Jatkuva oppiminen työelämässä motivoi mutta myös kuormittaa
Miten kestävä kehitys ja työssä tapahtuva oppiminen liittyvät toisiinsa? Tätä tutkittiin Studies in Continuing Education -lehdessä alkuvuodesta 2024 ilmestyneessä artikkelissa. Kestävyyttä lähestyttiin artikkelissa sosiaalisen ja inhimillisen kestävyyden näkökulmista, mutta oppimisen kestävyys kytkeytyy välillisesti myös ympäristölliseen ja taloudelliseen kestävyyteen.
– Ollakseen kestävää oppimisen tulee olla jatkuvaa ja opitun tiedon laajasti hyödynnettävää sekä riittävän syvällistä, jottei se muutu ”kertakäyttöoppimiseksi”, apulaisprofessori Kaija Collin avaa tutkimustuloksia. Lisäksi opitun tulee olla siirrettävissä eri konteksteista toiseen, työntekijältä toiselle ja esimerkiksi koulutuksesta käytäntöön, jotta se ei rasita hyvinvointia. Työssä oppiminen ja hyvinvointi näyttävätkin kytkeytyvän vahvasti toisiinsa.
Tutkimuksen aineisto koostui 82 temaattisesta haastattelusta kolmessa eri työorganisaatiossa, sairaalassa, poliisilaitoksella ja ICT-alan organisaatiossa. Haastatteluaineisto analysoitiin temaattisen analyysin avulla ja tuloksia vertailtiin kolmen organisaation kesken.
Tulevaisuuteen tähtäävä oppiminen kestävintä
– Kiinnostavinta tuloksissamme oli havainto siitä, että oppiminen ja jatkuvasti lisääntyvät oppimisvaatimukset voivat positiivisista vaikutuksistaan huolimatta myös kuormittaa työntekijöitä, eli oppiminen voi paitsi tukea myös rajoittaa työhyvinvointia. Kiinnostava aiemmista tutkimuksista puuttunut havainto oli myös se, että tämä kuormituksen kokemus vaihtelee ajallisesti, kertoo Collin. Lyhyellä aikajänteellä oppiminen näyttäisi motivoivan ja inspiroivan, mutta jatkuessaan se kuormittaa työntekijää ja voi vaikuttaa myös esimerkiksi urasuunnitelmiin.
– Siksi proaktiivinen, tulevaisuuteen tähtäävä oppiminen on haastateltaviemme kokemuksen mukaan kestävintä, Collin huomauttaa.
Hyvinvointi on tulosten valossa yhtäaikaisesti sekä oppimisen edellytys että sen lopputulema.
– Tutkimuksen tulokset lisäävät ymmärrystä erityisesti työssä tapahtuvan oppimisen kestävyydestä ja työhyvinvoinnin merkityksestä osana oppimisen kestävyyttä. Vaikka haastateltavat kaikissa organisaatioissa jakoivat kokemuksen siitä, että oppimisen kestävyyttä rakennetaan vahvasti työyhteisöissä ja työn käytänteissä, tarvitsemme vielä runsaasti tutkimusta siitä, miten oppimisen kestävyyttä tukevaa työyhteisöä rakennetaan ja johdetaan, Collin lisää.
Tutkimus on tehty Työsuojelurahaston rahoittamassa hankkeessa Lähijohtaminen kestävän oppimisen edistäjänä työelämässä (joKo).
Linkki avoimeen tutkimusartikkeliin: Kaija Marjukka Collin, Marianne Jaakkola, Sara Keronen & Soila Lemmetty (2024) Sustainability of learning at work: experiences of police, hospital, and ICT personnel, Studies in Continuing Education, DOI: https://doi.org/10.1080/0158037X.2024.2314695
Yhteyshenkilöt
Kaija Collin, KT, dos., Apulaisprofessori
Kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunta, Jyväskylän yliopisto
kaija.m.collin@jyu.fi, +358400248058
Vesa HolmViestinnän asiantuntija
Puh:+358503374849vesa.j.holm@jyu.fiLinkit
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Iäkkäiden ihmisten liikkuminen palautuu hitaasti ennalleen koronaviruspandemian jäljiltä26.4.2024 07:00:00 EEST | Tiedote
Iäkkäiden ihmisten elinpiiri pieneni ja koetut mahdollisuudet liikkua kodin ulkopuolella heikkenivät koronaviruspandemian alussa alkukesällä 2020, vaikka liikunnan määrä lisääntyi. Noin kaksi vuotta pandemian puhkeamisen jälkeen vuosina 2021–2022 tehdyssä seurantatutkimuksessa iäkkäiden ihmisten liikkumisessa tapahtuneiden muutosten havaittiin jossain määrin palautuneen, mutta ei täysin pandemiaa edeltäneelle tasolle.
“Kun hän syntyi, päätin antaa hänelle mahdollisuuden puhua venäjää” – näkökulma kielipolitiikkaan25.4.2024 09:34:59 EEST | Tiedote
FM Polina Vorobeva tutkii väitöksessään, miten venäjänkieliset yksinhuoltajaperheet sovittavat Suomessa kielipolitiikkaansa monimutkaisten yhteiskuntapoliittisten ja koulutuksellisten realiteettien taustaa vasten.
Vertailututkimus sai jatkoa: Onko suomalaisnuorten kuva yhteiskunnasta muuttunut?24.4.2024 13:39:02 EEST | Tiedote
Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitokselle noin 1,2 miljoonan euron rahoituksen kansainväliseen vertailevaan ICCS 2027 -tutkimukseen, jossa arvioidaan 8.-luokkalaisten nuorten yhteiskunnallisia tietoja, asennoitumista kansalaistaitoihin ja kansalaisuuteen sekä sitoutumista ja halukkuutta sitoutua aktiiviseen kansalaisuuteen.
Simojoen raakkukanta on pelastettavissa tehokkailla toimilla24.4.2024 06:45:00 EEST | Tiedote
LIFE Revives -projektissa arviotiin raakkupopulaation tila Simojoessa. Etenkin nuorten raakkuyksilöiden puuttuminen huolestuttaa tutkijoita. Kanta on kuitenkin vielä pelastettavissa.
Onko koulu kriisissä – miten koulutuksen tulosten ja hyvinvoinnin suunta saadaan muuttumaan?23.4.2024 07:07:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopistolla on torstaina 25.4.2024 koulutuksen superpäivä, joka alkaa EDUCA – koulutuksen tulevaisuus -lippulaivahankkeen esittelyllä. Lippulaiva pyrkii löytämään ratkaisuja muun muassa oppimistulosten heikentymiseen. Päivä jatkuu PISA-tutkimuksen ruotimisella: mitä PISAssa oikeastaan mitataan, ja mitä se meille kertoo?
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme