyyden, yhteenkuuluvuuden ja arvostuksen kokemukset, joihin etenevä sairaus voi vaikuttaa.
Uudelleen käytettäväksi suunniteltu betonirakennus voi olla taloudellisesti ja ympäristön kannalta kannattavampi17.6.2026 10:10:00 EEST | Tiedote
Tampereen yliopiston laskennallisen tapaustutkimuksen mukaan betonirakenteiden uudelleenkäyttö on järkevää ja pitkällä tähtäimellä kustannustehokasta, jos rakentamisessa on käytetty samaan mittaan standardoituja komponentteja. Purettavaksi ja uudelleen käytettäväksi suunnitellun betonirunkoisen kerrostalon elinkaaren aikainen hiilijalanjälki on pienempi kuin nykyrakentamisen mukaisen puukerrostalon, kertovat tutkijat.
Laaja geneettinen tutkimus paljastaa uusia syitä raskaudenaikaisen maksasairauden taustalla16.6.2026 14:10:00 EEST | Tiedote
Raskaushepatoosi eli raskaudenaikainen intrahepaattinen kolestaasi (ICP) on tavallisin raskauden aikana esiintyvä maksan toiminnan häiriö. ICP:ssä sappihappojen normaali kulku häiriytyy. Kansainvälisessä tutkimuksessa osoitettiin, että sairauden perinnöllinen alttius liittyy vahvasti sappihappojen säätelyyn sekä rasva- ja kolesteroliaineenvaihduntaan. Löydökset avaavat uusia mahdollisuuksia äitien terveyden ja raskauteen liittyvien maksasairauksien tutkimukseen.
Politiikkasuositus: Suomen energiajärjestelmä tarvitsee lisää joustoa16.6.2026 09:00:00 EEST | Tiedote
Tutkijat ehdottavat lisää joustoa Suomen energiamarkkinoille. Tuoreen politiikkasuosituksen mukaan Suomi voi luoda fossiilivapaan ja edullisen energiajärjestelmän ensimmäisenä maailmassa, mutta se edellyttää kulutuksen ohjausta, energiavarastoja, älykkäitä rakennuksia ja ratkaisuja.
SecureSoC vahvistaa Suomen kyberturvallisuutta, huoltovarmuutta ja puolijohdeosaamista15.6.2026 10:45:51 EEST | Tiedote
Tampereen yliopistossa on käynnistynyt SecureSoC-hanke, jonka tavoitteena on kehittää Suomeen turvallista järjestelmäpiiriteknologiaa tulevaisuuden kriittisiin järjestelmiin. Business Finlandin rahoittamassa yhteiskehityshankkeessa ovat mukana Insta, Nokia, VLSI Solution, Wapice, Xiphera sekä TTTech Flexibilis Oy. Kolmivuotisen SecureSoC-hankkeen kokonaisbudjetti on noin 6,7 miljoonaa euroa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme