Tutkimuksessa annetaan toimintasuosituksia kuntayhtiöiden omistajaohjaukseen, arviointiin ja tarkastukseen
Suomessa on noin 2 100 kuntayhtiötä, joiden joukossa on muun muassa energia-, kiinteistö- ja palvelutuotantoyhtiöitä. Kuntayhtiöiden keskimääräinen liikevaihto on noin 16 miljoonaa euroa. Yhtiöittämisten myötä päätöksenteko on kuitenkin ajautunut yhä kauemmas kuntien demokraattisesti valittujen henkilöiden päätäntävallasta. Tampereen yliopiston johtamisen ja talouden tiedekunnassa on laadittu tutkimus kuntayhtiöiden tarkastuksen ja arvioinnin organisoinnista ja läpinäkyvyydestä.
Kuntayhtiöiden jakamat osingot ovat käytännössä tärkeässä roolissa kunnan ydintoimintojen rahoittamisessa. Yhtiöittämisten myötä päätöksenteko on kuitenkin ajautunut yhä kauemmas kuntien demokraattisesti valittujen henkilöiden päätäntävallasta. Kuntayhtiöiden taloudellisen merkityksen kasvaessa myös kunnan varojen käyttö saattaa jäädä yhä useammin pimentoon. Tämä luo paineita sekä kunnan omistajaohjaukselle että kuntayhtiöiden päätöksenteolle.
Kuntien tulee kyetä omistajina ohjaamaan kuntayhtiöitä ja varmistua, että yhtiöt toteuttavat tarkoitustaan. Tampereen yliopistossa tehdyn tutkimuksen tavoitteena on arvioida, onko kuntayhtiöiden tarkastuksen ja arvioinnin suorittajilla riittävät välineet toiminnan organisointiin ja läpinäkyvyyden turvaamiseen ja mitä olisi tehtävissä toimintaedellytysten parantamiseksi.
Tutkimuksessa syvennytään: 1) kuntakonsernin kokonaisedun ja kuntayhtiön edun väliseen ristiriitaan ja sen ratkaisukeinoihin, 2) kuntakentän tilintarkastuksen erityispiirteisiin, 3) tarkastuslautakunnan ja tilintarkastajan tiedonsaannin epäsymmetriaan sekä 4) käytännön toimintasuosituksiin, jotka liittyvät esimerkiksi tarkastuslautakunnan tiedonsaantioikeuden parantamiseen.
Omistajaohjauksen keinot laajasti käyttöön
Tutkimuksessa perehdytään kunnan erilaisiin omistajaohjauskeinoihin. Osakeyhtiölain mukaan yhtiön toiminnan tarkoitus on voiton tuottaminen osakkeenomistajille, ellei yhtiöjärjestyksessä toisin määrätä.
– Käytännössä saatetaan välillä törmätä kuntakonsernin kokonaisedun ja kuntayhtiön edun väliseen ristiriitatilanteeseen. Viime kädessä osakeyhtiölaki tarjoaa ratkaisukeinoja tällaisiin pattitilanteisiin, sillä hallitus voi saattaa asian yhtiökokouksen ratkaistavaksi. Kuntakonsernin kokonaisetua voidaan kunnissa edistää erilaisilla omistajaohjauskeinoilla, kuten yhtiöjärjestysmääräyksellä, konserniohjeella, henkilövalinnoilla, osakassopimuksella ja yhtiökokousedustajille annettavalla ohjeistuksella, sanoo tutkimuksen vastuullinen johtaja, yritysoikeuden tenure track -professori Janne Ruohonen.
Tilintarkastajan ja tarkastuslautakunnan tiedonsaantioikeuksien epäsymmetria
Kuntayhtiöiden tarkastus ja arviointi jakautuvat kahteen lohkoon: tavoitteiden toteutumisen arviointiin, jota tekee tarkastuslautakunta, ja lakisääteiseen tilintarkastukseen. Tutkimuksessa tarkastellaan kuntapuolen tilintarkastuksen erityispiirteitä. Tutkimuksessa havaittiin, että tilintarkastusyhteisöltä edellytetään usein myös tarkastuslautakunnan sihteeripalvelun tuottamista, jota ei voi tilintarkastuksen riippumattomuuden näkökulmasta pitää hyvänä käytäntönä.
Voimassa oleva julkisuuslaki ei ulotu kuntayhtiöihin eli tietoja ei voi vaatia vastaavalla tavalla kuin kunnan muista toiminnoista.
Kuntayhtiöt toimivat usein kilpaillulla markkinalla eikä liiketoimintaa koskevien asioiden julkisuus edes voi olla lähtökohta. Tietojensaantia voi kuitenkin monin tavoin parantaa. Kunnan tilintarkastajan osalta tiedonsaantiongelmia ei ole, sillä tilintarkastaja saa kuntayhtiöistä kaiken tarvitsemansa tiedon. Tarkastuslautakunnille ei kuitenkaan ole lainsäädännössä asetettu suoraa tiedonsaantioikeutta kuntayhtiöiltä. Tiedonsaannin osalta vallitsee siis jonkinlainen epäsymmetria tilintarkastajan ja tarkastuslautakunnan välillä.
Pitäisikö tiedonsaantia parantaa omistajaohjauksen keinoin?
Kunnan tilintarkastajien tiedonsaanti on jo riittävällä tasolla. Tarkastuslautakunnan tiedonsaannin osalta asia on korjattavissa tutkimuksen mukaan seuraavasti:
1) Kunta voi joko hankkia asiakirjat itselleen, jolloin tarkastuslautakunta voi saada ne kunnan konsernijohdolta
2) Kunta voi määrätä konserniohjeessaan tarkastuslautakunnalle oikeuden saada tietoa suoraan kunnan tytäryhtiöstä.
– Mielestämme kuntien on usein perusteltua omaehtoisesti konserniohjeissaan laajentaa tarkastuslautakunnan tiedonsaantioikeutta kattamaan kuntakonsernien tytäryhtiöiden asiakirjat sekä antaa tarkastuslautakunnalle oikeus saada tytäryhtiöiden edustaja tarkastuslautakunnan kokoukseen kuultavaksi, sanoo yritysjuridiikan professori Veikko Vahtera Tampereen yliopistosta.
***
Kuntayhtiötutkimus
Tutkimus on laadittu Tampereen yliopiston johtamisen ja talouden tiedekunnassa.
Tutkimuksen voi lukea verkossa: Kuntayhtiöiden tarkastuksen ja arvioinnin organisointi ja läpinäkyvyys (2024). (Kunnallisalan kehittämissäätiö)
Lue lisää Tampereen yliopiston kuntayhtiötutkimuksesta.
Rahoittaja
Kunnallisalan kehittämissäätiö KAKS
Tutkimusryhmä
- yritysoikeuden tenure track -professori Janne Ruohonen (vastuullinen johtaja), janne.ruohonen@tuni.fi
- yritysoikeuden professori Veikko Vahtera, veikko.vahtera@tuni.fi
- julkisen talousjohtamisen yliopisto-opettaja Jaakko Rönkkö
- tutkimusavustaja, KTK Annu Jaakkola
Yhteyshenkilöt
Tenure track -professori Janne Ruohonen,
janne.ruohonen@tuni.fi
050 318 6030
Professori Veikko Vahtera,
veikko.vahtera@tuni.fi
050 572 2219
Kuvat
Linkit
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 22 000 opiskelijaa ja henkilöstöä yli 4 000. Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Väitös: Politiikkamallien leviämiseen vaikuttaa niiden muovautuvuus ja symbolinen elinkelpoisuus25.4.2024 15:53:37 EEST | Tiedote
YTM Lauri Heimo tutki väitöskirjassaan ehdollisen käteisavun ohjelman (conditional cash transfer – CCT) globaalia leviämistä. Ehdollisen käteisavun ohjelmien tapaustutkimuksen avulla väitöskirja valaisee sitä, miten globaalit politiikkamallit kehittyvät ja millaiset ominaisuudet mahdollistavat niiden leviämisen ja omaksumisen erilaisissa yhteyksissä.
ProDigial testaa nyt infra-alan tuottavuutta parantavia ratkaisuja käytännössä – myös tekoälyn käyttöä tutkitaan25.4.2024 08:00:00 EEST | Tiedote
Infra-alan tuottavuutta ja digitalisaatiota kirittäneen, Tampereen yliopiston johtaman ProDigial-tutkimusohjelman jatkokaudella testataan kehitettyjen ratkaisujen toimivuutta tilaajaorganisaatioiden arjessa. Laajaan yhteistyöhön ja sen kehittämiseen nojaava tutkimusohjelma selvittää lisäksi tekoälyn käyttömahdollisuuksia infrahankkeiden elinkaarella.
Ihmisen ja tekoälyn välinen yhteistyö parantaa autonomisten työkoneiden turvallisuutta24.4.2024 10:47:20 EEST | Tiedote
Tampereen yliopiston väitöskirjatutkija Marea De Koning kehittää autonomisten liikkuvien työkoneiden mukautuvia turvallisuusjärjestelmiä teollisuuden tarpeisiin. Tutkimus on paljastanut vakavia puutteita turvallisuuslakien noudattamisessa, kun käytetään tekoälyn ohjaamia liikkuvia työkoneita.
Uusi professuuri edistää kaupunkien elinvoimaisuudelle tärkeää elämystaloutta24.4.2024 09:00:00 EEST | Tiedote
Tampereen yliopisto perustaa strategisessa yhteistyössä Tampereen kaupungin kanssa elämystalouden työelämäprofessuurin. Elämystalouden professuuriin kytkeytyy tutkimus- ja koulutuskokonaisuus, jonka avulla luodaan uutta ymmärrystä elämystalouden ekosysteemeistä ja kehitetään osaamista elinkeinoelämän ja julkisten organisaatioiden tarpeisiin.
Tampereen yliopistossa kehitetään syöpään uudenlaisia täsmälääkkeitä, jotka kohdistuvat RNA:n rakenteeseen22.4.2024 11:15:00 EEST | Tiedote
Tenure track -professori Minna-Liisa Änkö johtaa uutta hanketta, jossa tutkitaan solujen RNA:n laskostumiseen vaikuttavia tekijöitä paksusuolen syövässä. Tavoitteena on selvittää, voivatko syöpäsoluille tyypilliset RNA-rakenteet toimia perustana uusille kohdennetuille syöpähoidoille. Jane ja Aatos Erkon säätiö myönsi hankkeelle 932 000 euron rahoituksen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme