Geenitutkimuksessa tunnistettiin proteiini, joka voi suojata punkkien levittämältä taudilta
Helsingin yliopiston johtamassa tutkimuksessa havaittiin yhteys yleisen geenimuodon ja borrelioosin eli Lymen taudin välillä. Iholle erittyvät proteiinit vaikuttavat borrelioosin riskiin ja antavat viitteitä mahdollisesta uudesta puolustusmekanismista.
Tutkimus osoitti, että SCGB1D2-geeni tuottaa iholle ja hikeen erittyvää sekretoglobiiniproteiinia, joka hillitsee borrelioosibakteerien kasvua. Geenin heikommin toimiva muoto lisää borrelioosin riskiä.
Borrelioosi on punkkien, kuten suomalaisen puutiaisen, levittämä Borrelia-suvun bakteerien aiheuttama tartuntatauti. Suomalaisten arvellaan saavan yli miljoona punkin puremaa vuosittain. Valtaosa puremista ei johda borrelioosiin, mutta tartunnan saa silti arviolta noin 10 000 suomalaista vuosittain.
Hanna Ollilan vetämässä tutkimuksessa haluttiin selvittää mahdollisia biologisia tekijöitä, jotka altistavat borrelioosille.
Borrelioositartuntaan liittyi kaksi tärkeää immuunijärjestelmän toimintaa säätelevää geenialuetta: HLA-geenit, jotka auttavat puolustautumaan tarkasti eri taudinaiheuttajia vastaan sekä TLR1-geenialue, joka säätelee elimistön ja puolustussolujen sytokiinivasteita.
Kenties yllättävin, mutta selkein löydös saatiin kuitenkin sekretoglobiinia tuottavaan SCGB1D2-geeniin. Tulos herättikin välittömästi tutkijoiden mielenkiinnon.
– Sekretoglobiinit ovat eritettäviä proteiineja, joita tyypillisesti esiintyy hengitysteissä, iholla ja eritteissä. Muut saman geeniperheen jäsenet vaikuttavat esimerkiksi hengitystieinfektioihin, mutta tästä 1D2-jäsenestä emme tienneet aiemmin juuri mitään.
– On jännittävää, että sen yhteys borrelioosiin on huomattavasti vahvempi kuin perinteisen immuniteetin säätelijöillä, kuten HLA-geeneillä. Kyseessä on mahdollisesti aiemmin tuntematon puolustusmekanismi borrelioosia vastaan, sanoo ryhmänjohtaja Hanna Ollila Helsingin yliopiston Suomen molekyylilääketieteen instituutista FIMMistä.
Havainto voi auttaa kehittämään uusia borrelioosin hoito- ja ehkäisykeinoja.
Geenitutkimus antoi lähtösysäyksen uuden suojamekanismin tunnistamiselle
Tutkijat hyödynsivät suomalaisen FinnGen-tutkimuksen ja Viron biopankin aineistoja. Tulokset saatiin vertaamalla yli 25 000 borrelioosin saaneen henkilön perimää osallistujiin, joilla ei ollut koskaan diagnosoitu borrelioosia.
Sekä suomalaisessa että virolaisessa väestössä havaittiin, että SCGB1D2-geenin huonommin toimiva geenimuoto lisäsi väestötasolla borrelioosiriskiä noin kahdellakymmenellä prosentilla. Vaikutusta minkään muun infektion tai sairauden riskiin ei sen sijaan nähty.
– On tärkeä muistaa, että tämä löydös ei kerro yksilön tautiriskistä, vaan auttaa ymmärtämään biologisia reittejä sekä löytämään uusia tautimekanismeja, Ollila toteaa.
– Proteiini on mielenkiintoinen, koska se vaikuttaa vain borrelioosiriskiin. Tämä löydös voi mahdollistaa varautumisen siihen, jos ilmaston lämmetessä punkkien määrä lisääntyy ja borrelioosi yleistyy, kertoo tutkimuksessa mukana ollut evoluutiobiologi, akatemiatutkija Tuomas Aivelo.
Sekretoglobiinin vaikutus saatiin näytettyä myös hiirimallissa
Seuraavaksi tutkijat halusivat selvittää, miten kyseisen sekretoglobiini-proteiinin eri muodot vaikuttavat borrelioosiin.
Laboratoriossa tehdyt jatkotutkimukset osoittivat, että SCGB1D2-proteiini hillitsi borrelioosibakteerien kasvua. Taudille altistava muoto, jonka rakenteessa on pieni muutos, ei kuitenkaan hillinnyt kasvua yhtä tehokkaasti. Sitä tarvittiin noin kaksinkertainen määrä normaaliin proteiiniin verrattuna saman vaikutuksen aikaansaamiseksi.
Lisäksi tutkijat pystyivät osoittamaan SCGB1D2-proteiinin tehon borrelioositartunnan estossa myös hiirikokeissa.
– Emme tiedä tarkasti, miten proteiini estää borrelioosibakteerien kasvua, mutta toivomme, että voimme hyödyntää proteiinia lääkekehityksessä ja mahdollisesti joko estää borrelioosin kehittymistä tai hoitaa infektioita, jotka eivät reagoi antibiootteihin, toteaa tutkimuksen toteuttanut tutkijatohtori Satu Strausz.
Seuraavaksi tutkijat selvittävät laajemmin borrelioosin riskitekijöitä sekä sekretoglobiinien merkitystä immuunipuolustuksessa. Tutkimuksen tulokset voivat auttaa kehittämään uusia hoitomuotoja tai suojautumiskeinoja borrelioosia vastaan jo lähitulevaisuudessa.
Tutkimus tehtiin yhteistyössä Stanfordin yliopiston, Harvardin yliopiston ja MIT:n kanssa.
Tutkimusta on rahoittanut Instrumentariumin tiedesäätiö, Suomen Lääketieteen säätiö ja Suomen Akatemia sekä seuraavat ulkomaiset säätiöt: Fairbairn Family Foundation, the Younger Family, the Bay Area Lyme Foundation.
Alkuperäinen julkaisu: SCGB1D2 inhibits growth of Borrelia burgdorferi and affects susceptibility to Lyme disease. Nature Communications March 19, 2024. https://doi.org/10.1038/s41467-024-45983-9
Lisätietoja:
Hanna Ollila, FIMM-EMBL ryhmänjohtaja
Suomen molekyylilääketieteen instituutti FIMM, HiLIFE, Helsingin yliopisto
s-posti: hanna.m.ollila@helsinki.fi
Tuomas Aivelo, akatemiatutkija
Organismi- ja evoluutiobiologian tutkimusohjelma, Bio- ja ympäristötieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto
s-posti: tuomas.aivelo@helsinki.fi
puh. 040 828 6466
Avainsanat
Tietoa Helsingin yliopistosta
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Se sijoittuu kansainvälisissä yliopistovertailuissa maailman sadan parhaan yliopiston joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Baarimikko voi olla urpo, mutta Urpo maailman paras baarimikko26.4.2024 07:30:00 EEST | Tiedote
Monia etunimiä käytetään arkikielessä yleisniminä: esimerkiksi stereotyyppistä teinipoikaa voidaan sanoa jonneksi ja oksennusta yrjöksi. Etunimet voivat olla myös yhdyssanan osia. Esimerkiksi sanojen lappuliisa, baarimikko ja taskumatti jälkimmäinen osa on etunimi.
Eduskuntavaalitutkimus 2023 julkistamistilaisuus 13.5. Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa25.4.2024 11:02:23 EEST | Kutsu
Lämpimästi tervetuloa ”Pääministerivaalit polarisaation aikakaudella: Eduskuntavaalitutkimus 2023” julkistamistilaisuuteen 13.5. klo 10-12 . Nyt julkaistava eduskuntavaalitutkimuksen pääraportti on kattava teos suomalaisten äänestäjien käyttäytymisestä 2023 eduskuntavaaleissa.
Iäkkäiden lääkehoidon riskitekijöiden tunnistaminen on avainasemassa kotona asumisen tukemisessa23.4.2024 09:58:40 EEST | Tiedote
Tuoreessa väitöstutkimuksessa on kehitetty malli iäkkäiden lääkehoidon riskitekijöiden tunnistamiseksi osana laajempaa terveystarkastusta. Tutkimuksen tavoitteena oli tarjota konkreettisia keinoja iäkkäiden terveyden ja toimintakyvyn ylläpitämiseksi, jotta he voisivat asua kotona mahdollisimman pitkään.
Helsingin yliopiston operatiivinen tulos 2023 oli 16 miljoonaa euroa miinuksella17.4.2024 14:37:06 EEST | Tiedote
Varainhankinta sekä sijoitus- ja rahoitustuotot nostivat kokonaistuloksen plussalle. Yliopisto lisää sijoitustoiminnan tuotonjakoa perustehtävään seuraavien viiden vuoden ajan.
Pelastakaa tiede! -dokumenttielokuva kertoo tieteen evakuoinnin tarinan17.4.2024 10:28:01 EEST | Tiedote
Kirjailija, FT Anna Kortelainen, Kansalliskirjasto ja Kirjastokaista ovat tuottaneet yhteistyössä dokumentin, joka pureutuu Kansalliskirjaston aineistojen evakuointiin talvi- ja jatkosodan aikana. Elokuva julkaistaan 17.4.2024 Kirjastokaistan verkkosivuilla sekä Kansalliskirjaston Youtube-kanavalla.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme