Keskuskauppakamari: Naisten osuus EU- ja ETA-maiden suurimpien ja vaihdetuimpien yhtiöiden hallituksissa ja johtoryhmissä jatkoi kasvuaan – Suomi jäämässä jälkeen terävimmästä kärjestä
Naisten osuus EU- ja ETA-maiden suurimpien ja vaihdetuimpien pörssiyhtiöiden hallituksissa ja johtoryhmissä kasvaa edelleen, selviää Keskuskauppakamarin tuoreesta naisjohtajakatsauksesta. Jo yli puolessa jäsenmaista naisten osuus hallituksen jäsenistä on yli 30 prosenttia ja johtoryhmän jäsenistä yli 20 prosenttia. Vaikka Suomi sijoittuukin edelleen kärkikymmenikköön kummassakin vertailussa, olemme jäämässä jälkeen terävimmästä kärjestä. Minna Canthin ja tasa-arvon päivänä Keskuskauppakamari haluaa muistuttaa, että naisjohtajuuden edistämiseksi on vielä paljon työtä tehtävänä.
Yhä useammassa EU:n jäsenmaassa naisten osuus yritysten hallituksissa on kasvanut. Naisten keskimääräinen osuus EU-maiden suurimpien ja vaihdetuimpien pörssiyhtiöiden hallituksissa nousi viime vuonna jo 34 prosenttiin. Suomessa naisten osuus OMH25-indeksiin kuuluvien pörssiyhtiöiden hallituksissa oli 38 prosenttia ja kaikkien pörssiyhtiöiden hallituksissa 33 prosenttia. Pörssiyhtiön hallituksen puheenjohtajana ja toimitusjohtajana nainen on edelleen harvinaisuus kaikkialla.
Myös johtoryhmätasolla naisten osuus on kasvanut selvästi, mutta hallituksia hitaammin. Naisten keskimääräinen osuus EU-maiden suurimpien ja vaihdetuimpien pörssiyhtiöiden johtoryhmien jäsenistä oli viime vuonna 22 prosenttia. Suomessa naisten osuus OMXH25-indeksiin kuuluvien pörssiyhtiöiden johtoryhmissä oli toimitusjohtajat mukaan lukien 28 prosenttia ja kaikkien pörssiyhtiöiden johtoryhmissä 26 prosenttia.
”Erot eri EU-maiden välillä ovat kaventuneet niin hallitus- kuin johtoryhmätasolla. Hallitustasolla kasvua vauhdittavana tekijänä on monessa maassa ollut kiintiölainsäädäntö. Vuonna 2026 koko EU:ssa voimaan tulevien kiintiötavoitteiden takia kärki tulee jatkossa tiivistymään entisestään”, toteaa Keskuskauppakamarin johtava asiantuntija Ville Kajala.
”Vaikka Suomi edelleen sijoittuukin kärkikymmenikköön sekä hallitus- että johtoryhmävertailussa, näyttää kuitenkin siltä, että olemme jäämässä jälkeen terävimmästä kärjestä. Yhteenlaskettuna naisten osuus hallituksissa ja johtoryhmissä on meillä vajaa 33 prosenttia, kun se vertailun kärkimaissa on jo lähes 40 prosenttia”, sanoo Kajala.
Vertailusta selviää myös, että tulevat hallituskiintiöt eivät ole mikään pikaratkaisu naisjohtajuuden edistämiseen laajemmin. Suuressa osassa niistä maista, joissa on ollut voimassa kiintiölainsäädäntöä, naisten osuus johtoryhmässä on pysynyt edelleen alhaisella tasolla.
”Pidemmällä aikavälillä hallitusten sukupuolijakauman tasapainottuminen voi kuitenkin tasapainottaa myös johtoryhmien sukupuolijakaumaa. Esimerkiksi Norjassa, Islannissa ja Ranskassa naisten osuus johtoryhmien jäsenistä on viime vuosina kasvanut selvästi”, sanoo Kajala.
Työtä naisjohtajuuden edistämiseksi tarvitaan edelleen
EU:n ja ETA:n ulkopuolisista vertailumaista Suomen edelle naisten osuudessa hallitusjäsenistä sijoittuu Iso-Britannia. Isossa-Britanniassa naisten osuuden kasvua on vauhdittanut itsesääntelyyn perustuva kiintiötavoite sekä erillinen tavoite, jonka mukaan jokaisessa pörssiyhtiössä vähintään yhden avaintehtävän tulisi olla naisella.
”Ison-Britannian tuore esimerkki osoittaa, että itsesääntelyn kautta asetetuilla tavoitteilla on mahdollista saavuttaa hyvää kehitystä. Suomessakin on syytä jatkaa elinkeinoelämän oma-aloitteista työtä naisjohtajuuden edistämiseksi ja nostaa tavoitetasoa nykyisestä. Tulevat kiintiötavoitteet edellyttävät vähintään 60 naista lisää pörssiyhtiöiden hallituksiin. Tosiasiallinen tarve on vielä tätä suurempi, kun huomioon otetaan hallitustehtävistä vuosittain luopuvien naisten määrä. Yritystasolla olisi syytä kiinnittää huomiota rekrytointiprosesseihin ja naisten urapolkuihin johtajina, jotta osaajapooli ja monimuotoisuus olisi jatkossakin riittävä niin hallitus-, johtoryhmä- kuin liiketoimintajohtotasolla”, sanoo Kajala.
Lue naisjohtajakatsaus tästä
Keskuskauppakamari on edistänyt naisjohtajuutta pitkään ja menestyksekkäästi itsesääntelyn keinoin. Keskuskauppakamari on vuodesta 2012 lähtien järjestänyt Naisjohtajien mentorointiohjelmaa, johon on osallistunut jo yli 350 naisjohtajaa.
Yhteyshenkilöt
Ville KajalaJohtava asiantuntija, yhtiö- ja arvopaperimarkkinaoikeus
Puh:050 376 1460ville.kajala@chamber.fiLiitteet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Keskuskauppakamari
Keskuskauppakamari: Kansalaisuuslain muutosehdotukset ovat haitaksi pitkäjänteiselle sitoutumiselle suomalaisille työmarkkinoille25.4.2024 13:00:00 EEST | Tiedote
Keskuskauppakamari katsoo, että asumisajan pidentäminen on haitaksi onnistuneelle kotoutumiselle ja pitkäjänteiselle sitoutumiselle suomalaisille työmarkkinoille. Keskuskauppakamarin johtavan asiantuntijan Suvi Pulkkisen mukaan asumisajan pidentäminen kaikkien ryhmien osalta huonontaa Suomen asemaa kansainvälisten osaajien houkuttelussa.
Ekonomistin pikakommentti: Taantuma tarttui työmarkkinoille - työttömyys kasvoi jyrkästi24.4.2024 09:08:57 EEST | Tiedote
Keskuskauppakamarin pääekonomistin Jukka Appelqvistin mukaan työllisyystilanne on pitkään pysynyt suhdannetilanteen heikkouteen nähden yllättävän hyvänä, mutta tuoreista luvuista ei valopilkkuja löydy. Suhdannetilanne heikkeni työmarkkinoilla roimasti maaliskuussa. “Aletaan pikkuhiljaa olla ihan aidoissa taantumatunnelmissa”, sanoo Appelqvist.
Elovena voitti Vuoden brändi 2024 – palkinnon23.4.2024 17:30:00 EEST | Tiedote
Keskuskauppakamarin Vuoden brändi -kilpailun voittajaksi valittiin tänä vuonna Elovena. Elovena on Raisio-konsernin brändi, jonka tuotteet on valmistettu kaurasta. Brändityön ja aineettomien oikeuksien ammattilaisista koostuva asiantuntijaraati valitsi voittajan lukuisten korkeatasoisten brändien joukosta.
Keskuskauppakamari: Kaivatut ratkaisut helpottamaan osaajapulaa jäivät kehysriihessä toteuttamatta17.4.2024 09:01:43 EEST | Tiedote
Keskuskauppakamari pitää huojentavana, että hallitus säästi kehysriihessä koulutuksen merkittäviltä leikkauksilta vaikeassa taloustilanteessa, mutta samalla uupumaan jäivät myös kaivatut panostukset osaavan työvoiman saatavuuteen. Keskuskauppakamarin osaajakyselyyn vastanneista yrityksistä jo lähes 70 prosenttia kokee, että osaajapula on muodostunut niille kasvun esteeksi.
Keskuskauppakamari: Puhtaan siirtymän investointiverohyvityksen käyttöönotto vahva kasvusignaali16.4.2024 16:50:27 EEST | Tiedote
Hallituksen päätös suurten puhtaan siirtymän investointien verohyvityksen käyttöönottamisesta on vahva signaali Suomelta investointikilpailussa. Teolliset investoinnit ovat ratkaisevassa asemassa sekä taloudellisen kasvun että päästötavoitteiden saavuttamisessa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme