Tampereen yliopisto

Väitös: Astman seurantaa sekä astmapotilaiden kokonaisvaltaista arviointia ja ohjausta perusterveydenhuollossa tulisi parantaa

Jaa

Lääketieteen lisensiaatti, yleislääketieteen erikoislääkäri Jaana Takala selvitti väitöstutkimuksessaan astman seurantakäyntien toteutumista ja sisältöä perusterveydenhuollossa 12 vuoden ajalta. Tulosten perusteella astman seuranta perusterveydenhuollossa toteutuu vain osittain valtakunnallisten hoitosuositusten mukaisesti.

Jaana Takala.
Jaana Takala. Kuva: Tuomas Takala

Astma on pitkäaikainen keuhkosairaus ja yksi merkittävimmistä kansansairauksistamme. Lapsuudessa alkaneeseen astmaan verrattuna aikuisiällä alkavaan astmaan liittyy tyypillisesti enemmän oireita, lääkityksen tarvetta ja huonompi hoitotasapaino. Päävastuu aikuisiällä alkavan astman diagnostiikasta, hoidosta ja seurannasta on perusterveydenhuollolla. Hoidon tavoitteina ovat oireettomuus, keuhkojen normaali toiminta ja astman pahenemisvaiheiden estäminen. Hoitoa ohjataan seuraamalla astman hallintaa, jota tulisi Käypä hoito -suositusten mukaisesti arvioida vuosittain astman seurantakäyntien yhteydessä.

– Vaikka kyseessä on yksi yleisimmistä pitkäaikaissairauksistamme, tiedämme hyvin vähän siitä, miten astman hoito ja seuranta perusterveydenhuollossa pitkällä aikavälillä toteutuvat, sillä pitkäaikaisia seurantatutkimuksia astmasta ei ole kansainvälisestikään tehty, Jaana Takala kertoo.

Takalan selvitti väitöstutkimuksessaan, miten astman seuranta perusterveydenhuollossa toteutuu. Hän tarkasteli, miten astman hallintaan ja hoitotasapainoon vaikuttavia tekijöitä seurantakäyntien aikana arvioidaan, ja eroaako astman arviointi sen mukaan, osallistuuko kontaktiin lääkäri, hoitaja vai molemmat ammattilaiset. Lisäksi Takala selvitti, tunnistetaanko sellaisia potilaaseen liittyviä riskitekijöitä, jotka johtavat seurannasta poisjäämiseen. Tutkimuksessa käytettiin Seinäjoki Adult Asthma Study (SAAS) -tutkimuksen potilaista kerättyä 12-vuoden seuranta-aineistoa.

Aineisto kuvaa hyvin perusterveydenhuollon astmapotilaita. Esimerkiksi tupakoitsijoita, ja potilaita, jotka olivat aiemmin tupakoineet tai joilla oli todettu samanaikainen keuhkoahtaumatauti tai muita liitännäissairauksia, ei suljettu pois. Näin on useissa aiemmissa astmatutkimuksissa tehty, Takala sanoo.

Tutkimuksen perusteella säännöllinen astman seuranta ei toteutunut hoitosuositusten mukaisesti. Keskimäärin vain yksi kolmesta potilaasta kävi seurantakäynnillä perusterveydenhuollossa vuosittain. Valtaosalla potilaista oli alle neljä suunniteltua astman seurantakontaktia perusterveydenhuoltoon 12 vuoden aikana. SAAS-aineiston potilaista 28 %:lla oli vain 0–1 suunniteltua astman seurantakäyntiä koko seurantajakson aikana. Runsas alkoholin käyttö oli tulosten perusteella yhteydessä huonompaan seurantaan osallistumiseen.

Keuhkojen toimintakokeita ja astmaoireiden esiintymistä arvioitiin perusterveydenhuollossa hyvin, mutta astman hoitotasapainoa heikentäviä tekijöitä arvioitiin potilasasiakirjamerkintöjen perusteella huonosti. Potilasasiakirjamerkintöjen perusteella myös potilaiden omahoito-ohjeista ja esimerkiksi tupakoinnin lopettamisesta keskusteltiin käynneillä vain harvoin.

– Tutkimus auttaa tunnistamaan ne osa-alueet astman arvioinnissa, jotka vaativat huomiota ja kehittämistä perusterveydenhuollossa, jotta pystyisimme parantamaan potilaidemme astman hallintaa. Näitä asioita tulisi tuoda enemmän esiin myös astman hoitosuosituksia päivitettäessä. Tutkimuksen tulokset antoivat viitteitä siitä, että sairaanhoitajan ja lääkärin yhteistyö voisi tuottaa parhaimman tuloksen astman kokonaisvaltaisen arvioinnin onnistumisessa. Kattava tietämys astmasta on tärkeää arvioinnin suorittavalle ammattilaiselle, ja tämän vuoksi tulokset mielestäni korostavat myös sitä, että koulutettuja astmahoitajia tarvitaan perusterveydenhuollossa jatkossakin, Takala toteaa.

Soinista lähtöisin oleva Jaana Takala on valmistunut ylioppilaaksi Ähtärin lukiosta ja opiskellut lääketieteen lisensiaatiksi Oulun yliopistossa. Tällä hetkellä hän työskentelee yleislääketieteen erikoislääkärinä ja diabetologina Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueella Seinäjoen sosiaali- ja terveyskeskuksessa.

Väitöstilaisuus perjantaina 5. huhtikuuta

LL, yleislääketieteen erikoislääkäri Jaana Takalan keuhkotautiopin alaan kuuluva väitöskirja Planned Follow-up of Adult-onset Asthma in Primary Health Care tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa perjantaina 5.4.2024 klo 12 alkaen Frami B -rakennuksen Auditorio 2 -salissa (Kampusranta 9b, Seinäjoki). Vastaväittäjänä toimii dosentti Pirkko Brander Tampereen yliopistosta. Kustoksena toimii professori Hannu Kankaanranta Tampereen yliopistosta.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Jaana Takala
jaana.takala@tuni.fi
050 360 5045

Kuvat

Jaana Takala.
Jaana Takala.
Kuva: Tuomas Takala
Lataa

Linkit

Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 22 000 opiskelijaa ja henkilöstöä yli 4 000. Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto

Väitös: Metallin väsyminen on kuin vikojen kilpajuoksua1.10.2025 09:40:00 EEST | Tiedote

Materiaalin väsyminen aiheuttaa yllättäviä vaurioita esimerkiksi koneenosille. Yritysten on hallittava koneenosien väsyminen maineensa ja kilpailukykynsä turvaamiseksi ja kustannusten hillitsemiseksi – erityisesti vihreän siirtymän myötä. Diplomi-insinööri Joona Vaara uudistaa väitöstutkimuksessaan merkittävästi 150 vuotta vanhaa tutkimusalaa. Tutkimuksessaan hän yhtenäistää aiemmin eri koulukuntiin jakaantunutta väsymisen teoriaa ja täsmentää koneenosien suunnittelun fysikaalisia perusteita. Tutkimustulosten avulla voidaan parantaa koneiden ja erilaisten rakenteiden mitoituksen luotettavuutta.

Väitös: Lapsuuden aivovammat lisäävät kuolleisuutta sekä heikentävät koulutustasoa ja varusmiespalveluksesta suoriutumista30.9.2025 08:40:00 EEST | Tiedote

Lasten ja nuorten aivovammat voivat heijastua vielä vuosikymmeniä vamman jälkeen. Lääketieteen lisensiaatti Julius Möttösen väitöstutkimus Tampereen yliopistossa osoittaa, että aivovamman saaneilla lapsilla on muita suurempi riski ennenaikaiseen kuolemaan, heikompi koulutustaso sekä enemmän haasteita varusmiespalveluksen suorittamisessa.

Väitös: Äidin päihteiden käyttö muovaa varhaislapsuuden kiintymyssuhdetta ja lapsen kehitystä29.9.2025 14:38:12 EEST | Tiedote

Äidin päihteiden käyttö on merkittävä yhteiskunnallinen ongelma, joka vaikuttaa äitien, lasten ja perheiden hyvinvointiin. Väitöstutkimuksessaan psykologian maisteri Noora Hyysalo tarkasteli, miten äidin päihteiden käyttö muovaa lapsen kiintymyssuhteen kehitystä, äidin hoivakäyttäytymistä ja lapsen kykyä sopeutua haastaviin olosuhteisiin. Tulokset korostavat varhaista vanhemmuuden tukemista ja voimavarakeskeistä lähestymistapaa haavoittuvassa asemassa olevien äitien ja lasten auttamisessa.

Väitös: Sote-integraatio onnistuu yhteistyötä johtamalla – ei uusilla rakenteilla29.9.2025 13:46:14 EEST | Tiedote

Suomessa puhutaan järjestelmistä ja organisaatiouudistuksista, mutta sote-integraatio kaatuu harvoin rakenteisiin. Useammin on kyse siitä, että toimijoita ohjaavat eri säännöt ja tavoitteet. Väitöstutkimuksessaan TtM Marco Roth osoittaa, että integraatio onnistuu, kun erilaiset ajattelu- ja toimintatavat tehdään näkyviksi ja sovitaan niiden pohjalta yhteiset tavoitteet, vastuut ja mittarit.

TUP-kirjauutuus: Jännittynyt turvallisuusympäristö heijastui vuoden 2024 presidentinvaaleihin25.9.2025 08:53:20 EEST | Tiedote

Presidentinvaalit 2024 -teos analysoi vaalien ehdokasvalintaa ja kampanjointia, median roolia vaaleissa sekä kansalaisten näkemyksiä presidentin asemasta. Samalla kirja tarjoaa uusia avauksia Suomen presidentti-instituution arviointiin, myös kansainvälisestä vertailevasta näkökulmasta. Teoksen luvut nojaavat ensisijaisesti vaalien jälkeen kerättyyn kyselyaineistoon.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye