Työterveyslaitos

Työssäkäyvän väestön kokemukset työstä jakautuvat vahvasti

Jaa

Työn Suomi -tutkimus nostaa esiin, että työssäkäyvien kokemukset omasta työstä eroavat monella tapaa toisistaan ja heijastuvat eriyttävästi työhyvinvointiin. Eroja on paitsi yrittäjien ja palkansaajien myös toimihenkilöiden ja työntekijöiden välillä. Istumatyö korostuu ylemmissä toimihenkilöammateissa, samoin ylipitkät työviikot. Työn fyysinen luonne on puolestaan keskeinen piirre työntekijäammateissa.

Työterveyslaitoksen mediatiedote 25.3.2024

Työn luonne erottelee työssäkäyvää väestöä Suomessa. Esimerkiksi päällekkäiset työtehtävät ja tietotulva ovat yli kaksi kertaa yleisempiä ylemmillä toimihenkilöillä kuin työntekijöillä. Vastaavasti fyysiset kuormitustekijät, kuten nostaminen ja kantaminen, koskettavat joka kolmatta työntekijää, mutta vain noin prosenttia ylemmistä toimihenkilöistä.

Ylemmissä toimihenkilöammateissa valtaosa istuu yli puolet työajastaan, eikä heidän työhönsä sisälly fyysisesti raskaita työtehtäviä. Sen sijaan työntekijäammateissa ollaan enemmän liikkeessä: lähes kaksi kolmesta seisoo tai kävelee yli puolet työajastaan.

Työssäkäyvän väestön sosioekonominen tausta, työolosuhteet ja hyvinvointi liittyvät kiinteästi toisiinsa. Ylemmistä toimihenkilöstä yhdeksän kymmenestä uskoo pystyvänsä työskentelemään terveytensä puolesta vanhuuseläkeikään asti. Työntekijäryhmään kuuluvista näin arvioi kaksi kolmesta.  

Myös sukupuolittuneet työt ja työolosuhteet ovat keskeinen osa suomalaista työelämää 2020-luvulla. Naiset työskentelevät edelleen paljon alemmissa toimihenkilöammateissa, ovat selvässä enemmistössä kuntasektorin töissä ja toimivat vähemmän esihenkilöinä kuin miehet. Miehet puolestaan keskittyvät voimakkaasti yksityiselle sektorille ja työntekijäammatteihin. Tämä jakautuneisuus heijastuu siihen, millaisissa olosuhteissa ja työpaikoilla suomalaiset miehet ja naiset työskentelevät. 

Ennakoimattomuus kuormittaa työssä

Työterveyslaitoksen Työn Suomi -raportissa kuvataan laajasti työssäkäyvien suomalaisten työoloja, työkykyä, työhyvinvointia ja työterveyspalvelujen käyttöä sekä tietoa väestöryhmien välisistä eroista työelämässä. Aineisto on kerätty vuosina 2022–2023 osana Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) Terve Suomi -tutkimusta. 

– Aineisto kuvastaa työtä, työhyvinvointia ja työkykyä koronapandemian jälkeen, lisääntyneen ilmastotietoisuuden, kansainvälisen epävakauden ja polarisaatiotendenssien kontekstissa. Se kuvaa työelämää, jossa valtaosa työntekijöistä on syntynyt 1950-luvun puolenvälin ja 2000-luvun taitteen välissä, sanoo tutkimusprofessori Ari Väänänen Työterveyslaitoksesta. 

– Yllättävien muutosten teema nousikin esiin tuloksissa. Ennakoimattomat muutokset oli suurin työhön liittyvä uhka. Sitä koki peräti 40 prosenttia työssäkäyvistä, eniten yrittäjät ja kuntasektorilla työskentelevät naiset, Väänänen kertoo.

Viikkotyöajat pääosin maltillisia, mutta noin joka viides urakoi

Työssäkäyvistä 40 prosenttia tekee säännöllistä päivätyötä, ja noin 30 prosentilla on joustava työaika. Vuorotyötä tai säännöllistä ilta- tai yötyötä tekee 17 prosenttia.

Joka viides tekee yli puolet työajastaan etätyötä, kun taas 43 prosentille työssäkäyvistä etätyö ei ole lainkaan mahdollista. Myönteisenä havaintona esiin nousi se, että viikkotyötunnit pysyvät pääosin maltillisella tasolla riippumatta siitä, kuinka paljon etätyötä tehdään.

Työssäkäyvän väestön keskimääräinen viikkotyöaika on 38,6 tuntia viikossa. Kuitenkin hieman yli viidennes työssäkäyvistä raportoi tekevänsä yli 40 tunnin työviikkoa. Korkeaa viikkotyömäärää tekivät etenkin yksityisellä työskentelevät, esihenkilöasemassa olevat, ylemmät toimihenkilöt ja yrittäjät.

Asiantuntijoiden mukaan lähes 50 tuntia viikossa urakoivaan viidennekseen kannattaa kiinnittää huomiota. Työpaikoilla tulisi huolehtia työmäärän paremmasta mitoituksesta terveyshaittojen ehkäisemiseksi.

Yrittäjämiehet lähes aina tavoitettavissa 

Yli puolet työssäkäyvistä arvioi olevansa yleensä tavoitettavissa työhön liittyen myös työajan ulkopuolella. Tavoitettavissa oleminen oli tavallisempaa miesten kuin naisten keskuudessa.

Yleisintä tavoitettavissa oleminen oli yrittäjämiehillä. Heistä peräti 88 prosenttia oli yleensä tavoitettavissa työasioissa myös työpäivän jälkeen. Myös yrittäjänaisilla tavoitettavissa oleminen oli hyvin tavallista (71 %). Palkansaajilla tavoitettavuus oli selkeästi alhaisemmalla tasolla, vähäisintä se oli työntekijäammateissa. 

Sekä yrittäjillä palkansaajilla oli varsin tavallista, että työasiat pyörivät häiritsevästi mielessä vapaa-ajalla.

– Työstä irrottautuminen voi olla haastavaa, jos on tavoitettavissa myös vapaa-ajalla. Toisaalta yrittäjistä yli puolet kokee työn tuovan iloa ja energiaa ja olevan hyvä vastapaino muille elämänalueille, sanoo vanhempi asiantuntija Minna Toivanen Työterveyslaitoksesta.

– Tutkimuksemme perusteella monet yrittäjistä tekevät työtään hyvin itsenäisesti, ilman sosiaalista tukea työpaikalta. Siten tuen saamisessa korostuvat muut sosiaalisten verkostot, kuten perhe ja yrittäjäverkostot, Toivanen jatkaa.

Tietoa Työn Suomi -tutkimuksesta

Lisätiedot

  • Ari Väänänen, tutkimusprofessori, Työterveyslaitos, ari.vaananen@ttl.fi, +35850 511 0530
  • Minna Toivanen, vanhempi asiantuntija, Työterveyslaitos, minna.toivanen@ttl.fi, +35843 824 4506
  • Raportilla on yhteensä 20 kirjoittajaa. Muut yhteystiedot saa Työterveyslaitoksen mediaviestinnästä: Päivi Lehtomurto, paivi.lehtomurto@ttl.fi, +35850 415 6309
     

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Juha Hietanenmediaviestinnän erityisasiantuntijaTyöterveyslaitos | Finnish Institute of Occupational Health | Arbetshälsoinstitutet

Puh:+358504773267juha.hietanen@ttl.fi

Linkit

Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin asiantuntija, joka tutkii, palvelee ja vaikuttaa.

Kehitämme asiakkaidemme kanssa hyviä työyhteisöjä ja turvallisia työympäristöjä sekä tuemme työntekijöiden työkykyä. Asiakkaitamme ovat työpaikat, päättäjät, kansalaiset, työterveysyksiköt sekä muut työhyvinvointia kehittävät organisaatiot.

Visiomme on ”Hyvinvointia työstä”, sillä terveellinen, turvallinen ja mielekäs työ luo hyvinvointia. Toimipisteemme sijaitsevat Helsingissä, Kuopiossa, Oulussa, Tampereella ja Turussa. Henkilöstön määrä on noin 500.

Lisätietoja:

Tietoa meistä 

Medialle-sivulta löydät asiantuntijoiden yhteystiedot, mediakalenterin ja aiemmat tiedotteemme.

Tilaa uutiskirjeemme suoraan sähköpostiisi.

X: @tyoterveys (fi), @FIOH (en)

Työterveyslaitoksen logo.

Muut kielet

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Työterveyslaitos

Ny metod för att stödja sysselsättningsförmågan när anställningsförhållandet upphör17.4.2024 08:00:00 EEST | Tiedote

Arbetshälsoinstitutet har publicerat anvisningar och blanketter med vilka arbetsgivaren och företagshälsovården kan hitta de arbetstagare som behöver konkret stöd för att sysselsättas på nytt. För närvarande omfattar inte omställningsskyddet alla arbetstagare som kunde dra nytta av företagshälsovårdens stödåtgärder före anställningsförhållandets upphörande.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye