Jyväskylän yliopisto

Sukkahousut ja banaanit Suomesta tasoittivat tietä Viron demokratialle

Jaa

Tuore tutkimushanke osoittaa, miten 1980-luvun lopun spontaani humanitaarinen apu suomalaisilta virolaisille vaikutti kansan itsetuntoon, taloudelliseen tilanteeseen sekä itsenäistymisen jälkeen tehtyihin valintoihin.

Virolaiset lapset ottamassa vastaan Valkealasta tulevia suomalaisia keväällä 1989 Kuusalussa. (Kuva kotialbumista)
Virolaiset lapset ottamassa vastaan Valkealasta tulevia suomalaisia keväällä 1989 Kuusalussa. (Kuva kotialbumista)

Yli 30 vuotta on kulunut siitä, kun epävirallinen verkosto aloitti elintarvikkeiden, lääkkeiden, vaatteiden, laitteiden ja lelujen lähettämisen Suomesta Viroon. Harva tämän kansandiplomatian aloittajista on enää elossa, joten nyt onkin viimeinen mahdollisuus tallentaa omakohtaisia kertomuksia.

Tammikuussa 2024 Jyväskylän yliopistossa alkaneessa Fin-Est Connection -hankkeessa tutkitaan epävirallisia kontakteja ja kootaan verkostoissa mukana olleiden aikalaisten kertomuksia. Euroopan komission rahoittamaa MSCA Marie Skłodowska-Curie Actions -hankkeen vastaavana tutkijana toimii tutkijatohtori Maarja Merivoo-Parro.

– Jenkki-purukumissa oli vapauden maku, Merivoo-Parro muistuttaa. Hän syntyi Virossa ja muistaa suomalaisten lähettämien pakettien vaikutuksen. – Vilpitön apu ihmiseltä ihmiselle auttoi virolaisia perheitä Neuvostoliiton taloudellisesta sekasorrosta huolimatta selviytymään ja myös menestymään. Näin maa sai loistavat lähtökohdat itsenäisyyteen, hän huomauttaa.

Ruohonjuuritason tutkimuksessaan Merivoo-Parro etsii linkkiä suomalaisen avun ja itsenäisen Viron menestyksen välillä. – Kun vertaa Viroa muihin entisiin Neuvostoliiton maihin, niin poliittinen ja taloudellinen kuilu on valtava. Haluan selvittää, mikä merkitys oli sillä, että muilla mailla ei ollut Suomen kaltaisia naapureita, hän kertoo.

Kun Merivoo-Parro suunnitteli tutkimushanketta, oli Euroopassa vielä rauha. Nyt kun Eurooppa on sodassa, aiheesta on tullut todella ajankohtainen. Mikä vaikutus yksilöllä on suurissa historiallisissa prosesseissa? Kuinka tukea kärsivää kansakuntaa? Näistä on taas tullut päivän kysymyksiä, joihin Merivoo-Parron kaksivuotinen hanke etsii vastauksia.

Lisätietoa: Maarja Merivoo-Parro
maarja.m.merivoo-parro@jyu.fi, +372 5696 6140

Lisätietoa tutkimushankkeesta: 

Suomalaisten spontaani humanitaarinen apu itsenäistyvän Viron tukena: Henkilökohtaisista kohtaamisista kansakunnan menestykseen (Fin-Est Connection; MSCA Postdoctoral Fellowship):

https://www.jyu.fi/fi/hankkeet/suomalaisten-spontaani-humanitaarinen-apu-itsenaistyvan-viron-tukena-henkilokohtaisista#toc--hankekuvaus-

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto

Väitös: Yritysjohto ja etujärjestöt ovat keskeisiä toimijoita kansallisen suurstrategian muotoutumisessa11.12.2025 12:38:16 EET | Tiedote

KTM Roosa Oinasmaa tutki Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulussa tekemässään strategian ja yrittäjyyden väitöskirjassaan, miten yritysjohto ja etujärjestöt vaikuttavat kansallisen suurstrategian muotoutumiseen. Tulokset osoittavat, että suurstrategia ei ole yksittäinen valtion muovaava suunnitelma, vaan pitkän aikavälin prosessi, jossa yritysjohto, etujärjestöt ja valtionhallinto neuvottelevat kansallisista tavoitteista ja resurssien käytöstä.

Väitöstutkimus: Kotoutumiskoulutus auttaa saavuttamaan arjessa tarvittavan suomen kielen taidon11.12.2025 10:20:50 EET | Tiedote

FM Tanja Seppälän väitöstutkimuksen mukaan kotoutumiskoulutukseen osallistuvista valtaosa saavuttaa arjessa tarvittavan kielitaidon, mutta saavutetut taitotasot vaihtelevat yksilöllisesti. Lisäksi Seppälän tutkimus osoittaa, kuinka kotoutumiskoulutuksen jälkeen moni käyttää tai opiskelee aktiivisesti suomea tai suomeksi, vaikka reitit toiveiden mukaiseen työpaikkaan tai tutkintoon johtavaan koulutukseen voivat olla pitkiä.

Tutkijat seurasivat vuoden yläkoulun valmistavaa opetusta: Vasta maahan muuttaneiden kielitaito kehittyy odotusten mukaisesti, mutta tavoite on liian matala11.12.2025 08:45:00 EET | Tiedote

Tutkimus selvitti ensimmäistä kertaa laajasti valmistavaa opetusta suomalaisissa yläkouluissa. Vuoden seuranta paljastaa, että useimmat oppilaat saavuttavat vuoden aikana valmistavalle opetukselle asetetut tavoitteet: lähes yhdeksän kymmenestä ylitti luetun ymmärtämisen tavoitetason, kuullun ymmärtämisessä tavoitetason ylitti neljä viidestä. Kirjoittaminen kehittyi muita taitoja hitaammin. Tavoitetaso ei kuitenkaan välttämättä riitä yläkoulussa pärjäämiseen.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye