Suomalaisten mökkeilyn hiilijalanjälki arvioitiin ensimmäistä kertaa – uudella laskurilla selviää myös yksittäisen mökkeilijän päästöt

22.3.2024 09:00:00 EET | Suomen ympäristökeskus | Tiedote

Jaa

Mökkeilyyn liittyvä liikenne on suurin päästöjen lähde. Yksittäisten mökkeilijöiden välillä on kuitenkin suurta vaihtelua.

Kuvituskuvassa on mökki järven rannalla. Mökkeilyn hiilijalanjälki koostuu liikkumisesta, energiankulutuksesta, palveluista ja tavaroista ja veneilystä. Suomalaisten mökkien ominaisuudet, varustelutaso ja mökkeilyn tavat vaihtelevat, joten myös yksittäisten mökkien hiilijalanjälkien välillä on suurta vaihtelua. — Mökkeilyn hiilijalanjälki koostuu liikkumisesta, energiankulutuksesta, palveluista ja tavaroista ja veneilystä. Suomalaisten mökkien ominaisuudet, varustelutaso ja mökkeilyn tavat vaihtelevat, joten myös yksittäisten mökkien hiilijalanjälkien välillä on suurta vaihtelua. **Adobe Stock**

Suomessa on yli puoli miljoonaa kesämökkiä, ja yli puolet suomalaisista viettää aikaa mökeillä. Yhä useampi pohtii myös mökkeilyn ympäristövaikutuksia. Suomen ympäristökeskus Syke laski ensimmäistä kertaa suomalaisten mökkeilyn tuottamat kasvihuonekaasupäästöt. Tutkimusta rahoittivat maa- ja metsätalousministeriö (saaristoasiain neuvottelukunta SANK), ympäristöministeriö ja Suomen ympäristökeskus Syke. Yhteistyötahoina mukana ovat olleet Vapaa-ajan asukkaiden Liitto VAAL ry ja Suomen Omakotiliitto ry.

Syken toteuttaman tutkimuksen mukaan suomalaisten mökkeilyn kokonaishiilijalanjälki on noin 1,2 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia vuodessa. Yhden mökin keskimääräinen hiilijalanjälki Suomessa on noin 2,3 hiilidioksidiekvivalenttitonnia vuodessa. Mökkeilyn osuus mökkeilevän suomalaisen keskimääräisestä vuosittaisesta hiilijalanjäljestä on 7,5 prosenttia. Laskenta perustuu pääsiassa vuoden 2021 tietoihin ja vuoden 2023 alussa käytössä olleisiin päästökertoimiin.

Mökkeilyn hiilijalanjälkilaskentaan sisältyvät mökkien energiankulutus, matkat mökille, mökiltä käsin tehtävät asiointimatkat, veneily sekä tavaroiden ja palveluiden kulutus. Laskelmaan eivät sisälly rakentamisvaihe, maankäyttösektorin päästöt, ruoka ja päivittäistavarat tai ulkomailla sijaitsevat mökit.

Eniten kasvihuonekaasupäästöjä syntyy mökkeilyyn liittyvästä liikenteestä. Mökkeilyn hiilijalanjälki koostuu liikkumisesta (58 %), energiankulutuksesta (19 %), tavaroiden ja palveluiden kulutuksesta (18 %) ja veneilystä (5 %).

Hiilijalanjälkilaskennan yhteydessä asiantuntijat selvittivät myös vuosien 2021–2023 energia- ja taloustilanteen vaikutuksia mökkeilyyn. Kyselytutkimukseen saatiin paljon vastauksia. Tämä vahvistaa käsitystä siitä, että mökkeilijöitä kiinnostavat energia- ja ympäristöasiat.

”Suomalaiset mökkeilijät kaipaavat ja hakevat tietoa mökkeilyn ympäristövaikutuksista, ja monet ovat jo tehneet toimia energiankulutuksen ja ilmastopäästöjen vähentämiseksi”, kertoo toiminnanjohtaja Marju Silander Suomen Omakotiliitto ry:stä.

Mökkien hiilijalanjälkien välillä on suuria eroja

Suomalaisten mökkien ominaisuudet, varustelutaso ja mökkeilyn tavat vaihtelevat, joten myös yksittäisten mökkien hiilijalanjälkien välillä on suurta vaihtelua. Tutkimuksen rinnalla laadittiin laskuri, jonka avulla jokainen voi halutessaan selvittää oman mökkinsä hiilijalanjäljen. Laskuriin syötetään tietoja mökkimatkoista, lämmityksestä, sähköstä, veneilystä sekä tavaroiden ja palveluiden kulutuksesta.

”Laskurimme auttaa ymmärtämään, mistä juuri oman mökin päästöt aiheutuvat. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulta Järvi- tai Itä-Suomeen mökille matkaavan perheen mökkeilyn hiilijalanjälkeä todennäköisesti kasvattaa pitkä automatka. Lähimökkeilijän hiilijalanjälkeen saattaa puolestaan eniten vaikuttaa mökin talvilämmitys”, kertoo erikoistutkija Johanna Niemistö Suomen ympäristökeskuksesta.

Kuvassa%20on%20pylv%E4sdiagrammi%2C%20joka%20havainnoillistaa%20m%F6kkien%20hiilijalanj%E4lkien%20eroja.%20Eroja%20havainnollistamaan%20tutkijat%20laativat%20esimerkit%20kolmesta%20m%F6kkeilev%E4st%E4%20perheest%E4.%20Espoolaiset%20Korhoset%20m%F6kkeilev%E4t%20Savonlinnassa%2C%20pit%E4v%E4t%20talvella%20yll%E4%20perusl%E4mp%F6%E4%20suoralla%20s%E4hk%F6l%E4mmityksell%E4%20ja%20veneilev%E4t%20polttomoottoriveneell%E4.%20Korhosten%20m%F6kkeilyn%20hiilijalanj%E4lki%20on%203415%20kg%20CO2e%20vuodessa.%20Jyv%E4skyl%E4l%E4iset%20M%E4kiset%20l%E4him%F6kkeilev%E4t%20Laukaassa%2C%20pit%E4v%E4t%20m%F6kki%E4%20talvisin%20kylmill%E4%E4n%20ja%20veneilev%E4t%20soutuveneell%E4.%20M%E4kisten%20m%F6kkeilyn%20hiilijalanj%E4lki%20on%20904%20kg%20CO2e%20vuodessa.%20Turkulaiset%20Virtaset%20m%F6kkeilev%E4t%20Kustavissa%2C%20pit%E4v%E4t%20talvisin%20yll%E4%20kuivanapitol%E4mmityst%E4%20ja%20veneilev%E4t%20polttomoottoriveneell%E4.%20Virtasten%20m%F6kkeilyn%20hiilijalanj%E4lki%20on%201937%20kg%20CO2e%20vuodessa. — Mökkien hiilijalanjälkien eroja havainnollistamaan tutkijat laativat esimerkit kolmesta mökkeilevästä perheestä. Espoolaiset Korhoset mökkeilevät Savonlinnassa, pitävät talvella yllä peruslämpöä suoralla sähkölämmityksellä ja veneilevät polttomoottoriveneellä. Korhosten mökkeilyn hiilijalanjälki on 3415 kg CO2e vuodessa. Jyväskyläläiset Mäkiset lähimökkeilevät Laukaassa, pitävät mökkiä talvisin kylmillään ja veneilevät soutuveneellä. Mäkisten mökkeilyn hiilijalanjälki on 904 kg CO2e vuodessa. Turkulaiset Virtaset mökkeilevät Kustavissa, pitävät talvisin yllä kuivanapitolämmitystä ja veneilevät polttomoottoriveneellä. Virtasten mökkeilyn hiilijalanjälki on 1937 kg CO2e vuodessa. **Suomen ympäristökeskus**

Mökkeilyn hiilijalanjälkeä voi pienentää monin eri tavoin. Mökkimatkan päästöjä voi vähentää vaihtamalla vähäpäästöisempään kulkutapaan ja pienentämällä matkasuoritetta. Kuten kotonakin, myös mökillä kannattaa käyttää energiaa säästäen ja valita energiatehokas talvilämmitysratkaisu. Mökkeilijän hiilijalanjäljen laskuri tarjoaa lisää vinkkejä ilmastofiksuun mökkeilyyn.

Mökkeilijän hiilijalanjäljen laskuri julkistetaan Kevätmessuilla perjantaina 22.3.2024 Helsingin Messukeskuksessa Kevätlavalla klo 13–13.30. Median edustajat voivat etukäteen tutustua mökkeilyn hiilijalanjäljen laskuriin täällä (laskurit.hiilineutraalisuomi.fi). Kevätmessuilla laskuria esittelevät tutkimuksen toteuttajat ja yhteistyökumppanit. Aihetta kommentoi kansanedustaja Pauli Aalto-Setälä. Lisätietoja ohjelmasta Kevätmessujen verkkosivuilla (kevatmessut.messukeskus.com).

Mökkeilyn hiilijalanjälki -tutkimushanketta rahoittivat maa- ja metsätalousministeriö (saaristoasiain neuvottelukunta SANK), ympäristöministeriö ja Suomen ympäristökeskus Syke. Yhteistyötahoina mukana ovat olleet Vapaa-ajan asukkaiden Liitto VAAL ry ja Suomen Omakotiliitto ry. Tutkimuksen toteutti Syke. Laskuri laadittiin yhteistyössä Kohti hiilineutraaleja kuntia ja maakuntia (Canemure) -hankkeen kanssa.

Avainsanat

luonto kestävyysmurros tutkimus ympäristö ilmasto hiilineutraalius

Yhteyshenkilöt

Mediapalvelu Suomen ympäristökeskuksessa

Suomen ympäristökeskuksen mediapalvelu välittää tietoa ympäristökeskuksessa tehtävästä tutkimuksesta, auttaa toimittajia löytämään asiantuntijoita haastateltaviksi ja tarjoaa valokuvia median käyttöön.

Yhteydenottoihin vastaavat viestintäasiantuntijat. Palvelemme arkisin klo 9-16.

Puh:029 525 1072syke_ajankohtaiset@syke.fi

Johanna NiemistöerikoistutkijaSuomen ympäristökeskus

Puh:+358 295 251 835johanna.niemisto@syke.fi

Marju SilandertoiminnanjohtajaSuomen Omakotiliitto ry

Puh:+358 457 200 626marju.silander@omakotiliitto.fi

Tapio TervopuheenjohtajaVapaa-ajan asukkaiden Liitto VAAL ry

Puh:+358 400 609 476tapio.tervo@omakotiliitto.fi

Elina Aurijohtava asiantuntijamaa- ja metsätalousministeriö

Puh:+358 295 162 041elina.auri@gov.fi

Sanna Anderssonympäristöneuvosympäristöministeriö

Puh:+358 295 250 063sanna.andersson@gov.fi

Kuvat

Kuvassa on pylväsdiagrammi, joka havainnoillistaa mökkien hiilijalanjälkien eroja. Eroja havainnollistamaan tutkijat laativat esimerkit kolmesta mökkeilevästä perheestä. Espoolaiset Korhoset mökkeilevät Savonlinnassa, pitävät talvella yllä peruslämpöä suoralla sähkölämmityksellä ja veneilevät polttomoottoriveneellä. Korhosten mökkeilyn hiilijalanjälki on 3415 kg CO2e vuodessa. Jyväskyläläiset Mäkiset lähimökkeilevät Laukaassa, pitävät mökkiä talvisin kylmillään ja veneilevät soutuveneellä. Mäkisten mökkeilyn hiilijalanjälki on 904 kg CO2e vuodessa. Turkulaiset Virtaset mökkeilevät Kustavissa, pitävät talvisin yllä kuivanapitolämmitystä ja veneilevät polttomoottoriveneellä. Virtasten mökkeilyn hiilijalanjälki on 1937 kg CO2e vuodessa. — Mökkien hiilijalanjälkien eroja havainnollistamaan tutkijat laativat esimerkit kolmesta mökkeilevästä perheestä. Espoolaiset Korhoset mökkeilevät Savonlinnassa, pitävät talvella yllä peruslämpöä suoralla sähkölämmityksellä ja veneilevät polttomoottoriveneellä. Korhosten mökkeilyn hiilijalanjälki on 3415 kg CO2e vuodessa. Jyväskyläläiset Mäkiset lähimökkeilevät Laukaassa, pitävät mökkiä talvisin kylmillään ja veneilevät soutuveneellä. Mäkisten mökkeilyn hiilijalanjälki on 904 kg CO2e vuodessa. Turkulaiset Virtaset mökkeilevät Kustavissa, pitävät talvisin yllä kuivanapitolämmitystä ja veneilevät polttomoottoriveneellä. Virtasten mökkeilyn hiilijalanjälki on 1937 kg CO2e vuodessa.

Liitteet

Mökkeilyn hiilijalanjälki Suomessa -esite.pdf

Linkit

Suomen ympäristökeskus – Teemme tiedolla toivoa.

Suomen ympäristökeskus
Latokartanonkaari 11
00790 Helsinki

0295 251 000
https://www.syke.fi/fi-FI

On aika siirtyä yksittäisten ympäristöongelmien ratkaisemisesta koko yhteiskunnan läpileikkaavaan kestävyysmurrokseen. Suomen ympäristökeskus (Syke) vaikuttaa tutkimuksella, tiedolla ja palveluilla kestävän yhteiskunnan rakentamiseen. Suomen ympäristökeskus on valtion tutkimuslaitos, jossa työskentelee noin 700 asiantuntijaa ja tutkijaa Helsingissä, Oulussa, Jyväskylässä ja Joensuussa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen ympäristökeskus

Árktalaš rávdnječázit leat hearkkit hávkkanoađuheapmái – buggeluosa mielddisbuktán duvttalasáhus boktá fuola dutkiide2.7.2025 08:51:03 EEST | Tiedote

Varas dutkamuš čujuha, ahte árktalaš leat hearkkit lassánan hávkkanoađuheapmái šaddanáigodaga áiggis dahje joga sturrodagas beroškeahttá. Áican boktá fuola, go boahttevuođas buggeluosa garra lassáneapmi sáhttá lasihit davvi jogain duvttanoađi.

Arktiset virtavedet ovat herkkiä typpikuormitukselle – kyttyrälohen aiheuttama ravinnelisäys huolestuttaa tutkijoita30.6.2025 11:55:37 EEST | Tiedote

Tuore tutkimus osoittaa, että arktiset virtavedet ovat herkkiä lisääntyvälle typpikuormitukselle kasvukauden ajankohdasta tai joen koosta riippumatta. Havainto herättää huolta, sillä tulevaisuudessa kyttyrälohen voimakas runsastuminen voi lisätä pohjoisten jokien ravinnekuormaa.

Det ostadiga vädret har hållit cyanobakterieläget måttligt26.6.2025 13:09:15 EEST | Pressmeddelande

Situationen med cyanobakterier är fortfarande huvudsakligen lugn, och observationerna i insjöar samt längs kustområden har förblivit få. Det ostadiga vädret under den gångna veckan har försvårat satellitobservationer från öppna havsområden. Enligt automatiska observationer från handelsfartyg har dock mängden cyanobakterier varit något förhöjd i de västra öppna havsområdena i Finska viken.

Unsettled weather has kept the blue-green algae situation moderate26.6.2025 13:05:44 EEST | Press release

The situation with blue-green algae remains mostly calm, and observations in inland waters and along coastal areas have remained few. The unsettled weather over the past week has made satellite observations from open sea areas more difficult. However, according to automatic observations from merchant ships, the amount of blue-green algae has been slightly elevated in the western open sea areas of the Gulf of Finland.

Epävakainen sää on pitänyt sinilevätilanteen maltillisena26.6.2025 13:00:00 EEST | Tiedote

Sinilevätilanne jatkuu pääosin rauhallisena, ja havainnot sisävesillä sekä rannikkoalueilla ovat pysyneet vähäisinä. Kuluneen viikon epävakainen sää on vaikeuttanut satelliittihavaintojen tekemistä avomerialueilta. Kauppalaivojen automaattihavaintojen perusteella sinilevämäärä on kuitenkin ollut lievästi koholla Suomenlahden länsiosan avomerialueilla.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme