Saaren kartano lähiympäristöineen suojellaan rakennusperintölailla, Mynämäki
Saaren kartanon rakennuskanta ja sitä ympäröivä puistoalue suojellaan rakennusperinnön suojelemisesta annetun lain nojalla. Suojelu kohdistuu rakennusten ulkoasun ja joidenkin rakennusten sisätilojen lisäksi rakennettuun viherympäristöön. Suojelupäätös ei vielä ole lainvoimainen.
Varsinais-Suomen ELY-keskus on tehnyt 7.3.2024 päätöksen, jossa Mynämäellä sijaitseva Saaren kartanon rakennuskanta ja sitä ympäröivä puistoalue suojellaan rakennusperinnön suojelemisesta annetun lain nojalla (rakennusperintölaki, 498/2010). Suojeluasia otettiin vireille ELY-keskuksen omasta aloitteesta keväällä 2022. Kartano on ollut Koneen Säätiön omistuksessa vuodesta 2007.
Saaren kartano on ainutlaatuinen kokonaisuus
Pitkään jatkuneen asutuksen myötä Saaren kartanon alueella on rakennuksia eri ajoilta ja jäljellä on myös rakenteita keskiajalta lähtien. Vuonna 1779 valmistuneen ja Turun kaupunginarkkitehti C.F. Schröderin suunnitteleman mansardikattoisen päärakennuksen klassistinen ulkoasu on hyvin säilynyt. Rakennuksen arvot perustuvat keskeissalipohjakaavaan sekä 1600-luvun holvikellareihin. Vuonna 1770 valmistuneen keittiösiiven ja 10 vuotta myöhemmin valmistuneen lakeijasiiven lisäksi edustavaa asuinpiiriä täydentää ulkoarkkitehtuuriltaan ja sisätiloiltaan erityisen hyvin säilynyt käymälä. Käymälän vanhimmat piirteet ovat 1700-luvulta. Muut suojellut rakennukset ovat vanha-aitta, vilja-aitta, piha-aitta, puutarhakellari, puutarhavaja, pesutupa, sauna, renkitupa, kärryvaja, Jaakopin lato, riihi, konehalli, kuivurirakennus ja navetta.
Jo 1500-luvulla muodostunut asuinpiiri on säilyttänyt alkuperäisen muotonsa tähän päivään. Puutarhan, pihapiirin ja maisemapuiston sommittelu, rakenteet ja vanha kasvisto yhdessä tiestön kanssa ilmentävät alueen pitkää historiaa ja muodostavat arvokkaan rakennetun viherympäristön kokonaisuuden.
Saaren kartano on osa Mynälahden suurta kartanokeskittymää. Muita merkittäviä kartanoita lähialueella ovat mm. Louhisaaren ja Lehtisten kartanot.
Aiempina omistajina aatelissukuja ja valtion tutkimuskeskus
Saaren kartano on yksi harvoista säilyneistä kuninkaankartanoista ja sen ainutlaatuisuutta lisää monivaiheinen omistus sekä valtion laitosten toiminta kartanossa. Saaren kartano siirtyi Joakim Flemingin omistukseen 1520-luvulla. Everstinvirkatalona kartano toimi 1600–1700-luvuilla ja yhtenä tilan haltijana oli mm. Augustin Ehrensvärd, joka myös eli viimeiset vuotensa Saaren kartanossa. Aminoffien suku oli kartanon vuokralaisena vuodesta 1799 lähtien lähes 1940-luvun alkuun saakka. Moni tuntee Saaren kartanon myös Maatalouden tutkimuskeskuksen Lounais-Suomen koeasemana, joka toimi kartanossa vuosina 1959–2005.
Säilyttävä korjaus ja aktiivinen toiminta tukevat suojelua
Saaren kartanon rakennuskanta on kokenut monia muutoksia vuosisatojen aikana. Koneen Säätiön aikana useimmat rakennukset on kunnostettu kokonaan tai osittain. Korjaukset on tehty säilyttävän korjaamisen periaatteiden mukaan ja niissä on huomioitu arkeologinen kulttuuriperintö ja muinaismuistolain edellyttämät toimenpiteet. Korjaukset on tehty Museoviraston ohjauksessa ja laajojen korjaustöiden yhteydessä kaikista rakennuksista löydetyt kerrostumat sekä kaikki työvaiheet on dokumentoitu huolellisesti kartanon arkistoon.
Kartano toimii nykyään taiteilija- ja tutkijaresidenssinä. Päärakennukseen on kunnostettu toimisto- ja majoitustiloja. Sivurakennukset ja renkitupa ovat majoituskäytössä. Muut rakennukset palvelevat residenssin toimintoja mm. harjoitus-, esitys- ja näyttelytiloina. Nykyinen toiminta on sovitettu arvokkaaseen kulttuuriympäristöön ja Saaren kartanon alue tarjoaa hienot puitteet nykyiselle toiminnalle.
Lisätietoja:
Mia Puotunen, erityisasiantuntija
0295 022 912, mia.puotunen@ely-keskus.fi
Varsinais-Suomen ELY-keskus
Avainsanat
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Varsinais-Suomen ELY-keskus
En knapp minskning av den totala arbetslösheten i Egentliga Finland i mars24.4.2024 08:00:00 EEST | Tiedote
Arbetslösheten i Egentliga Finland sjönk med bara ett par hundra personer i mars, vilket är mindre än normalt i mars. Största delen av antalet var bundet till att permitteringarna upphörde. Efterfrågan på arbetskraft har varit rätt så svag jämfört med året innan.
Varsinais-Suomen kokonaistyöttömyys putosi maaliskuussa niukasti24.4.2024 08:00:00 EEST | Tiedote
Varsinais-Suomen työttömyys putosi maaliskuun aikana vaivaisella parilla sadalla hengellä eli keskimäärin vähemmän kuin normaalisti maaliskuussa tapahtuu. Määrästä suurin osa oli sidoksissa lomautusten päättymiseen. Työvoiman kysyntä on jatkunut heikohkona verrattuna viime vuoteen.
Päällystystyöt alkavat Satakunnassa19.4.2024 09:30:07 EEST | Tiedote
Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kesän 2024 päällystystyöt alkavat myös Satakunnan alueella. Viikolla 17 päällystystöitä tehdään sekä Porin että Huittisten seudulla valtateillä 11 ja 23 sekä kantatiellä 41.
Valtatie 9 saa uutta päällystettä18.4.2024 12:10:12 EEST | Tiedote
Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kesän 2024 päällystystyöt ovat käynnistyneet. Viikolla 16 töitä on tehty Turun kehätiellä ja päällystystyöt jatkuvat vk:lla 17, jolloin päällystysvuorossa on valtatie 9. Töitä tehdään yhtäaikaisesti kumpaankin ajosuuntaan.
Päällystystyöt käynnistyvät Varsinais-Suomessa11.4.2024 13:07:08 EEST | Tiedote
Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kesän 2024 päällystystyöt käynnistyvät viikolla 16. Työt alkavat tiistaina 16.4. Turun kehätiellä (Kt 40) välillä Kuninkoja − Ravattula. Töitä tehdään yhtäaikaisesti kumpaankin ajosuuntaan.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme