Sukkahousut ja banaanit Suomesta tasoittivat tietä Viron demokratialle
21.3.2024 01:00:00 EET | Jyväskylän yliopisto | Tiedote
Tuore tutkimushanke osoittaa, miten 1980-luvun lopun spontaani humanitaarinen apu suomalaisilta virolaisille vaikutti kansan itsetuntoon, taloudelliseen tilanteeseen sekä itsenäistymisen jälkeen tehtyihin valintoihin.
Yli 30 vuotta on kulunut siitä, kun epävirallinen verkosto aloitti elintarvikkeiden, lääkkeiden, vaatteiden, laitteiden ja lelujen lähettämisen Suomesta Viroon. Harva tämän kansandiplomatian aloittajista on enää elossa, joten nyt onkin viimeinen mahdollisuus tallentaa omakohtaisia kertomuksia.
Tammikuussa 2024 Jyväskylän yliopistossa alkaneessa Fin-Est Connection -hankkeessa tutkitaan epävirallisia kontakteja ja kootaan verkostoissa mukana olleiden aikalaisten kertomuksia. Euroopan komission rahoittamaa MSCA Marie Skłodowska-Curie Actions -hankkeen vastaavana tutkijana toimii tutkijatohtori Maarja Merivoo-Parro.
– Jenkki-purukumissa oli vapauden maku, Merivoo-Parro muistuttaa. Hän syntyi Virossa ja muistaa suomalaisten lähettämien pakettien vaikutuksen. – Vilpitön apu ihmiseltä ihmiselle auttoi virolaisia perheitä Neuvostoliiton taloudellisesta sekasorrosta huolimatta selviytymään ja myös menestymään. Näin maa sai loistavat lähtökohdat itsenäisyyteen, hän huomauttaa.
Ruohonjuuritason tutkimuksessaan Merivoo-Parro etsii linkkiä suomalaisen avun ja itsenäisen Viron menestyksen välillä. – Kun vertaa Viroa muihin entisiin Neuvostoliiton maihin, niin poliittinen ja taloudellinen kuilu on valtava. Haluan selvittää, mikä merkitys oli sillä, että muilla mailla ei ollut Suomen kaltaisia naapureita, hän kertoo.
Kun Merivoo-Parro suunnitteli tutkimushanketta, oli Euroopassa vielä rauha. Nyt kun Eurooppa on sodassa, aiheesta on tullut todella ajankohtainen. Mikä vaikutus yksilöllä on suurissa historiallisissa prosesseissa? Kuinka tukea kärsivää kansakuntaa? Näistä on taas tullut päivän kysymyksiä, joihin Merivoo-Parron kaksivuotinen hanke etsii vastauksia.
Lisätietoa: Maarja Merivoo-Parro
maarja.m.merivoo-parro@jyu.fi, +372 5696 6140
Lisätietoa tutkimushankkeesta:
Suomalaisten spontaani humanitaarinen apu itsenäistyvän Viron tukena: Henkilökohtaisista kohtaamisista kansakunnan menestykseen (Fin-Est Connection; MSCA Postdoctoral Fellowship):
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Anitta KananenViestinnän asiantuntija
Puh:+358 40 8461395anitta.kananen@jyu.fiJyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Vuosijuhla 2026: tunnustuksia yliopistoyhteisön huipputekijöille4.3.2026 19:00:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopisto vietti vuosijuhlaa 4.3. jakamalla tunnustuksia tieteen ja opetuksen saralla ansioituneille yliopistolaisille. Jyväskylän yliopistosäätiö myönsi yhdeksän palkintoa, kaikki arvoltaan 3 000 euroa. Lisäksi jaettiin Ellen ja Artturi Nyyssösen säätiön tunnustuspalkinto 5 000 euroa.
Lohikalat paljastavat kylmän totuuden ihmisen vaikutuksista Pohjois-Euroopan järvissä4.3.2026 07:05:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopiston johtama suurtutkimus paljasti ihmistoiminnan muuttavan Pohjois-Euroopan järvien ekosysteemejä johdonmukaisesti. Tutkimus osoittaa, että vesivoima ja valuma‑alueiden ihmistoiminta muokkaavat subarktisten ja alpiinisten järvien ravintoverkkoja Tutkimus haastaakin käsityksen siitä, että kaukaiset ja karut pohjoiset vesistöt olisivat turvassa ihmisen vaikutuksilta.
Kuinka luemme koiran ilmeitä? Tutkimus valottaa, kuinka lajit tulkitsevat toistensa tunteita4.3.2026 06:55:00 EET | Tiedote
Ihmiset ja koirat tarkkailevat oman lajinsa tunteita silmistä, mutta suun alue tarjoaa tärkeimmät vihjeet lajienvälisessä tunteiden tunnistamisessa. Näin osoittaa Jyväskylän yliopiston ja Plymouthin yliopiston tutkimus, jossa verrattiin ihmisten ja koirien tapaa katsoa kasvoja.
Uusi raportti: Elämäntavat ratkaisevia luontokadon pysäyttämisessä – Suomi mukana vertailussa3.3.2026 09:15:00 EET | Tiedote
Maailmanlaajuinen tutkimus osoittaa, että ruoka aiheuttaa jopa 84 % elämäntapojemme luontojalanjäljestä. Raportti kehottaa hallituksia toimimaan ennen lokakuussa Armeniassa järjestettäviä tärkeitä biodiversiteettineuvotteluja.
Cefmof-säätiön rahoitus vauhdittaa Jyväskylän yliopiston vetytutkimusta2.3.2026 09:00:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopiston kemian laitoksella aloitti tammikuussa uusi apulaisprofessori, Ali Davoodi, jonka tutkimus keskittyy vetytutkimukseen ja kestävien energiajärjestelmien kehittämiseen. Tehtävä rahoitetaan Central Finland Mobility Foundation (Cefmof) ‑säätiön myöntämällä vetytutkimusrahoituksella. Lisäksi apulaisprofessori Manu Lahtisen ja dosentti, yliopistonlehtori Marko Melanderin tekemää vetytutkimusta tuetaan osittain Cefmofin rahoituksella.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme